Avaruudesta katsottuna Maa näyttää siniseltä, koska sen pinta-alasta on vettä noin 70 %. Suurimpia meriä ovat valtameret, Tyyni valtameri eli Tyynimeri, Atlantin valtameri, Intian valtameri. Eteläinen ja Pohjoinen jäämeri ovat myös isoja meriä. Näiden suurien merien yhteydessä on niihin kuuluvia reunameriä ja niiden lahtia.

Suurin merialue on Tyynimeri eli Tyyni valtameri, joka peittää yli kolmasosan planeettamme pinta-alasta. Siinä on 25 000 saarta, enemmän kuin muissa merissä yhteensä. Suurinta saaristoaluetta kutsutaan Oseaniaksi.  Valtamerien syvin kohta, Mariaanien hauta (10 911 m), sijaitsee myös Tyynessämeressä. Nimen merelle antoi aikanaan löytöretkeilijä Fernando Magâlhaes. 

Atlantin ja Intian valtameret ovat keskenään lähes samankokoisia mutta eivät yhdessäkään niin suuria kuin Tyynimeri. Atlantin nimi tulee Kreikan mytologian Atlas-jättiläisestä, joka kannatteli maapalloa harteillaan. Meidän oma meremme, Itämeri, lasketaan kuuluvaksi myös Atlanttiin.

Pohjoista jäämerta voidaan pitää jatkona Atlantille. Tyyneenmereen se liittyy Beringinsalmen kautta. Jäämeri on jäässä suurimmaksi osaksi ympäri vuoden. Eteläisen jäämeren katsotaan alkavan 60 leveysasteen eteläpuolelta ja muista valtameristä sen erottaa Länsituulten virta.