39. Aistit auki

Esimerkkiteksti

Löysin pimeästä metsästä jotain valoista ja uskomatonta, se oli teleportti! Päätin astua sisään ja sitten leijuin ilmassa. Astuin pimeään paikkaan. Tämän jälkeen maa oli silkinpehmeä hiekkaa! En voinut kuin vain aistia asioita, muualla oli pimeää, en nähnyt mitään. Kuulin valaan laulua ja lorahdusääniä. Haistoin meren suolaisen tuoksun. Kun hengitin syvään, suuhuni tuli mintun maku. Sitten pikkuhiljaa aloin nähdä ympärilleni, sain tietää olevani merenpohjassa ison lasikuplan alla. Lasikuplan sisällä oli valtava kaupunki, jossa asui kadonneita ihmislajeja: ihmisiä, joilla oli sateenkaaripupillit, keijuja tai kovia ihmisiä ja paljon muuta. Taikataitoiset ihmiset tekivät työtä, koska se oli helppoa ja se ei ollut raskasta.

Tara, 11



LISÄTEHTÄVÄ

Vaihtakaa tekstejänne parin kanssa ja piirtäkää niiden pohjalta kuvat toistenne fantasiapaikoista.


KIRJAVINKIT

Alasalmi Päivi: Unten puutarha ja muita satuja, kuv. Haapamäki, Laura, 2018, Tammi

Lampela, Hannele: Talventaian tarinoita: Lumikuningattaren lumous, 2020, Otava


LUE MYÖS:

Kangas, Aino-Maria & Jormalainen, Emmi: Sänkymönkiäisen pyjamapäivä, 2024, Wsoy (aistikasta runokieltä)

Lewis, C.S: Velho ja leijona 1960/2002, suom. Hämälainen, Kyllikki, Otava

Pullman, Philip: Universumien tomu 1: Kultainen kompassi, suom. Bützow, Helene, 1996, Tammi,