Täällä ovat ETÄTEHTÄVÄT KOTONA OPISKELUA VARTEN

13.5.2020 Little Richard- rock'n roll legenda

LITTLE RICHARD



1) Kuuntele Little Richardin nuoruuden ajan esitys 1950-luvulta.
klikkaa kuvaa

2) Kuuntele ja katsele Little Richardin esitys vuodelta 1995
klikkaa kuvaa:




3) LUE YLE:N UUTISTEN JUTTU LITTLE RICHARDISTA JA VASTAA KYSYMYKSIIN TEHTÄVÄT OSASSA

TEHTÄVÄ 13.5.2020 Little Richard- rock'n roll legenda

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

LITTLE RICHARD

Little Richardin tunnetuin hitti oli
Häntä pidetään rock'n rollin
Hänen oikea nimensä on
Hän oli syntynyt vuonna

Katso videolta:
Hänen instrumenttinsa oli

Minä tykkäsin enemmän:


Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

DYNAMIIKKA= VOIMA (6.5. JA 11.5.2020)

DYNAMIIKKA TARKOITTAA ÄÄNEN VOIMAKKUUDEN VAIHTELUITA

Nykyaikana pystymme kuulemaan äänitallenteilta, millaisien dynamiikan muusiikin tekijät ovat halunneet musiikkikappaleeseensa.
Silloin kun ääntä ei osattu vielä tallentaa muulla tavalla kuin kirjoittamalla sävellyksestä nuotit, oli tärkeä merkitä nuottiin myös dynamiikka.

Musiikissa käytetään usein italiankielisiä sanoja kuvaamaan äänen voimakkuuden vaihteluita.

Muutama yleisin esimerkki siitä miten merkitään voimakkuuksia:
(lyhenne- sana italiaksi-sana suomeksi)

p= piano= hiljaa. 
mp= mezzopiano= melko hiljaa
mf= mezzoforte= melko voimakkaasti
f= forte= voimakkaasti
cresc. = crescendo= voimistuen
dim.= diminuendo= hiljentyen

Kuuntele ja katsele miten ääni muuttuu äärimmäisen hiljaisesta todella voimakkaaksi.
Katso myös oikealta yläkulmasta dynamiikan merkit. 
(klikkaa kuvaa)



Amplitudi kuvaa ääniaallon voimakkuutta. Kun ääniaallon
amplitudi kasvaa, äänen voimakkuus kasvaa. Kun ääniaallon amplitudi vähenee, äänen voimakkuus hiljenee.
Testaa alla miten amlitudia voi muuttaa. 
(Klikkaa kuvaa)


TEHTÄVÄ DYNAMIIKKA (6.5. JA 11.5)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Etsi YouTubesta tai Spotifysta kaksi musiikkikappaletta.

Dynamiikaltaan hiljainen kappale
Dynamiikaltaan voimakas kappale.

(Kappaleet voivat olla tyyliltään mitä vain: klassista, poppia, rockia, jazzia ym.)
Kirjoita alle pyydetyt tiedot ja tallenna.

Kappale 1
Kappaleen nimi:
Kappaleen esittäjä:



Kappale 2
Kappaleen nimi:
Kappaleen esittäjä:

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

29.4.2020 Vapun musiikkia

- Kuuntele esimerkkimusiikit videoilta.
- Täytä aukkotehtävä (Tehtävä kannattaa avata uuteen välilehteen).


VIDEO 1
klikkaa kuvaa


VIDEO 2
klikkaa kuva



VIDEO 3
klikkaa kuvaa



VIDEO 4
klikkaa kuvaa

Vapun musiikkia TEHTÄVÄ

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

VIDEO 1
Laulun nimi on

Laulun esittää

Kivaa laulussa on

Tyhmää laulussa on


VIDEO 2
Laulun nimi on

Laulun esittää

Kivaa laulussa on

Tyhmää laulussa on


VIDEO 3
Laulun nimi on

Laulun esittää

Kivaa laulussa on

Tyhmää laulussa on


VIDEO 4
Laulun nimi on

Laulun esittää

Kivaa laulussa on

Tylsää laulussa on


KAIKISTA PARAS MIELESTÄNI OLI:





HAUSKAA VAPPUA!🥂🍩

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

SOINTIVÄRI  (22.4., 27.4.2020)

SOINTIVÄRI eli SOUNDI

Sointiväri eli soundi on musiikissa yhtä tärkeä kuin värit kuvassa.
Se tarkoittaa orkesterin, soittajan tai laulajan tyypillistä sointia.

