Verso
Verso-video
Vertaissovittelu koulussamme
Koulussamme käynnistyy vertaissovittelutoiminta. VERSO eli vertaissovittelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. Sovittelutoiminta on rauhanomainen tapa ratkaista ristiriitoja ja käytössä laajalti myös muilla yhteiskunnan osa-alueilla.
Koulutetut vertaissovittelijaoppilaat auttavat ristiriitojen osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaan. Osapuolet saavat kertoa oman näkökulmansa, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia, miten ristiriita ratkaistaan. Sovittelun lopuksi tehdään yleensä osapuolien välinen sopimus, jonka toteutumista seurataan.
Sovittelusta ei automaattisesti ilmoiteta koulun puolesta kotiin. Sovittelun osapuolet voivat halutessaan kertoa asiasta kotona. Vertaissovittelijat ovat vaitiolovelvollisia käydyistä neuvotteluista.
Vertaissovittelumenetelmä:
- Lisää oppilaiden osallisuutta
- Opettaa mm. vuorovaikutus- ja keskustelutaitoja
- Voimaannuttaa syrjäyttämisen sijaan
- Tuottaa vastuunottoa ja yhteisöllisyyttä
- Toteuttaa uuden opetussuunnitelman perusteita
Vastuu vertaissovittelusta säilyy aina aikuisilla eli koulumme ammattihenkilöstöllä ja erityisesti tehtävään erikseen koulutetuilla Verso-aikuisilla. Vertaissovittelijaryhmää ohjaa koulullamme: Kaisa-ope.
Sovittelu
SOVITTELU KASVATUSYHTEISÖJEN HYVINVOINNIN RAKENTAJANA
Mitä sovittelu on?
Sovittelu on vapaaehtoinen, yhteisöllinen konfliktinhallintamenetelmä, jossa puolueettomat sovittelijat toimivat fasilitaattoreina eli sovinnon mahdollistajina. Sovittelussa asianosaiset itse etsivät ja löytävät ratkaisun tilanteeseen sovittelijoiden tuella. Sovittelussa käsitellään tekoja, tunteita, arvoja ja ratkaisuja. Ulkopuolinen ei arvota konfliktin suuruutta vaan kaikenlainen mielipaha sovitellaan mahdollisimman varhain. Sovittelussa opitaan vuorovaikutustaitoja niin koulutaipaleelle kuin tulevaakin elämää varten.
Sovittelun ydin on dialogissa, oppimisen halussa ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtämisessä. Koulusovittelun myötä kasvatuskentällä opitaan menetelmä, joka on käytössä laajasti yhteiskunnan eri alueilla. Sovittelutyön osa-alueita ovat mm. rikos- ja riita-asioiden sovittelu, koulusovittelu, katusovittelu, työyhteisösovittelu, naapuruussovittelu, perhesovittelu, ympäristöasioiden sovittelu, kansainvälinen sovittelu, vankilasovittelu, tuomioistuin sovittelu,
Ketkä kasvatusyhteisöissä sovittelevat ja miten?
VERSO-ohjelma toteutuu päiväkodeissa, peruskouluissa sekä toisen asteen oppilaitoksissa. Vertaissovittelu ja aikuisjohtoinen sovittelu ovat menetelminä osa kasvatuskentän sovittelutoimintaa. Sovittelutoimintaa oppimisyhteisöissäohjaa ja tukee aina aikuisten tiimi.
Vertaissovittelu on menetelmänä yksinkertainen selkeä kaava, jonka mukaisesti osapuolia hieman vanhemmat sovittelijoiksi koulutetut oppilaat/opiskelijat auttavat osapuolina olevia oppilaita löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa.
