Kun nimetään jokin joki suuremmaksi kuin muut, millä perusteella sen nimeäminen tapahtuu? Onko suurin sama kuin pisin, levein, syvin, suurin tilavuudeltaan, suurin pinta-alaltaan vai suurin valuma-alueeltaan?

Amazon on pituudeltaan maailman toiseksi pisin joki Niilin jälkeen. Näiden kahden ero on noin 300 km, kun Amazonjoki on 6 385 km ja Niili 6 693 km.

Amazonjoella on kuitenkin ylivertainen muihin jokiin verrattuna leveydessään. Normaalisti joen pääuoma on noin 11 kilometriä leveä, mutta tulvakaudella sen leveys voi kasvaa jopa 40 kilometriin. Amazonjoen suun leveys Atlantilla on noin 300 kilometriä.

Joskus Amazon muistuttaakin enemmän merta kuin jokea, varsinkin kun se purkaa Atlanttiin sadekaudella yli 120 miljoonaa litraa vettä sekunnissa. Tästä syystä Amazonjoesta ulkomerelle asti on vesi niin makeaa, että sitä voisi juoda. Suolaisessa vedessä eläville merieliöille tämä aiheuttaa vaikeuksia, koska ne eivät pysty elämään makeammassa vedessä.

Valuma-alue

Amazonin valuma-alue lukuisine sivujokineen on myös maailman suurin. Valuma-alue on se alue, jolta vedet virtaavat samaan vesistöön.

Amazonin valtavat vesimäärät ovat peräisin Andien itärinteiltä, joilta valuu valtavat vesimäärät ruokkien kaikkia sivujokiakin. Kaukaisimmat sivujoet sijaitsevat jopa lähellä Tyyntämerta Perussa. Aikoinaan osa Amazonin sivujoista laskikin Tyyneenmereen, mutta kun Andit alkoivat nousta, kääntyi jokien laskusuunta kohti Atlanttia.

Koska Amazonin vedet kuljettavat mukanaan ainesta aina Andeilta saakka, on sen vesi sameaa. Aines ei kuitenkaan kasaudu Amazonin suulla suistoksi virran suuresta nopeudesta ja vuorovesivirroista johtuen.

Ainutlaatuisinta ympäristöä Amazonjoen valuma-alueella on sen vaihtelevat ilmasto-olot ja tulvametsät, jotka kestävät jopa 10 metrin joen pinnan nousun. Tällaisissa olosuhteissa puiden on kestettävä se, että runko ja alimmat oksat ovat veden alla.

Valuma-alueen tavallista eläimistöä ovat erilaiset sisävesikalat, joita on yli 3 000 lajia, mutta myös lukuisat matelijat ja linnut elävät alueella.