Yleensä on helppo erottaa äänen sointi: erotat helposti esimerkiksi basson tai pianon
vaikka ne soittaisivat samankorkuisen äänen.
Erotat yleensä myös sen onko laulaja lapsi- vai aikuissopraano.
Ei ole vaikea erottaa soitetaanko kappale rockbändillä vai sinfoniaoarkeaterilla. (Kuuntele alapuolella olevat esimerkit kappaleesta Yesterday)


Yläsävelsarja
Kaikki perinteiset soittimet tuottavat ääniä, jotka sisältävät joukon yhtä aikaa soivia ääniä
Alin ääni on nimeltään perussävel ja muut ovat nimeltään osasäveliä.


Eri äänissä yläsävelten suhteelliset voimakkuudet vaihtelevat.
Jokaisella soittimella on sille ominainen yläsävelspektri eli yläsävelkirjo.
Tämän vuoksi soitinten äänet ovat erilaisia.

Kuuntele saha-aallon yläsävelet:

Saha-aallon yläsävelsarja

Myös ihmisäänellä pystyy tekemmään yläsäveliä yhtä aikaa perusäänen kanssa.
Tällöin kuulet kaksi ääntä.
Overtone-laulamisen tekniikan oppiminen vaatii paljon harjoittelua.
Kuuntele ja katsele Anna-Maria Hefelen overtone-laulua. Videolla selitetään kuvin ja englanniksi tekniikkaa.
(Klikkaa kuvaa)

TEHTÄVÄT Sointiväri 

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Sointiväri on toiselta nimeltään
Se tarkoittaa esimerkiksi Lady Gaga-laulajan
Se tarkoittaa esimerkiksi Antti Tuiskun
Se tarkoittaa esimerkiksi sinun puheäänesi
( Kolmeen yllä olevaan ei löydy tekstistä suoraan vastausta... Sama sana käy niihin kaikkiin).

Yläsävelsarja tarkoittaa sitä, että yksi ääni sisältää joukon
Alin ääni on nimeltään ja muut ovat

Mikä oli kuuntelemasi aaltomuodon nimi?

Kuinka monta ääntä soi yhtä aikaa Anna-Maria Hefelen overtone-laulussa?

Ensimmäisen Yesterday-version soitti yhtye nimeltään

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

KAPPALEEN RAKENNE  keskiviikko 15.4. ja maanantai 20.4. (Viikko 16)

KAPPALEEN (laulun, biisin) RAKENNE

INTRO= alkusoitto
- ei laulua

A-osa = säkeistö
- laulettu osa
- joka kerta eri sanat
- vie tarinaa eteenpäin

B-osa = Kertosäe
- laulettu osa
- toistuu samanlaisena joka kerta
- jää mieleen

C-osa
- laulettu osa
- tätä ei ole kaikissa kappaleissa
- kappaleen loppupuolella
- on vain kerran kappaleen aikana


VÄLISOITTO
- soitettu osa
- Intron tapainen



OUTRO
= soitettu lopetus

CODA = laulettu lopetus

FADE OUT = kappale loppuu hiljentyen vähitellen.

TEHTÄVÄ Kappaleen rakenne (15.-20.4.2020)

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

LUE ENSIN TEKSTIT YLÄPUOLELTA JA KUUNTELE ESIMERKIT.

TÄYDENNÄ PUUTTUVAT SANAT JA TALLENNA.

Intro = on usein soitettu osa, jolla kappale alkaa. A-osa on toiselta nimeltään . A-osassa viedään eteenpäin.
B-osa on toiselta nimeltään . Se jää helposti ja toistuu monta kertaa samanlaisena kappaleessa.
-osa on kappaleen loppupuolella.
Välisoitto on osa kappaleen keskellä.
Soitettu lopetus on nimeltään
Coda on laulettu
Kappale loppuu siten että se hiljenee pikku hiljaa=

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Kännykällä vastatessa huomio:

1: Kirjaudu ensin Deskuun. Sieltä pääset Pedanettiin ja palautuskansioihin.

