Arvioinnin tavoitteet
Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Palaute ohjaa ja kannustaa opiskelijaa opinnoissa. Arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajalle sekä jatko-opintojen järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Opiskelijan arviointi auttaa myös opettajaa ja kouluyhteisöä opetuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.

Arviointi opintojen aikana
Jokaisen jakson päätyttyä opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on kaikkien suoritettujen kurssien arvostelu. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta pyydetään huoltajan allekirjoitus ensimmäisen lukiovuoden neljään ensimmäiseen jaksotodistukseen.

Kurssin arviointi
Kurssin arviointiperusteet ilmoitetaan kurssin alkaessa. Kurssin arvostelu perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointiin vaikuttavat mahdolliset kokeet, jatkuva näyttö ja opiskelijan tuotokset. Jatkuvaan näyttöön kuuluvat säännöllinen osallistuminen oppitunneille, annettujen tehtävien tekeminen ohjeiden mukaan, aktiivinen osallistuminen opetukseen sekä kurssin aihepiiriin liittyvä oma-aloitteinen toiminta.

Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvostellaan numerolla 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) tai 10 (erinomainen). Koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit arvostellaan opetussuunnitelmassa määritetyllä tavalla: numerolla tai suoritettu-merkinnällä (S) sekä mahdollisesti erillistodistuksella. Kurssi on hyväksytysti suoritettu, kun siitä on saatu arvosana 5-10 tai suoritusmerkintä S. Jos kurssisuoritus on keskeneräinen, kurssi jätetään arvostelematta.

Opiskelijalle varataan mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Opiskelijoita ohjataan jatkuvaan itsearviointiin.

Kurssin arvostelematta jättäminen
Kurssi voidaan jättää arvostelematta, jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia kurssilla vaadittuja töitä. Jos kurssitöitä ei palauteta ilman erityisen painavaa syytä ennen sovittua määräaikaa, kurssi jätetään arvostelematta ja kurssisuoritus mitätöityy.

Koesuoritus hylätään (kurssi on suoritettava uudelleen), jos opiskelija syyllistyy kokeessa tai muissa opinnäytetöissä vilpin yritykseen tai vilpilliseen menettelyyn. Vilpin törkeydestä riippuen rehtori voi antaa vilpistä kirjallisen varoituksen tai erottaa koulusta määräajaksi (Lukiolaki 26 §). Muiden kirjoittamien tekstien esittäminen omina töinä on vilppiä (esimerkiksi kopioiminen internetistä).

Poissaolot
Opiskeleminen edellyttää oppitunneille osallistumista. Aineenopettajat ja ryhmänohjaaja valvovat poissaoloja. Poissaolot merkitään Wilma-järjestelmään. Aiheettomat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan ja saattavat johtaa kurssisuorituksen mitätöitymiseen.  

Opintojen eteneminen
Opiskelijan tulisi jakson aikana opiskella vähintään neljä kurssia. Edeltävän vuoden pakollisista kursseista tulisi olla vähintään puolet hyväksytysti opiskeltuna, jotta voi siirtyä opiskelemaan seuraavan vuosiluokan kursseja.

Uusintakuulustelut
Jos opiskelijan kurssisuoritus on hylätty, hänellä on oikeus osallistua uusintakuulusteluun yhden kerran. Uusintakuulusteluun voi osallistua varsinaisena uusintakuulustelupäivänä. Uusintakuulustelun tulosta voi kysyä opettajalta viikon päästä kokeesta. Kokeen voi myös uusia erityisestä syystä aineenopettajan luvalla muulloin kuin uusintakuulustelupäivänä. Ilmoittautuminen katsotaan suorituskerraksi.

Hyväksytyn arvosanan korottaminen
Kolme kertaa vuodessa on korotustenttipäivä. Hyväksyttyä arvosanaa voi yrittää korottaa vain kerran. Suorituksista parempi merkitään todistukseen. Korotustentissä saa osallistua vain yhden kurssin kokeeseen. Ensimmäisen vuoden kursseja ei voi korottaa uusintakokeella abivuonna.

Kurssin uudelleen käyminen
Hyväksytysti suoritetun kurssin voi halutessaan käydä uudelleen. Kurssin arvosanaksi jää parempi suorituksista.  Mikäli opiskelija ei uusintakuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa, on suositeltavaa opiskella kurssi uudelleen. Painavista syistä, rehtorin luvalla, hylätysti suoritetun kurssin uusintakuulusteluun voi osallistua toisenkin kerran.

Itsenäinen opiskelu
Opiskelija voi opiskella kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin itsenäiseen suoritukseen opiskelijan tulee hankkia ao. opettajan ja rehtorin suostumus. Samalla sovitaan niistä tehtävistä ja kuulusteluista, jotka kuuluvat kurssin opiskelemiseen. Kurssin itsenäinen suorittaminen on vaativaa. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti. Valintaoppaan kurssikuvauksissa on maininta, jos kurssia ei voi opiskella itsenäisesti.

Osaamisen tunnustaminen
Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Tarvittaessa osaaminen osoitetaan opettajan ja rehtorin päättämällä tavalla.

