7.2 Kurssisuorituksen arviointi

Opiskelijan oppimista arvioidaan kurssin aikana. Opiskelijan kurssisuorituksesta annetaan arvosana tai suoritusmerkintä kurssin päätyttyä. Annettavan arvosanan tulee perustua monipuoliseen näyttöön: esimerkiksi kurssitöihin ja kokeisiin, erilaisiin tuotoksiin, aktiiviseen työskentelyyn, opettajan ja opiskelijan välisiin keskusteluihin sekä opiskelijoiden itse- ja vertaisarviointiin.

Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot ja taidot, eikä se kohdistu opiskelijoiden arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin kurssin tavoitteet ja arviointiperusteet on selvitettävä opiskelijalle kurssin alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa.

Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet (kielelliset, matemaattiset, motoriset tai tarkkaavaisuuden häiriöt), jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa.

7.2.1 Numeroarvosanat ja suoritusmerkinnät

Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää arvosanaa.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvostellaan numerolla 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä) tai 10 (erinomainen). Koulukohtaiset soveltavat kurssit arvostellaan hyväksytyllä arvosanalla tai suoritusmerkinnällä (S=suoritettu, H=hylätty) sekä mahdollisesti erillistodistuksella. Myös valtakunnalliset soveltavat kurssit, opinto-ohjauksen kurssit ja teemaopinnot arvioidaan suoritusmerkinnällä.

7.2.2 Itsenäisesti suoritettu kurssi

Opiskelija voi opiskella kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti. Kurssin itsenäiseen suoritukseen opiskelijan tulee hankkia ao. opettajan ja rehtorin suostumus. Suorituslupa on hankittava vähintään neljä viikkoa ennen, kuin opiskelija haluaa suorittaa kokeen. Samalla sovitaan niistä tehtävistä ja kuulusteluista, jotka kuuluvat kurssin opiskelemiseen. Itsenäisesti opiskeltu kurssi on suoritettava hyväksytysti. Kurssioppaassa on maininta, jos kurssia ei voi opiskella itsenäisesti.

Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperiaatteita. Tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä on myös tällöin arvioitava riittävän laaja-alaisesti kurssin kokonaisuuden kannalta.

7.2.3 Suullisen kielitaidon kurssien arviointi

Toisen kotimaisen kielen B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja vieraiden kielten A-oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuvat suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssista annetaan numeroarvosana käyttäen asteikkoa 4–10.

Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe, josta saa erillisen todistuksen, arvostellaan käyttäen asteikkoa 4–10. Arvioinnin perustana on taitotasoasteikko, joka on luotu yhtenäistämään kielen oppimisen arviointia Euroopassa.

7.2.4 Opinnoissa edistyminen

Koulun tulee antaa huoltajille tietoa opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä. Opintojen alkuvaiheessa opiskelija saa jaksotodistuksen, jossa on kaikkien suoritettujen kurssien arvostelu. Siihen pyydetään huoltajan allekirjoitus. Jatkossa opiskelijan suorituksia voi seurata Wilma-järjestelmän kautta, mikä on huoltajan vastuulla.

Mikäli opiskelija saa oppiaineen kahdesta peräkkäin opiskelemastaan kurssista arvosanaksi 4 (hylätty), on hänen keskusteltava aineenopettajan kanssa. Lisäksi tarvittavat opinto-ohjelman muutokset käydään tekemässä opinto-ohjaajan luona. Mikäli opiskelija ei uusintakuulustelussa saa hyväksyttyä arvosanaa, on suositeltavaa opiskella kurssi uudelleen. Painavista syistä, rehtorin luvalla, hylätysti suoritetun kurssin uusintakuulusteluun voi osallistua toisenkin kerran.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn kurssiarvosanan korottamiseen.

Sitä voi yrittää korottaa uusintakokeessa tai esimerkiksi kurssitöitä parantamalla.

Opiskelijalla on myös mahdollisuus korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa korotuskokeessa. Arvioinnin tulee olla tällöinkin monipuolista. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee kyseisistä suorituksista parempi. yväksytysti suoritetun kurssin voi halutessaan käydä uudelleen. Arvosanaksi jää parempi suorituksista.

7.2.5 Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen

Opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Opiskelija hakee muualla suorittamiensa opintojen tai muutoin hankkimansa osaamisen tunnustamista, ja hänen tulee esittää selvitys opinnoistaan tai osaamisestaan. Koulu voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä suhteessa lukiokoulutuksen tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota.

Opinto-ohjelmaan voi sisältyä muiden oppilaitosten, esimerkiksi ammatti-instituutin, musiikkiopiston ja kuvataidekoulun kursseja. Opinto-ohjelman hyväksyy rehtori. Tarvittaessa voidaan edellyttää lisäsuorituksia.

Opintojen korvaamisesta kerrotaan tarkemmin lukuvuosittaisessa kurssioppaassa, joka on opetussuunnitelman osa.

Muualla suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista voidaan hyväksyä osaksi lukio-opintoja enintään 15 kurssia. Mikäli opinnot tai muutoin hankittu osaaminen luetaan hyväksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan numerolla arvioitavaan kurssiin, tulee kurssista antaa numeroarvosana, jos se on vain suinkin mahdollista. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä.

Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamassa arvioinnissa. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti:

asteikko 1–5 lukioasteikko asteikko 1–3

1 (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1

2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1

3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2

4 (hyvä) 8 (hyvä) 2

5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3

Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi.

Ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksilukemisessa ja osaamisen tunnustamisessa noudatetaan samoja periaatteita kuin kotimaassa suoritettujen opintojen osalta.

Opiskelijalla voi olla päättötodistuksessaan oppiaineesta vain yhden laajuinen oppimäärä. Jos opiskelija siirtyy oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään, hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee hänelle järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi.

Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen.

Jos opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääränä on suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus (S/R), häntä arvioidaan tämän oppimäärän mukaan. Arviointiin ei vaikuta se, onko hänelle järjestetty erillistä S/R-oppimäärän mukaista opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain osan S/R-oppimäärän kursseista. S/R-oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysimääräisesti S/R -oppimäärän kursseihin. Niistä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssin arvosanaksi.

Suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -kurssit korvaavat suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden -oppimäärän kurssit siinä määrin, kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärästä, mutta ei molemmista.