1. Alkyynit

Alkyyni on hiilivety, joka rakentuu vain hiilestä ja vedystä ja jossa on vähintään yksi kolmoissidos hiiliatomien välillä. Kolmoissidoksen perusteella alkyyni luokitellaan tyydyttymättömäksi yhdisteeksi. Kolmoissidos myös jäykistää molekyylin rakennetta siltä kodin missä sidos sijaitsee, eivätkä hiiliatomit tai niihin liittyneet vetyatomit voi vaihtaa paikkaa niin helposti kuin yksinkertaisen sidoksen kohdalla. Myös alkyynit voivat olla suorakejuisia, haaroittuneita ja rengasrakenteisia.





Alkyynit nimetään hiilirungon perusteella. Nimen etuliite muodostetaan hiiliatomien lukumäärän mukaan, ja nimen loppuosa on -yyni. Esimerkiksi propyynissa etuliite prop- tarkoittaa, että hiilirunko on kolmen hiilen pituinen, ja nimen pääte -yyni sitä, että hiiliatomien välillä on yksi kolminkertainen sidos.

Propyynissa ensimmäinen hiiliatomi muodostaa kolminkertaisen sidoksen keskimmäisen hiiliatomin kanssa ja yhden yksinkertaisen sidoksen vetyatomien kanssa. Keskimmäinen hiiliatomi on liittynyt ensimmäiseen hiileen kolminkertaisella sidoksella ja kolmanteen hiileen yksinkertaisella sidoksella. Keskimmäiseen hiileen ei liity yhtään vetyä, koska hiiliatomi on jo muodostanut suurimman mahdollisen määrän eli neljä sidosta hiiliatomien kesken. Kolmas hiili on liittynyt keskimmäiseen hiileen yksinkertaisella sidoksella ja muodostanut kolme sidosta vetyatomien kanssa.





Huomaa, että kun yksinkertaisen sidoksen tilalla on kolmoissidos, niin sidokset vievät paikan neljältä vedyltä. Alkyynimolekyylillä on siis kaksi vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkeenilla ja neljä vetyatomia vähemmän kuin vastaavalla alkaanilla. Esimerkkinä sarja etaani (C2H6), eteeni (C2H4) ja etyyni (C2H2).