1. Lue kappale 34 sekä alla oleva teksti. Täytä lukemasi perusteella opelta saamasi ristikko.

Kirjoita ristikon keskelle tuleva sana tähän:
a)
b)
c)
d)
e)
f)
Viikingit rakensivat talonsa puusta. Rakennusaineena käytettiin myös kiveä, jos puuta ei ollut. Talot oli rakennettu erittäin tiiviiksi, koska talvet olivat kylmiä. Viikinkikylän tärkein talo oli päällikönhalli, jossa päällikkö asui ja otti vastaan vieraita.
Asuintalojen lisäksi kylässä oli uhrialttari tai temppeli, sepänpaja, eläinsuojia ja varastorakennuksia. Rannassa oli laituri laivoja varten. Kylän läheltä löytyi usein kuoppakivi, johon kaiverrettuihin kuoppiin vietiin uhrilahjoja jumalille.

Kesät viikinkikylissä olivat työntäyteisiä. Pohjoisen talvet olivat pitkiä ja kylmiä, joten kesällä piti varautua talveen. Pitkät merimatkat veivät suuren joukon miehiä pois kylästä pitkiksi ajoiksi. Sillä välin kylän emännät huolehtivat kylän askareista. He viljelivät maata, valmistivat ruokaa, huolehtivat lampaista ja tekivät vaatteita villasta ja nahasta. Kylään jäi myös seppiä, laivanrakentajia ja kalastajia, jotka olivat usein miehiä.

2. Lue sivu 167 ja vastaa kysymyksiin:

a) Mitä kuvassa tapahtuu?

b) Millaisia tavaroita talossa on?

c) Miten viikingit käyttäytyvät tarinankertojaa kohtaan?


3. Lue teksti:
Syntyessään viikingit saivat nimensä isänsä mukaan. Jos pojan nimi oli Sigrud ja isän nimi Olavi, oli pojan nimi Sigrud olavinpoika. Vastaavasti tyttärestä tuli esimerkiksi Thora Olavintytär.

Nimet saattoivat muuttua seikkailuissa, ja tällöin ne kertoivat kantajansa elämästä. Jos Sigrudin voitti useassa taistelussa, hänestä saattoi tulla Sigrud Voittamaton, tai jos hänellä oli näyttävä punainen parta, saatettiin häntä kutsua Sigrud Punaparraksi.

a) Tee itsellesi viikinkinimi isän nimen mukaan.

b) Tee itsellesi viikinkinimi sinulle sattuneen tapahtuman mukaan.

c) Kerro lyhyt tarina nimen synnystä.