Amazon ja Amazonin sademetsät ovat ainutlaatuisia alueita koko maapallolla. Amazon-joki on toiseksi pisin joki maapallolla (6 400 km). Joen pituuden mittaaminen ei ole kuitenkaan aivan yksiselitteistä. Amazon on levein joki maailmassa ja jokiuoman leveys kasvaa paikoin jopa kymmenillä kilometreillä sadekaudella. Sadekaudella Atlanttiin valuukin yli 100 miljoonaa litraa sekunnissa. Amazon tuo niin paljon makeata vettä Atlanttiin, että kaukana ulkomerelläkin on vielä makeudeltaan juotavaa vettä. 

Amazonin valtavat vesimäärät ovat suurimmaksi osaksi peräisin Andien itäpuolen sateista. Nämä sateet syntyvät, kun itätuulten kuljettamat sadepilvet kohtaavat Andien korkean vuoriston. Andien rinteille satavat vedet valuvat Amazonin sivujokiin ja lopulta pääuomaan. Amazonin valuma-alue kattaa noin 40% koko Etelä-Amerikan pinta-alasta. Valuma-alue ulottuu länsi-itäsuunnassa Andeilta aina Atlanttiin ja pohjoisesta etelään Guayanan ylängöltä Brasilian ylängölle. Tämän alueen pinta-ala on yli seitsemän miljoonaa neliökilometriä eli noin 21 kertaa Suomen kokoinen alue. 

Amazon-jokea ympäröivä alue muodostuu lukuisista erilaisista elinympäristöistä, josta sademetsät on vain yksi osa. Koska alueella vallitsee hyvinkin erilaisia ilmasto-oloja, aina alangolta Andien huipulle, on niiden seurauksena alueelle muodostunut myös monipuolinen eläimistö ja kasvillisuus. Luonnon monimuotoisuudesta käytetään usein nimitystä biodiversiteetti, jolla tarkoitetaan kaikkea elollisen luonnon monipuolisuutta. Amazonin biodiversiteetti on korkea. Amazonin metsien eläimistö ja kasvillisuus ovat niin runsaita, että kaikkia lajeja ei ole vielä edes löydetty.

Keskimäärin Amazoniasta löytyykin noin sata uutta eläin- tai kasvilajia vuodessa. 

Brasilia-luvun teksti Amazonista.