2: Jos teet hommia kännykällä huomioi että sivu voi olla toisen alla piilossa.
Etsi se sieltä alta ja tee hommat : )

6.-8.4. 2020 (Viikko 15) MUOTO

Musiikin elementit: 

Muoto: 

Musiikin muoto tarkoittaa sitä, millä tavalla sävellyksen erilaiset osat on järjestetty. 

Muotoja on monenlaisia:

JONOMAINEN
(Kirjaimilla kuvaten AAAAAA jne) 


PARILLINEN (Kirjaimilla kuvaten AB)



KAHDENPUOLEINEN (Kirjaimilla kuvaten ABA) 

_____________________________________________________________________________________ 

Jonomainen rakenne 

Jonomainen rakenne syntyy saman asian kertaamisesta. 
Esimerkkejä jonomaisesta rakenteesta: 

Runolaulu 

Joiku 

Näissä toistuu sama melodia joko täysin samanlaisena tai muunnellen. 

 
 Tehtävät:  

1)

Kuuntele Joiku  https://www.youtube.com/watch?v=Fn6I0Byg83M 

Piirrä paperille tai tietokoneohjelmalla abstrakti kuviojoka sinulle tulee joiku-musiikista mieleen. ( abstrakti= ei esitä mitään todellista asiaa)

Käytä mielikuvitustasi. Mieti miten saat jonomaisuuden näkymään piirustuksessasi. 

Palauta kuva piirustuksestasi luokkasi Palautuskansioon ( Tai jaa OneDrivessa tai sähköpostilla sanna.pietiainen@edu.forssa.fi)
Tallenna!!

 

 2) 

Kuuntele runolaulu https://www.youtube.com/watch?v=hFCixLn9qRw 

Vastaa kysymyksiin:

a) Millainen
tunnelma sinulle tulee tästä? (Esim. Iloinen, surullinen, onnellinen, vihainen, rauhallinen, riehaantunut ja niin edelleen) 

b) Missä tilanteessa tällaista laulua voisi laulaa? 

Palauta luokkasi Palautuskansioon (Tai jaa OneDrivessa tai sähköpostilla sanna.pietiainen@edu.forssa.fi)
Tallenna

 



Viikko 14 (30.3.-2.4.) Ämpärit soimaan

Tänään soitetaan ämpäreillä 

Ota itsellesi ämpäri ja kaksi kauhaa.

Katso video ja soita mukana ainakin kaksi kertaa.

1. Ota soittovälineistäsi KUVA ja palauta se Palautuskansioon kohdassa PALAUTA KUVA TAI MUU TIEDOSTO. JA TALLENNA!!
 Jos ei onnistu, voit myös käyttää Onedrivea tai sähköpostia.

2. Kerro myös oliko soittaminen helppoa vai vaikeaa.


Ämpärikomppi


sanna.pietiainen@edu.forssa.fi
Tavoitat tarvittaessa minut oppituntisi aikana wilma-viestillä tai sähköpostilla.

HARMONIA (23.3.-27.3.)

Lue ohjeet, kuuntele ja katsele videoita ja vastaa viiteen kysymykseen.

Katso Sannan harmoniavideo.
Melodioista harmoniaksi

1) Kerro näkemäsi perusteella omin sanoin miten harmonia syntyy? (Vastaa 1-2 lauseella)




Kuuntele Sannan esitys laulusta 'Voin odottaa' ja vastaa kysymykseen.
Voin odottaa melodia



2) Millainen laulu mielestäsi oli? (Vastaa 2-3 sanalla, esim. kaunis, tylsä, monimutkainen, yksinkertainen jne.)

Sen jälkeen kuuntele alkuperäinen esitys:
Voin odottaa, Yari

3) Kuulit saman melodian, mutta nyt siinä oli mukana harmonia.
Miten laulu muuttui? Miltä se nyt kuullosti? (Vastaa 1-2 lauseella)


Ja vielä kuuntele Irinan versio
Voin odottaa, Irina

4) Kummasta versiosta pidit enemmän: Yarin vai Irinan?

5) Kuvaile omin sanoin miksi pidit siitä enemmän? (Vastaa 1-2 lauseella)

Kirjoita vastauksesi  (PALAUTA MERKINTÄ) oman luokkasi palautuskansioon.
MUISTA PAINAA TALLENNA!!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä