Amerikan manner pysyi jääkaudelta asti tuntemattomana alueena, vaikka viikinki Leif Eerikinpoika purjehti Atlantin yli mukanaan 35-henkinen miehistö ja rantautui oletettavasti Newfoundlandin tienoille 1000-luvun alussa. L'Anse aux Meadowsissa sijaitsevia viikinkiasutuksen jäänteitä pidetään hänen perustamanaan siirtokuntana ja myöhemmin myös hänen veljensä Thorvald purjehti samoille seuduille. Viikinkien tarinat uudesta mantereesta unohtuivat kuitenkin vuosisatojen aikana.

Vuonna 1492 italialainen Kristoffer Kolumbus etsi läntistä meritietä Intiaan Espanjan kuninkaan toimeksiannosta. Laivoja oli kolme; Santa Maria, Nina ja Pinta ja miehistöön kuului 85 merimiestä. Lokakuun 12. päivä he näkivät maata ja rantautuivat Väli-Amerikan Bahamasaarille. Kolumbus luuli löytäneensä Intian ja kutsui kohtaamiaan asukkaita intiaaneiksi ja samasta  syystä saaristo on yhä tänäkin päivänä Länsi-Intian saaristo. Kolumbus teki vielä kolme matkaa ja oli kuolemaansa asti vakuuttunut, että oli löytänyt meritien Intiaan.

Kolumbusten merimatkojen ja tarinoiden innostamina monet muutkin löytöretkeilijät purjehtivat yli Atlantin kartoittamaan uusia alueita. Amerigo Vespucci teki useita matkoja 1497-1502  ja häntä pidetäänkin Amerikan varsinaisena löytäjänä, koska hän ymmärsi, että kyseessä on täysin tutkimaton manner.