8. Rasvat
1. Rasvat ovat elimistön tärkeä ravintoaine
Rasvat ovat tärkeitä ravintoaineita, sillä elimistö tarvitsee rasvoja moniin elintärkeisiin tehtäviin. Rasvojen tehtävänä on toimia esimerkiksi energian lähteenä, sisäelinten suojana ja lämmöneristeenä. Ne mahdollistavat myös solujen uusiutumisen (esim. haavojen parantuminen ja hermoston kehittyminen). Rasvat ovat siis välttämättömiä elimistölle, mutta niitä tulee syödä myös kohtuudella, sillä ne sisältävät paljon kaloreita.
Rasvat ovat glyserolin ja karboksyylihappojen estereitä. Glyseroli on moniarvoinen alkoholi, jossa hiiliketjuun on liittynyt kolme hydroksyyliryhmää. Happona on jokin pitkäketjuinen karboksyylihappo. Niitä nimitetään myös rasvahapoiksi.
Reaktiossa jokaiseen hydroksyyliryhmään liittyy karboksyylihappomolekyyli. Tuotteena muodostuu rasvaa ja vettä.
Rasvojen pilaantumista sanotaan härskiintymiseksi. Rasvojen pilaantuessa rasvahappo-osa irtoaa glyserolista. Pilaantumisessa muodostuu muun muassa lyhytketjuista voihappoa, joka tuoksuu epämiellyttävälle. Rasvojen pilaantuminen nopeutuu valon, ilman ja lämmön vaikutuksesta, minkä vuoksi niitä säilytetään suljetussa astiassa valolta suojatussa viileässä tilassa.
Voinapit pakataan vielä pahvilaatikkoon säilytyksen ajaksi. Voinapit ovat kertakäyttötuotteita ja niitä ei voi sulkea uudelleen, toisin kuin muovista voirasiaa.
2. Tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvat
Kasvi- ja eläinperäisillä rasvoilla on erilainen kemiallinen rakenne. Kasvirasvoissa olevat karboksyylihapot ovat pääosin tyydyttymättömiä, eli niiden hiiliketjussa on vähintään yksi kaksois- tai kolmoissidos. Tällaiset rasvat ovat huoneenlämmössä yleensä nestemäisiä.
Kuvassa oikealla on poikkeus sääntöön. Kookosrasva on kiinteä kasvirasva.
Eläinrasvat ovat pääosin tyydyttyneitä. Tyydyttyneissä rasvahapoissa hiiliketjussa on atomien välillä vain yksinkertaisia sidoksiaa. Eläinrasvat ovat huoneenlämmössä pääosin kiinteitä.
Tiivistelmä
- Rasvat ovat tärkeitä ravintoaineita. Ne ovat glyserolin ja karboksyylihappojen estereitä.