Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjyys ei ole lailla määritelty termi, vaan sen on lanseerannut kyseisestä työmuodosta Ukko.fi laskutuspalvelufirma. Kevytyrittäjyys tarkoittaa työntekemistä yrittäjämäisesti, ilman yrittäjyyteen kuuluvaa byrokratiaa.
Kevytyrittäjä laskutuspalvelua tarjoavia firmo-ja ovat Ukko.fi, Odeal, Eezy, FinJob ja OP- Kevytyrittäjä (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyys soveltuu silloin, kun halutaan kokeilla yritysideaa ilman yrittäjyyteen kuuluvia riskejä ja kevytyrittäjyys muoto soveltuu parhaiten palvelunmyyntiin. Esimerkiksi opiskelijat ja palkansaajat voivat tehdä oman työnsä ja opiskelun rinnalla pienimuotoista palvelutoimintaa. Luvanvaraisiin ja tuotteiden verkkokauppaan kevytyrittäjyys ei sovellu, koska kevytyrittäjyyden kautta ei pääsääntöisesti voida vähentää täysmääräisesti työn välillisiä kustannuksia (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyydestä saadut tulot verotetaan ansiotuloina progressiivisesti. Laskutusfirma vähentää liikevaihdosta työnantajalle työntekijästä kuuluvat kulut ja ottaa oman provision, jonka jälkeen kevytyrittäjä saa lopun summan itsellensä ansiotulona. Kevytyrittäjyyttä voidaan harjoittaa myös Y-tunnuksella. Silloin toiminta on toiminimi- yritysmuotona, joka ostaa laskutuspalvelulta kirjanpitotyöt. Y-tunnuksen omaava kevytyrittäjä voi vähentää toiminnan välilliset kulut ja ostaa toimintaan kuuluvia tavaroita yrityksen ostoihin. Kevytyrittäjyys Y-tunnuksella on mahdollista tämän hetkisen tilanteen mukaan vain OP. laskutuspalvelulla. (Yrityksen perustaminen 2018.)
Kevytyrittäjän oikeus työttömyyskorvaukseen on mahdollista vain, jos TE-toimisto arvioi toiminnan sivutoimiseksi. Päätoiminen kevytyrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Kevytyrittäjyys katsotaan päätoimiseksi, jos käytetty työaika on niin suuri, ettei voi ottaa kokopäivätyötä vastaan. Huomattavaa on, ettei kevytyrittäjyydellä tienatulla ansiotu-lolla ole merkitystä, vaan työn ajalla. (Kela 2018.)
Kun päätoiminen yrittäjyys on lyhytkestoista, korkeintaan kaksi viikkoa kerrallaan, säilyy mahdollisuus työttömyysetuuksiin. Työttömyysturvalaki uudistui vuonna 2018 koskien kevytyrittäjyyden muutosta. Muutoksen jälkeen työtön voi kokeilla 4 kuukauden ajan kevytyrittäjyyttä ilman että, hänen yritystoimintaansa luokitellaan sivu- tai päätoimiseksi. Mutta jos yksilö on aloittanut kevytyrittäjyyden ennen työttömyyttä ei muutos koske heitä. (Kela 2018.)
YEL eli yrittäjäneläkevakuutus on pakollinen kevytyrittäjille, jos työtulojen arvio on yli 7656,26 vuodessa ja toiminta kestää yli 4 kuukautta (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyyden toimintamuoto ei juridisesti sovi eläkevakuuttamiseen. Eläkelainsäädännössä jaetaan palkansaajat, jotka kuuluvat työntekijän eläkelakiin (395/2006), ja yrittäjät, jotka kuuluvat yrittäjän eläkelakiin (1272/2006). TyEL:in eli työntekijän eläkevakuutuksen puolelta vakuutetaan silloin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Työsuhteen tunnusmerkit ovat sopimus työntekemisestä, työn tekeminen henkilökohtaisesti, -vastiketta vastaan ja -työnantajan lukuun johdon valvonnan alaisena. YEL:ssä eli yrittäjän eläkevakuutuksesta vakuutetaan muut työsuoritukset, jos YEL:n ehdot täyttyvät. YEL on pakollinen, jos työtulo ylittää 7 645,25 euroa vuodessa. Rajan alapuolella YEL on mahdollista ottaa vapaaehtoisena.
