Sisällöt, tavoitteet ja arvionti
Sisälltö
S1 Teollisuusyhteiskunnan synty ja kehitys
Käsitellään ajanjakso, joka ulottuu 1400-luvulta 1900-luvulle. Tavoitteena tehdä oppilaille tutuksi tämän ajanjakson
johtoajatukset. Perehdytään teollisuusyhteiskunnan syntyyn ja kehitykseen sekä siihen, miten teollistuminen on
muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. Opetuksessa havainnollistetaan esimerkiksi
höyrykoneen, kutomakoneen ja muiden keksintöjen mullistavaa vaikutusta ihmisten elämään, erityisesti työväestön
asemaan. Opitaan tuntemaan suurten keksintöjen sosiaalisia vaikutuksia sekä positiivisia kehitysaskeleita, lääkkeet,
kemia, liikenne ja sosiaalinen liikkuvuus, ammattiyhdistykset. Samoin käsitellään negatiivisia näkökohtia kuten työläisten
köyhyys, lapsityövoima, orjuus ja maaorjuus, kolonialismi ja konfliktit brittiläisen imperiumin valtioiden välillä. Käsiteltäviä
elämäkertoja voisivat olla esimerkiksi Edison, Watt, Curie, Daimler, Benz, Diesel, Ford ja Pasteur.
S3 Ihmiset muuttavat maailmaa
Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkityksiin ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet
vaikuttamaan omana aikanaan. Käsittely aloitetaan Ranskan vallankumouksesta ja tarkastellaan 1800-luvun suuria
aatteita: nationalismia, liberalismia, sosialismia ja konservatismia. Käsitellään myös naisasialiike Yhdysvalloissa ja
Euroopassa.
Elämäkerrat luovat taustaa historiallisten tapahtumien yleiskuvan hahmottamiselle. Elämäkertojen kautta voidaan
käsitellä myös 1900-lukua: esimerkiksi Mahatma Gandhi ja kolonialismi, Lenin ja Venäjän vallankumous, Anne Frank ja
juutalaisvainot, Jacques Lusseyran ja toinen maailmansota tai Martin Luther King ja ihmisoikeusliike. Elämäkertojen
avulla konkretisoituvat myös yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet: yksilö voi tehdä elämässään tärkeitä asioita.
Oppilas myös ymmärtää, että yksikin ihminen voi oikeasti vaikuttaa kehitykseen ja tehdä tärkeitä asioita elämässään.
Nykyhistorian sotien ja muiden synkkien tapahtumien keskellä nuori tarvitsee myös uskoa tulevaisuuteen. Oppilaille
pyritään välittämään tunne siitä, että ihmisenä oleminen merkitsee kehittymistä.
S4 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
Suomen historiassa keskitytään suomalaiseen yhteiskuntaan, ihmisten elämään ja kulttuurin merkitykseen Suomessa
autonomian ajalla.
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Voidaan tarkastella yhdessä yhteiskuntaopin sisältöjen kanssa, miten nykyiset ammatit ovat saaneet alkunsa, mitkä
ammatit ovat säilyneet historiassa kauan ja mitkä ammatit ovat uusia.
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
Tutustutaan alustavasti imperialismiin ja siirtomaiden valtaamiseen 1800-luvun lopulla. Käsitellään Yhdistyneiden
kansakuntien synty toisen maailmansodan seurauksena. Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen
historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
Käsitellään ajanjakso, joka ulottuu 1400-luvulta 1900-luvulle. Tavoitteena tehdä oppilaille tutuksi tämän ajanjakson
johtoajatukset. Perehdytään teollisuusyhteiskunnan syntyyn ja kehitykseen sekä siihen, miten teollistuminen on
muuttanut ihmisen elämää, ihmisen ja luonnon suhdetta sekä maailmaa. Opetuksessa havainnollistetaan esimerkiksi
höyrykoneen, kutomakoneen ja muiden keksintöjen mullistavaa vaikutusta ihmisten elämään, erityisesti työväestön
asemaan. Opitaan tuntemaan suurten keksintöjen sosiaalisia vaikutuksia sekä positiivisia kehitysaskeleita, lääkkeet,
kemia, liikenne ja sosiaalinen liikkuvuus, ammattiyhdistykset. Samoin käsitellään negatiivisia näkökohtia kuten työläisten
köyhyys, lapsityövoima, orjuus ja maaorjuus, kolonialismi ja konfliktit brittiläisen imperiumin valtioiden välillä. Käsiteltäviä
elämäkertoja voisivat olla esimerkiksi Edison, Watt, Curie, Daimler, Benz, Diesel, Ford ja Pasteur.
