Hiilihydraatit ovat ravinnon perusta. Ravintosuositusten mukaan 50–60 % päivittäisestä energiantarpeesta tulisi saada hiilihydraateista. Suurin osa ruokavalion hiilihydraateista on peräisin kasvikunnan tuotteista: viljavalmisteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä.





Elimistössä hiilihydraatteja on sokerina veressä (verensokeri), solukalvoilla sekä hiilihydraattivarastona, glykogeenina, maksassa ja lihaksissa. Elimistö tarvitsee hiilihydraatteja solujen kasvuun, lihasten, elinten ja hermoston toimintaan sekä lämmön ja aineenvaihdunnan ylläpitämiseen.

Hiilihydraatti hajoavat elimistössä syljen amylaasientsyymin ansiosta. Amylaasientsyymin toiminta alkaa suussa ja jatkuu mahalaukussa kunnes se hajoaa mahahappojen vaikutuksesta. Hiilihydraattien pilkkoutuminen jatkuu ohutsuolessa, jonne erittyy uutta amylaasia haimasta. Monohydraateiksi pilkkoontuneet sokerit imeytyvät ohutsuolen seinämien läpi verenkiertoon ja sieltä maksaan.