Se oli ennennäkemätöntä… niin paljon vipuja, monimutkaisia ohjeita, soittimia ja no kaikki siinä soittimessa oli monimutkaista. Siitä kuului vinkunaa, laulua ja viulun ääntä. Löysin tämän soittimen taikametsästä, se roikkui taika-avaruudessa. Kokeilin soittaa sitä, mutta ei onnistunut. Aloin miettimään, mikä sen todellinen tarkoitus olisi, koska onhan se löytynyt taika-avaruuden taikapuusta. Huusin kovaa, kun puskasta tuli isolla joukolla tontun näköisiä eliöitä, jotka olivat vihaisia.
“Anna Pohjantuulen soitin takaisin,” minulle huudettiin vihaisina.
”Siis Pohjantuulen soitin?” kysyin tonttueliöiltä. Voisivatko he opettaa, miten tätä soitetaan, ja mikä tämän tarkoitus oli?
He antoivat ohjekirjan ja sanoivat: “Tuo vuoden päästä soitin saman puun alle”.
"Vuoden päästä? Niinkö kauan siinä menee opetella?” minä sanoin hämmentyneenä.
“Kyllä” he sanoivat.
Mutta mitä se tekee, jäin miettimään. Vuosi kului, ja opin soittamaan Pohjantuulen soitinta. Soitin avaa ihmeellisen maailman, jossa on paljon tonttueliöitä, taikapuita ja kaikkea kaunista ja ihmeellistä.

Jenna, 12