Sovittelun aikana osapuolet saavat kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta, kuvata tuntemuksiaan ja pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja. Sovittelijoilla ei ole valtaa jakaa rangaistuksia ja heitä sitoo vaitiololupaus. Kaavaa noudattamalla sovittelijaoppilaat ja ristiriidan osapuolet etenevät lopulta sopimukseen, jonka toteutumista seurataan. Vertaissovitteluon osa VERSO-ohjelman käynnistämää sovittelutoimintaa peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa. Aikuisjohtoisessa sovittelussa sovittelukoulutuksen saanut aikuinen sovittee riitaa tai mielipahaa aiheuttanutta tekoa. Soviteltava tapaus on luonteeltaan sellainen, ettei tapausta voida ohjata vertaissovitteluun eikä siitä ole tehty rikosilmoitusta. Vanhempien ja rehtorin osallisuus on näissä tapauksissa tärkeää. Tärkeää on myös huolehtia siitä, että sovittelun periaatteet vapaaehtoisuudesta, puolueettomuudesta, vaitiolosta ja työskentelystä ilman rangaistuksia toteutuu.
Kouluissa on usein laadittu turvallisuussuunnitelma, johon yhtenä keinona on kirjattu sovittelu. Näin on määritelty myös ne kriteerit, joiden pohjalta sovittelua käytetään eri tilanteissa. Aikuisjohtoinen sovittelu on osa VERSO-ohjelman käynnistämää sovittelutoimintaa päiväkodeissa, peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa.
Mitä kasvatusyhteisöissä sovitellaan?
Vertaissovittelumenetelmällä on soviteltu nimittelyjä, haukkumista, huutamista, ulkonäköön tai olemukseen liittyvää
mieltä pahoittavaa kommentointia, tunnilla esimerkiksi toisen vastausten mitätöivää kommentointia, jatkuvaa ikävää vihjailua, selän takana puhumisia tai perättömien juorujen levittämistä, ilkeiden tekstiviestien tai sähköpostien lähettämistä, tönimisiä, läpsimisiä, kiinnipitämisiä, tappeluita ja ns. leikkitappeluita, jotka kiihtyvät liiaksi, etuilua ja tuuppimista ruokajonoissa tai ulos- tai sisäänkäynnin yhteydessä, uhkailua, alistamista tai pakottamista vaikkapa ”isomman tai vahvemman oikeudella” toisen omaisuuden luvatonta lainaamista, tärvelemistä tai piilottamista.
Aikuisjohtoiseen sovitteluun ohjautuvat mm. jatkuva häiriökäyttäytyminen, joka aiheuttaa oppimisen vaikeutumista
ja mielipahaa, toisen omaisuuteen kohdistunut ilkivalta, jossa neuvotellaan myös korvauksista, aikuisen tai opettajan
ja oppilaan välinen väärinymmärrys tai väärintulkinta, aikuisen tai opettajan tai rehtorin ja vanhempien välinen ristiriita.
Mitä opitaan?
Tutkimuksen mukaan sovittelussa opitaan sosiaalisia taitoja ja empatiaa, joka on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia.
VERSO-ohjelma | Vertaissovittelu |
Suomen sovittelufoorumi ry | Finlands Forum för Medling | Finnish Forum for Mediation |
VERSO-ohjelman tuottaman toiminnan kehitystä seurataan
• Seurantakyselyistä tuotetun yhteenvedon mukaan 86 prosenttia vertaissovitteluun ohjatuista tilanteista ovat olleet
fyysistä tai sanallista mielipahan tuottamista. Myös toisen omaisuuteen kohdistuvaa ilkivaltaa sekä eristämistä ja
pakottamista on onnistuttu sovittelussa selvittämään.
• Yli 95 prosenttia vertaissovitteluista johtaa sopimukseen, jonka seurannassa todetaan pitäneen. Sopimuksessa
sovitaan ennen kaikkea siitä, että mieltä pahoittanut toiminta ei osapuolten välillä enää toistu.
• 90 % vertaissovittelijoina toimivista oppilaista pitää tehtävää mielekkäänä ja tärkeänä. Sovittelun pääperiaatteet
(vaitiolovelvollisuus, puolueettomuus, vapaaehtoisuus ja ratkaisujen etsiminen) ovat osapuolten kokemuksen mukaan toteutuneet erittäin hyvin.
