Kemian opetus tukee opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus ohjaa ymmärtämään kemian ja sen sovellusten merkitystä jokapäiväisessä elämässä, ympäristössä, yhteiskunnassa ja teknologiassa. Opiskelijat kehittävät valmiuksiaan opiskella luonnontieteellisillä ja luonnontieteitä soveltavilla aloilla. Opetuksessa sovelletaan kemiaa monipuolisissa tilanteissa, mikä edistää myös opiskelijoiden koulutuksellista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus välittää kuvaa kemian merkityksestä kestävän tulevaisuuden rakentamisessa: kemiaa tarvitaan uusien ratkaisujen kehittämisessä sekä ympäristön ja ihmisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Opetus ohjaa opiskelijoita ottamaan vastuuta omasta toiminnastaan sekä ympäristöstä.

Kemian opetus tukee opiskelijoiden käsitteiden rakentumista sekä ilmiöiden ymmärtämistä siten, että niiden makroskooppinen, mikroskooppinen ja symbolinen taso muodostavat loogisen kokonaisuuden. Opiskelijoiden aikaisemmista kokemuksista ja havainnoista edetään ilmiöiden kuvaamiseen ja selittämiseen sekä aineen rakenteen ja kemiallisten reaktioiden mallintamiseen kemian merkkikielellä ja matemaattisesti. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen, ideointiin, vuorovaikutukseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään muun muassa mallintamisen välineenä, tutkimusten tekemisessä ja tuotosten laatimisessa.

Kemian opetuksen lähtökohtana on elinympäristöön liittyvien aineiden ja ilmiöiden havainnointi ja tutkiminen. Kokeellisuus eri muodoissaan tukee käsitteiden omaksumista ja ymmärtämistä, tutkimisen taitojen oppimista ja luonnontieteiden luonteen hahmottamista. Opiskelijoiden oma kokeellinen työskentely kehittää työskentelyn ja yhteistyön taitoja, luovaa ja kriittistä ajattelua sekä innostaa opiskelijoita kemian opiskeluun. Opiskelun edetessä tutkimisen taidot kehittyvät sekä kokonaisvaltaisesti että kunkin kurssin keskeisten sisältöjen osalta. Kokeellisessa työskentelyssä toimitaan kemikaali-, jäte- ja työturvallisuuslainsäädännön mukaisesti.

KURSSIT

Pakolliset kurssit:

KE1 - Kemiaa kaikkialla

Keskeiset sisällöt

•  kemian merkitys nykyaikana, jatko-opinnoissa ja työelämässä
•  atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä pääpiirteissään
•  alkuaineiden ja yhdisteiden ominaisuuksia
•  aineiden ominaisuuksien selittäminen aineen rakenteen, kemiallisten sidosten ja poolisuuden avulla
•  kysymykset tiedonhankinnan lähtökohtana
• turvallinen työskentely, aineen erotusmenetelmät, aineiden ominaisuuksien tutkiminen
  

 

Valtakunnalliset syventävät kurssit:

KE2 - Ihmisen ja elinympäristön kemiaa

Keskeiset sisällöt

•  kemian merkitys hyvinvoinnin ja terveyden kannalta
•  orgaanisten yhdisteiden, kuten hiilivetyjen, happi- ja typpiyhdisteiden, rakenteiden mallintaminen ja kuvaaminen erilaisilla malleilla
•  avaruusrakenne ja isomeria
•  orgaanisten yhdisteiden ominaisuuksien selittäminen rakenteen avulla
•  ainemäärä ja pitoisuus
•  työvälineiden ja reagenssien käyttö sekä liuosten valmistus
• aineen rakenteen analyysimenetelmät, kuten spektroskopia

KE3 - Reaktiot ja energia

Keskeiset sisällöt

•  kemian merkitys energiaratkaisujen ja ympäristön kannalta
•  kemiallisen reaktion symbolinen ilmaisu ja tasapainottaminen
•  epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden reaktioita sekä niiden sovelluksia
•  aineen häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa ja sen yksinkertainen laskennallinen käsittely
•  energian häviämättömyys kemiallisessa reaktiossa, sidosenergia ja Hessin laki
•  kaasujen ominaisuudet ja yleinen tilanyhtälö
• reaktioiden tutkiminen kokeellisesti, titraus analyysimenetelmänä, tutkimustulosten käsitteleminen, tulkitseminen ja esittäminen

KE4 - Materiaalit ja teknologia

Keskeiset sisällöt

•  kemian merkitys teknologiassa ja yhteiskunnassa
•  metallien ja polymeerien ominaisuudet, käyttö ja elinkaari
•  atomin ulkoelektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä alkuaineiden jaksollisten ominaisuuksien selittäjänä
•  hapetusluvut ja hapetus-pelkistysreaktiot
•  sähkökemian keskeiset periaatteet: jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi
•  kemiallisten reaktioiden laskennallinen soveltaminen
•  tutkimuksen tai ongelmanratkaisun ideointi ja suunnittelu
• yhteistyön rooli kemiallisen tiedon tuottamisessa

KE5 - Reaktiot ja tasapaino

Keskeiset sisällöt

•  kemian merkitys kestävän tulevaisuuden rakentamisessa
•  kemiallisen reaktion nopeus ja siihen vaikuttavia tekijöitä
•  homogeeninen ja heterogeeninen tasapaino sekä tasapainotilaan vaikuttaminen
•  happo-emästasapaino, vahvat ja heikot protolyytit ja puskuriliuokset
•  tasapainoon liittyvät graafiset esitykset
•  homogeenisen ja happo-emästasapainon laskennallinen käsittely
• tutkimustulosten ja -prosessin arviointi

Koulukohtaiset soveltavat kurssit:

KE6 - Lukion keskeinen kemia
Abiturienteille suunnattu kertauskurssi. Kurssilla kerrataan lukiokemian keskeisimpiä sisältöjä ja harjoitellaan ylioppilaskoetehtävien ratkaisemista.

KE7 - Kemian työkurssi
Kurssi koostuu kokeellisesta kemian työskentelystä. (mm. liuosten valmistus, aineiden erotusmenetelmät, kvantitatiiviset titraukset, elektrolyysi, lääkkeen syntetisoiminen)