Arvioidessa onko henkilö yrittäjä, apuna voidaan käyttää oikeus ja verotuskäytännöstä otettuja yrittäjätoiminnan määritelmiä. Itsenäisen ammatinharjoittamisen tunnusomaisia piirteitä ovat ansiotarkoitus, itsenäisyys, yrittäjäriski ja toiminnan laajuus, yleisyys ja julkisuus. Tunnuspiirteiden ei tarvitse kaikkien täyttyä vaan olennaista on, että yrittäjä työskentelee ansiotarkoituksessa itsenäisesti, niin ettei hänellä ole työsuhteessa tarkoitetulla tavalla työnjohtoa ja valvontaa. (Eläketurvakeskus 2017.)
Itsensä työllistäjät eivät useimmiten ole työsuhteessa, jolloin heitä ei lain mukaan myöskään voi vakuuttaa TyEL:ssä. Näin on tapahtunut kevytyrittäjyys laskutuspalvelu yrityksissä aikaisemmin. Vuodesta 2016 lähtien useimmat laskutuspalvelut ovat ottaneet YEL:n ainoaksi eläkevakuutus muodokseen. Verotuksessa kevytyrittäjää voidaan kohdella palkansaajana, mutta työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä heidät rinnastetaan yrittäjiin. (Eläketurvakeskus 2017.)
Kevytyrittäjä rinnastetaan kelatukien saamisessa yrittäjiin ja YEL:n ilmoitettu työtulo määrittelee esimerkiksi sairauspäivärahan (Ukko.fi 2017). Kevytyrittäjyys ja opintososiaaliset edut katsotaan ansiotuloista. Opiskelijan vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 660 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 1 970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. (Kela 2018.)
Lähteet: Kela, Eläketurvakeskus, Yrityksen perustaminen sivusto ja Ukko.fi
Kevytyrittäjyys ei ole lailla määritelty termi, vaan sen on lanseerannut kyseisestä työmuodosta Ukko.fi laskutuspalvelufirma. Kevytyrittäjyys tarkoittaa työntekemistä yrittäjämäisesti, ilman yrittäjyyteen kuuluvaa byrokratiaa.
Kevytyrittäjä laskutuspalvelua tarjoavia firmo-ja ovat Ukko.fi, Odeal, Eezy, FinJob ja OP- Kevytyrittäjä (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyys soveltuu silloin, kun halutaan kokeilla yritysideaa ilman yrittäjyyteen kuuluvia riskejä ja kevytyrittäjyys muoto soveltuu parhaiten palvelunmyyntiin. Esimerkiksi opiskelijat ja palkansaajat voivat tehdä oman työnsä ja opiskelun rinnalla pienimuotoista palvelutoimintaa. Luvanvaraisiin ja tuotteiden verkkokauppaan kevytyrittäjyys ei sovellu, koska kevytyrittäjyyden kautta ei pääsääntöisesti voida vähentää täysmääräisesti työn välillisiä kustannuksia (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyydestä saadut tulot verotetaan ansiotuloina progressiivisesti. Laskutusfirma vähentää liikevaihdosta työnantajalle työntekijästä kuuluvat kulut ja ottaa oman provision, jonka jälkeen kevytyrittäjä saa lopun summan itsellensä ansiotulona. Kevytyrittäjyyttä voidaan harjoittaa myös Y-tunnuksella. Silloin toiminta on toiminimi- yritysmuotona, joka ostaa laskutuspalvelulta kirjanpitotyöt. Y-tunnuksen omaava kevytyrittäjä voi vähentää toiminnan välilliset kulut ja ostaa toimintaan kuuluvia tavaroita yrityksen ostoihin. Kevytyrittäjyys Y-tunnuksella on mahdollista tämän hetkisen tilanteen mukaan vain OP. laskutuspalvelulla. (Yrityksen perustaminen 2018.)