• Osapuolista 89 % oli sitä mieltä, että oli saanut kertoa vertaissovittelussa oman näkemyksensä ja 88 % osapuolista ilmoitti pitäneensä sovittelussa antamansa lupauksen.
• 87 % sovittelussa osapuolina olleista oppilaista piti hyvänä sitä, että oppilaat voivat ratkoa riitojaan vertaissovittelussa ilman aikuisia.
• Versotoimintaa ohjaavat aikuiset pitävät tehtävää mielekkäänä sekä kokivat, että sovittelussa osapuolet tulevat autetuiksi ja riidat selvitetyiksi.
• Vuoden 2016 tilasto-otannan mukaan otannan 30 koululla oli soviteltu 997 konfliktia, joista suurin osa oli sanallisia tai fyysisiä tilanteita, mutta myös syrjimistä, toisen omaisuuden luvatta ottamista ja pakottamista oli soviteltu.
Vastaajien mukaan sovittelu oli johtanut pitäviin sopimuksiin lähes kaikissa tapauksissa. Versotoimintaa ohjaavat
aikuiset huolehtivat tilanteet aina jatkokäsittelyyn, mikäli sopimusta ei ole onnistuttu pitämään.
Sovittelussa konfliktia ei määritellä ulkopäin vaan katsotaan, että osapuolet ovat oman tilanteensa asiantuntijoita.
Uusi OPS toteaa luvussa 3.3: ”He (oppilaat) oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua.” On todettu, että yhteiskunnan ja yksilön, eli rakenteen ja toimijan, vuorovaikutuksessa rakenne luo toimintaa, mutta toiminta samalla uusintaa rakenteita. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden vahvistaminen syntyy juuri tässä vuorovaikutuksessa. Kirja Sovittelu koulussa avaa paitsi kasvatusyhteisöjen sovittelutoimintaa myös teoreettisia lähtökohtia restoratiiviseen lähestymiseen ja osallisuuden merkitykseen aktiiviseen kansalaisuuteen kasvamisessa ja yksilön oikeuksien toteutumisessa. Suomalaisten kasvatusyhteisöjen sovittelutoiminta on herättänyt laajasti kansainvälistä kiinnostusta ja se on osa eurooppalaisen restoratiivisen nuoriso-oikeuden mallia (Chapman, Gellin, Aertsen, Anderson 2015). Aihealueen ensimmäinen
suomalainen väitöstyö on valmistumassa vuoden 2018 aikana (Gellin, Lapin yliopisto).
Lisää tietoa ja luettavaa:
|
VERSO – sovittelu |
@Verso_sovittelu
Gellin M. 2018. Mediation in Finnish schools: From conflicts to restoration. In: Nylund A, Ervasti K, Adrian L (eds) Nordic Mediation
Research. Springer, Cham (in press)
Chapman T., Gellin M., Aertsen I., Anderson M. 2015. The European Model for Restorative Justice with children and young people. Vol
II ja vol III. Brussels; OIJJ / ECJJ (
)
Gretschel A. ja Kiilakoski T. (toim.) 2012. Demokratiaoppitunti. Lasten ja nuorten kunta 2010-luvun alussa. Julkaisuja 118. Nuorisotutkimusverkosto. Helsinki: Nuorisotutkimusseura, s. 95 –
Gellin M. 2011. Sovittelu koulussa. Jyväskylä. PS-kustannus.
Poikela E. (toim.) 2010. Sovittelu. Ristiriitojen kohtaamisesta konfliktien hallintaan. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kiilakoski T. 2009. ”Parempihan se on sovitella ku ei sovitella.” Vertaissovittelu, konfliktit ja koulukulttuuri. Vertaissovittelun ulkopuolinen
evaluointiraportti. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto, verkkojulkaisu 30