Veteen on liuennut happea. Monilla vedessä elävillä eläimillä on kidukset. Kiduksien avulla vedessä elävä eläin ottaa happea vedestä. Esimerkiksi rapu, simpukka ja kalat hengittävät kiduksilla.

Monet madot ottavat happea vedestä suoraan ihon läpi. Tälläisiä ovat esimerkiksi jouhimato ja juotikas (kuvassa).

Osa hyönteisistä käyttää ilmassa olevaa happea, sillä niillä ei ole kiduksia. Ne käyvät hakemassa happea pinnalta. Esimerkiksi sukeltajakuoriainen työntää peräpäänsä pinnalle ja ottaa ilmaa siipiensä alle. Vesiskorpionilla on peräpäässään hengitysputki, jolla se hengittää pinnalta.

Myös vesinisäkkäät, kuten hylje ja saukko, käyvät hakemassa happea pinnalta. Ne hengittävät keuhkoilla.

Vesihämähäkillä on hyvin erikoinen tapa saada happea. Se kutoo vesikasveihin verkon ja hakee verkkoon ilmaa pinnalta. Verkkoon muodostuu eräänlainen sukelluskello eli iso ilmakupla. Vesihämähäkki menee kuplan sisään ja hengittää siellä ilmaa.