Puolustus

Elimistö puolustautuu mikrobeja eli taudinaiheuttajia vastaan monella tavalla.

Ulkoinen puolustus estää mikrobien pääsyn elimistöön. Ihon tehtävä on suojata kehoa mikrobeilta. Myös sylki, kyynelneste ja lima auttavat torjumaan mikrobeja, sillä ne voivat haitata mikrobien toimintaa ja estää niiden leviämisen. Esimerkiksi sylki sisältää aineita, jotka voivat tuhota bakteereja suussa.

Sisäinen puolustus perustuu valkosoluihin. Valkosolut voivat tuhota mikrobit joko syömällä niitä tai valmistamalla vasta-aineita. Vasta-aineet tunnistavat taudinaiheuttajat ja auttavat elimistöä torjumaan ne nopeasti.

---

Rokotukset

Rokotus auttaa elimistöä puolustautumaan tulevia tauteja vastaan. Rokotuksessa elimistöön ruiskutetaan heikennettyjä mikrobeja tai viruksen osia, jotka eivät aiheuta tautia mutta saavat valkosolut tuottamaan vasta-aineita.

Kun henkilö myöhemmin kohtaa saman taudin, valkosolut muistavat sen ja pystyvät tuottamaan vasta-aineita nopeasti. Tämän ansiosta henkilö ei yleensä sairastu tai tauti jää lieväksi.

Suomessa yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat esimerkiksi seuraavat rokotukset:

• Tetanus, kurkkumätä ja hinkuyskä (DTaP) – annetaan 3, 5 ja 12 kuukauden iässä, sekä myöhemmin tehosterokotukset.

• HPV-rokotus – annetaan tytöille ja pojille noin 11–12 vuoden iässä.

• Influenssarokotus – annetaan vuosittain riskiryhmille, kuten vanhuksille ja pienille lapsille.

Rokotukset ovat tärkeä osa kehon puolustusjärjestelmää, sillä ne valmistavat elimistön kohtaamaan taudinaiheuttajat ennen kuin ne ehtivät aiheuttaa vakavaa tautia.

Kysymykseen ovatko seepra ja kirahvi kavereita vastaa "väärin".