suokukko

- soiden ojitus (eli kuivattaminen) ja turpeenotto ovat vähentäneet soita, joilla suokukot pesivät

selkälokki

- talvehtimisalueen (Afrikka) ympäristömyrkyt ovat huonontaneen selkälokin lisääntymiskykyä

- pesinnät voivat epäonnistua vieraspetojen (minkki, supikoira) takia

- Veneilijät häiritsevät järvillä selkälokkien pesintää. Jos veneilee liian läheltä pesää tai nousee pesimäluodolle, emot lähtevät karkuun ja pesä jää pesärosvojen armoille (esim. varikset, harmaalokit).

- selkälokki saatetaan ampua vahingossa harmaa- tai merilokkina

tukkasotka

- tukkasotkaa saa metsästää, vaikka se on uhanalainen

- kosteikot, joita tukkasotka tarvitsee pesimäympäristökseen, ovat kasvaneet umpeen

- Järvien rehevöityminen on lisännyt särkikalojen määrää. Särkikalat kilpailevat ravinnosta tukkasotkien kanssa.

hömötiainen

- Hömötiainen tarvitsee elimympäristökseen vanhaa metsää. Se kaivaa itse pesäkolonsa lahoon pehmeään puuhun. Vanhat metsät ja lahopuut ovat vähentyneet tehometsätalouden takia. Metsät ovat liian nuoria ja yksipuolisia.

kuhankeittäjä (Oriolus oriolus)

- Kuhankeittäjiä pyydystetään niiden muuttomatkalla Välimeren maissa. Lintuja pyydetään ampumalla, liima-ansoilla ja verkoilla. Osa linnuista syödään, mutta pääasiassa niitä ammutaan huvin vuoksi.