S3 Ihmiset muuttavat maailmaa
Tutustutaan yhteiskunnallisiin aatteisiin, niiden merkityksiin ja seurauksiin sekä siihen, miten ihmiset ovat pystyneet
vaikuttamaan omana aikanaan. Käsittely aloitetaan Ranskan vallankumouksesta ja tarkastellaan 1800-luvun suuria
aatteita: nationalismia, liberalismia, sosialismia ja konservatismia. Käsitellään myös naisasialiike Yhdysvalloissa ja
Euroopassa.
Elämäkerrat luovat taustaa historiallisten tapahtumien yleiskuvan hahmottamiselle. Elämäkertojen kautta voidaan
käsitellä myös 1900-lukua: esimerkiksi Mahatma Gandhi ja kolonialismi, Lenin ja Venäjän vallankumous, Anne Frank ja
juutalaisvainot, Jacques Lusseyran ja toinen maailmansota tai Martin Luther King ja ihmisoikeusliike. Elämäkertojen
avulla konkretisoituvat myös yksittäisen ihmisen vaikutusmahdollisuudet: yksilö voi tehdä elämässään tärkeitä asioita.
Oppilas myös ymmärtää, että yksikin ihminen voi oikeasti vaikuttaa kehitykseen ja tehdä tärkeitä asioita elämässään.
Nykyhistorian sotien ja muiden synkkien tapahtumien keskellä nuori tarvitsee myös uskoa tulevaisuuteen. Oppilaille
pyritään välittämään tunne siitä, että ihmisenä oleminen merkitsee kehittymistä.
S4 Suomea luodaan, rakennetaan ja puolustetaan
Suomen historiassa keskitytään suomalaiseen yhteiskuntaan, ihmisten elämään ja kulttuurin merkitykseen Suomessa
autonomian ajalla.
S5 Hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen
Voidaan tarkastella yhdessä yhteiskuntaopin sisältöjen kanssa, miten nykyiset ammatit ovat saaneet alkunsa, mitkä
ammatit ovat säilyneet historiassa kauan ja mitkä ammatit ovat uusia.
S6 Nykyisen maailmanpolitiikan juuret
Tutustutaan alustavasti imperialismiin ja siirtomaiden valtaamiseen 1800-luvun lopulla. Käsitellään Yhdistyneiden
kansakuntien synty toisen maailmansodan seurauksena. Syvennytään kehittyneiden ja kehittyvien maiden yhteiseen
historiaan sekä uudenlaisten poliittisten jännitteiden syntyyn ja ratkaisuihin maailmassa.
Tavoitteet
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa
tilanteissa
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöilleTT7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta
Historiallisen tiedon käyttäminen
T7kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä
T11 harjaannuttaa oppilas käyttämään eri lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa
niiden pohjalta
T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa
tilanteissa
T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöilleTT7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta
Historiallisen tiedon käyttäminen
T7kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen
T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä
T11 harjaannuttaa oppilas käyttämään eri lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa
niiden pohjalta
Arviointi
Historian opetuksessa palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita omiin tulkintoihin ja näkemystensä argumentointiin.
Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja osaamisen
osoittamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja
historiallisen ajattelun hallintaan.
Kirjallisten tehtävien ohella arvioinnissa on otettava huomioon oppilaiden monimuotoiset työskentelyn ja osaamisen
osoittamisen tavat. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään huomiota tiedon soveltamiseen ja
historiallisen ajattelun hallintaan.