Ihmisen silmässä on kupera linssi. Se muodostaa kuvan verkkokalvolle. Muodostunut kuva on verkkokalvolla väärinpäin, mutta aivot tulkitsevat kuvan oikeinpäin olevaksi.

Kaukonäköinen ihminen näkee tarkasti kauas, mutta ei lähelle. Kaukonäköisen ihmisen näkövika korjataan kuperilla linsseillä eli pluslinsseillä. Kaukonäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa liian heikosti, joten siksi silmän verkkokalvolle muodostuu epätarkka kuva. Kun kaukonäköinen ihminen käyttää oikeanlaisia silmälaseja, korjaantuu valon taittuminen siten, että silmän verkkokalvolle muodostuu tarkka kuva.

Kaukonäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa heikosti (vasemmanpuoleinen kuva), joten korjaamiseen käytetään kuperia linssejä. Ne voimistavat valon taittumista ja siten verkkokalvolla muodostuu terävä kuva. Taittuneet valonsäteet leikkaavat tarkalleen verkkokalvolla.

Likinäköinen ihminen näkee tarkasti lähelle, mutta ei kauas. Likinäköisen ihmisen näkövika korjataan koverilla linsseillä eli miinuslinsseillä. Likinäköisen ihmisen silmän linssi taittaa valoa liian voimakkaasti, joten siksi silmän verkkokalvolle muodostuu epätarkka kuva. Kun likinäköinen ihminen käyttää oikeanlaisia silmälaseja, korjaantuu valon taittuminen siten, että silmän verkkokalvolle muodostuu tarkka kuva.

Likinäköisen ihmisen silmän oma linssi taittaa valoa liian voimakkaasti (vasemmanpuoleinen kuva), joten korjaamiseen käytetään koveria linssejä. Ne taittavat valoa hajottaen ja siten verkkokalvolla muodostuu terävä kuva. Taittuneet valonsäteet leikkaavat tarkalleen verkkokalvolla.

Ikänäköisen ihmisen silmä ei pysty taittamaan valoa oikein, koska ikääntyneen silmän rakenne estää tarkasti lähelle näkemisen. Ikänäköinen ihminen on siten kaukonäköinen. Näkövika korjataan kuperilla linsseillä. Melko usein tarvitaan myös kaksiteholinssejä, joissa linssistä osa on kuperaa pintaa ja osa koveraa.