Kevytyrittäjän oikeus työttömyyskorvaukseen on mahdollista vain, jos TE-toimisto arvioi toiminnan sivutoimiseksi. Päätoiminen kevytyrittäjä ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen. Kevytyrittäjyys katsotaan päätoimiseksi, jos käytetty työaika on niin suuri, ettei voi ottaa kokopäivätyötä vastaan. Huomattavaa on, ettei kevytyrittäjyydellä tienatulla ansiotu-lolla ole merkitystä, vaan työn ajalla. (Kela 2018.)
Kun päätoiminen yrittäjyys on lyhytkestoista, korkeintaan kaksi viikkoa kerrallaan, säilyy mahdollisuus työttömyysetuuksiin. Työttömyysturvalaki uudistui vuonna 2018 koskien kevytyrittäjyyden muutosta. Muutoksen jälkeen työtön voi kokeilla 4 kuukauden ajan kevytyrittäjyyttä ilman että, hänen yritystoimintaansa luokitellaan sivu- tai päätoimiseksi. Mutta jos yksilö on aloittanut kevytyrittäjyyden ennen työttömyyttä ei muutos koske heitä. (Kela 2018.)
YEL eli yrittäjäneläkevakuutus on pakollinen kevytyrittäjille, jos työtulojen arvio on yli 7656,26 vuodessa ja toiminta kestää yli 4 kuukautta (Yrityksen perustaminen 2018).
Kevytyrittäjyyden toimintamuoto ei juridisesti sovi eläkevakuuttamiseen. Eläkelainsäädännössä jaetaan palkansaajat, jotka kuuluvat työntekijän eläkelakiin (395/2006), ja yrittäjät, jotka kuuluvat yrittäjän eläkelakiin (1272/2006). TyEL:in eli työntekijän eläkevakuutuksen puolelta vakuutetaan silloin, kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät.
Työsuhteen tunnusmerkit ovat sopimus työntekemisestä, työn tekeminen henkilökohtaisesti, -vastiketta vastaan ja -työnantajan lukuun johdon valvonnan alaisena. YEL:ssä eli yrittäjän eläkevakuutuksesta vakuutetaan muut työsuoritukset, jos YEL:n ehdot täyttyvät. YEL on pakollinen, jos työtulo ylittää 7 645,25 euroa vuodessa. Rajan alapuolella YEL on mahdollista ottaa vapaaehtoisena.
Arvioidessa onko henkilö yrittäjä, apuna voidaan käyttää oikeus ja verotuskäytännöstä otettuja yrittäjätoiminnan määritelmiä. Itsenäisen ammatinharjoittamisen tunnusomaisia piirteitä ovat ansiotarkoitus, itsenäisyys, yrittäjäriski ja toiminnan laajuus, yleisyys ja julkisuus. Tunnuspiirteiden ei tarvitse kaikkien täyttyä vaan olennaista on, että yrittäjä työskentelee ansiotarkoituksessa itsenäisesti, niin ettei hänellä ole työsuhteessa tarkoitetulla tavalla työnjohtoa ja valvontaa. (Eläketurvakeskus 2017.)
Itsensä työllistäjät eivät useimmiten ole työsuhteessa, jolloin heitä ei lain mukaan myöskään voi vakuuttaa TyEL:ssä. Näin on tapahtunut kevytyrittäjyys laskutuspalvelu yrityksissä aikaisemmin. Vuodesta 2016 lähtien useimmat laskutuspalvelut ovat ottaneet YEL:n ainoaksi eläkevakuutus muodokseen. Verotuksessa kevytyrittäjää voidaan kohdella palkansaajana, mutta työ- ja sosiaalivakuutuslainsäädännössä heidät rinnastetaan yrittäjiin. (Eläketurvakeskus 2017.)
Kevytyrittäjä rinnastetaan kelatukien saamisessa yrittäjiin ja YEL:n ilmoitettu työtulo määrittelee esimerkiksi sairauspäivärahan (Ukko.fi 2017). Kevytyrittäjyys ja opintososiaaliset edut katsotaan ansiotuloista. Opiskelijan vuosituloraja lasketaan siten, että tuloja voi olla 660 euroa jokaista tukikuukautta kohti ja 1 970 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti. (Kela 2018.)
Lähteet: Kela, Eläketurvakeskus, Yrityksen perustaminen sivusto ja Ukko.fi