Lukiodiplomit ja puheviestintätaitojen päättökoe
Yhteislyseossa voi suorittaa kuvataiteen, liikunnan ja teatteritaiteen lukiodiplomin sekä puheviestintätaitojen päättökokeen. Diplomityö ja puheviestintätaitojen päättökoe arvioidaan Opetushallituksen määräämin perustein. Suorituksista saa erillisen todistuksen ja suoritukset merkitään päättötodistuksen lisätietoihin.

Muissa oppilaitoksissa suoritetut kurssit
Opinto-ohjelmaan voi sisältyä muiden oppilaitosten, esim. musiikkiopiston tai kuvataidekoulun, kursseja. Opinto-ohjelma täytyy hyväksyttää rehtorilla. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Forssan ammatti-instituutin ja Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämät yhteistyökurssit hyväksytään soveltaviksi kursseiksi ja merkitään todistukseen S-merkinnällä. Muualla suoritettuja opintoja voi sisällyttää lukio-opintoihin enintään 15 kurssia.

Vaihto-oppilaaksi lähtevien opiskelijoiden tulee keskustella jo ennen vaihto-oppilasvuotta aineenopettajien ja rehtorin kanssa mahdollisista opintojen korvaavuuksista.

Oppiaineen arvostelu
Opiskelija on suorittanut oppiaineen oppimäärän, kun hän on suorittanut opinto-ohjelmansa mukaiset oppiaineen oppimäärän pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, joista vähintään 2/3 on hyväksytysti opiskeltuja. Oppiaineen arvostelun pohjana on numeroin arvosteltujen pakollisten ja syventävien kurssien aritmeettinen keskiarvo.

Opiskelija voi korottaa em. perusteella määräytyvää arvosanaa erillisessä kuulustelussa. Arvosanan korottamiselle voi olla perusteena syventävien ja soveltavien kurssien aikana annettu lisänäyttö sekä se, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Opiskelija voi halutessaan kysyä päättöarvioinnin perusteita rehtorilta. Jos opiskelija on tyytymätön päättöarviointiin, hän voi pyytää päätöksen uusimista kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Päättötodistuksen numeroin arvioitavat oppiaineet
Numeroin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää viimeisen opintovuoden 3. jakson aikana, hän on oikeutettu saamaan päättötodistukseen suoritusmerkinnän seuraavissa oppiaineissa: - liikunnasta - sellaisesta oppiaineesta, jossa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin - vieraasta kielestä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi kurssia.  

Maahanmuuttajaopiskelija saa arvosanan suomi toisena kielenä vieraskielisille –oppimäärän mukaan, vaikka hän opiskeleekin äidinkielen (suomen kielen) kursseilla.  

Lukion oppimäärän suoritus
Lukion oppimäärän voi suorittaa 2-4 vuodessa. Opiskelijan on suoritettava hyväksytysti vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista. Opinto-ohjelman tulee käsittää kaikki pakolliset kurssit, vähintään 10 syventävää kurssia sekä lisäksi syventäviä ja soveltavia kursseja siten, että kursseja on vähintään 75.

Opiskelija, joka ei saa lukion päättötodistusta, ei saa myöskään ylioppilastodistusta.

Keväällä ylioppilaaksi aikovan opiskelijan on suoritettava lukion oppimäärä hyväksytysti 4. jakson loppuun mennessä. On kuitenkin suotavaa suorittaa kurssit valmiiksi jo 3. jakson loppuun mennessä. Koulu ilmoittaa YTL:lle toukokuun alussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta.

Syksyllä ylioppilaaksi aikovan tulisi suorittaa opinto-ohjelmansa hyväksytysti 1. jakson aikana. Koulu ilmoittaa YTL:lle lokakuun lopussa ne opiskelijat, jotka eivät saa lukion päättötodistusta.  

Matematiikan oppimäärän vaihtaminen

Opiskelija voi vaihtaa pitkän matematiikan opintonsa lyhyen matematiikan opintoihin opiskelunsa missä vaiheessa tahansa. Tarkoituksenmukaisinta on tehdä vaihto 1. lukuvuoden aikana. Matematiikan oppimäärän vaihtaneelta edellytetään, että hän suorittaa kaikki lyhyen matematiikan kuusi pakollista kurssia. Pitkän matematiikan kurssisuoritukset hyväksytään lyhyen matematiikan kurssisuorituksiksi seuraavasti: MAA1MAB1, MAA3MAB2, MAA6MAB5, MAA7MAB4, MAA8MAB3. Opiskelija voi hyväksyä niin halutessaan saamansa pitkän matematiikan kurssin arvosanan lyhyen matematiikan kurssin arvosanaksi tai hän voi valita kurssista S-merkinnän. Jos opiskelija on opiskellut pitkän matematiikan kurssin, jota ei ole mainittu yllä olevassa korvaustaulukossa (esim. MAA2), hän saa laskea kurssin lyhyen matematiikan soveltavaksi kurssiksi S-arvosanamerkinnällä.

Vieraan kielen oppimäärän vaihtaminen
Opiskelija voi vaihtaa ylimääräisen pitkän vieraan kielen (A2-kieli) opintonsa lyhyen kielen (B2/B3-kieli) opintoihin. Opiskelija voi hyväksyä niin halutessaan pitkän A2-kielen kurssin arvosanan B2/B3-kielen kurssin arvosanaksi tai hän voi valita kurssista S-merkinnän.