Tervetuloa Vimpelin koulujen kotisivuille ja verkko-oppimisympäristöön.

Pohjanmaan uutiset (yle)

Pienten lasten äidit hakevat työuralleen potkua röyhkeyskoulusta – "Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi"

Yrittäjiksi ryhtyvät äidit tarvitsevat asennetta ja jopa röyhkeyttä, korostaa nuoria äitejä edustava Mothers in Business MiB -yhdistys. Se on paikka äidille, joka haluaa käyttää vanhempainvapaataan myös työuransa suunnitteluun.

Yhdistys on perustettu vuonna 2015. Toiminta on laajentunut pääkaupunkiseudulta muun muassa Tampereelle, Turkuun ja Vaasaan. Jäsenmäärä on kolmessa vuodessa noussut yli 3 000:een. Tampereella jäseniä on noin 600.

Yksi eniten kiinnostusta herättänyt palvelu on ollut luentomuotoinen röyhkeyskoulu. Salit ovat täyttyneet niin nopeasti, että suosio on yllättänyt yhdistyksen. Tampereella tällä viikolla järjestetty maksuton tilaisuus varattiin loppuun jo ennakkoon.

Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi. Kati Vasell

Viihdealalla toimiva yrittäjä, tamperelainen Kati Vasell on mukana yhdistyksessä koulutustapahtumien järjestäjänä. Hän löysi tiensä toimintaan ollessaan kotona ensimmäisen lapsensa kanssa.

– Kyllähän yrittäjäjärjestöillä on seminaareja, mutta ei niihin kehdannut mennä vauvan kanssa. Mutta sitten kun on Mothers in Business, niin on luvallista osallistua lapsen kanssa. Kukaan ei hätkähdä, jos kuuluu itkua tai joku imettää.

Tampereen tilaisuudessa oli mukana kymmenkunta lasta, joista osa konttasi tai juoksi pitkin luentosalia, kun röyhkeyskoulun vetäjä, freelancepuhuja Jenni Janakka luennoi. Itkuakin kuultiin.

Räikeä sana markkinoi

Sana röyhkeys onkin enemmän markkinointikikka kuin koulutuksen kuvaus. Vasellin mukaan röyhkeyskoulu ei tarkoita sitä, että naiset hyppisivät nenille tai käyttäisivät huonoa kieltä.

– Kukaan ei oikein tiedä mitä odottaa kurssilta. Se kiinnostaa. Eivät kaikki halua jäädä maitoaivoiksi, Vasell sanoo.

Nyt halutaan keskittyä oman tahdon ja osaamisen terästämiseen.

– Ei röyhkeyttä varsinaisesti vaan napakkuutta, jämptiyttä ja uskallusta oman sanoman eteenpäin viemiseksi, hän kiteyttää.

– Sellaista oman itsetunnon rakentamista, se on varmaan se pääasia.

Joillekin naisille äitiyden tuoma pitkä poissaolo töistä tuo pelon, että oma osaaminen latistuu. Röyhkeyskoulussa keskitytään tunnistamaan, miten naisissa asuva kiltti tyttö rajoittaa mahdollisuuksia.

Kukaan ei hätkähdä, jos kuuluu itkua tai joku imettää. Kati Vasell

Oma liikeideakin saattaa kypsyä, kun päivittäinen tekeminen on muuttunut äitiyden perustehtävissä.

Järjestön jäsenet ovat pääasiassa korkeasti koulutettuja, mutta se ei ole mikään sääntö. Muitakin uraansa pohtivia on. MiB:n aatteellista paloa kuvaa se, että mukana on myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Yksi heistä on tamperelainen äitiyslomalla oleva Johanna Lahtinen.

– Tosi monet ovat sanoneet, että ihanaa löytää tämä yhdistys varsinkin vanhempainvapaalla – että pystyy kehittämään omaa osaamista myös äitiyslomalla, Lahtinen sanoo.

Lisätty kello 10.42 tieto, että röyhkeyskoulua vetää freelancepuhuja Jenni Janakka.

Lue myös:

"Nuoret naiset on peloteltu sillä, että työelämä on heille epävarma" – Naisverkostojen suosio kasvaa (30.8.2017)

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Kulkukissoille uusi koti joukkorahoituksella – Vaasan kissatalolla hämmästellään rahan tuloa: "Hienoa, että Michael Monroekin lähti mukaan"

Vaasan kissatalon keittiön nurkassa viimeisiään vetelevä öljylämmitin pitää meteliä. Anna-Liisa Uusikylä tarkistaa mittarin.

– Jossain on taas vuoto, hän päättelee.

Vaasan kissatalo on toiminut vuodesta 1996 lähtien vanhassa Vaasan kaupungin omistamassa, monien mielestä purkukuntoisessa omakotitalossa. Löytökissoista huolehditaan vapaaehtoisvoimin. Vuosittain liki 300 kissalle löytyy koti kissatalon vapaaehtoisten avulla.

Sähköjohtoja kissatalon seinässäVanhassa talossa on monta vaaran paikkaa.Elina Kaakinen / Yle

Kissatalon kunto on puhuttanut jo vuosien ajan. Omistaja ei ole ollut kiinnostunut kunnostamaan kiinteistöä. Vuokralaisten varat ovat menneet vuokran maksuun, talon ylläpitoon ja välttämättömään kunnossapitoon sekä tietysti kissojen hoitoon.

Remontin paikkoja olisi paljon. Lämmitys reistailee, putket vuotavat, rakenteet alkavat pettää.

– Tämä talon kunnostamiseen ei enää kannata laittaa rahaa, toteaa Uusikylä.

Uusikylä on ollut kissatalon toiminnassa mukana aivan alusta lähtien eli yli 20 vuoden ajan. Hän sanoo, että jahkailua on jatkunut aivan liian pitkään.

– 10 vuotta on istuttu kaupungin herrojen kanssa samassa pöydässä etsimässä ratkaisua, eikä sitä ole löytynyt.

Vähitellen Vaasan kodittomien kissojen ystävien yhdistyksessä on vahvistunut ajatus, että näin ei voida enää jatkaa. Koko toiminta on uhattuna, ellei tila-asiaa saada ratkaistua.

Jotain on pakko tehdä

Muutamat kissatalon nuoret aktiivit sen lopulta keksivät - mahdollisuuden kohentaa kissojen oloja joukkorahoituksen avulla.

Kissatalon hyväksi käynnistettiin Mesenaatti-sivustolla kampanja reilu kuukausi sitten. Kampanja lähti heti vauhdilla liikkeelle.

Kissoja kissatalon huoneessaKissatalolla on tällä hetkellä 80 asukasta. Vuoden vilkkain aika on ohitettu, kun viime kesän pennuille on löydetty uudet kodit.Elina Kaakinen / Yle

Kissatalolla Anna-Liisa Uusikylä vaihtaa kuulumisia kissojen hoitajien Susanna Tervasmäen ja Laura Erosen kanssa. Myös rahoituskampanjan tilanne päivitetään - niin kuin on tehty joka päivä tammikuun 14. päivästä lähtien. Kissojen ystävät ovat syystä innoissaan.

– Yli 58 000 euroa jo!

– Hienoa, että Michael Monroekin lähti mukaan.

Tämä kampanja todistaa sitä, että kotieläimet - kissat ja koirat - ovat tärkeitä nykyihmisille. Anna-Liisa Uusikylä

Anna-Liisa Uusikylä sanoo, että kaikki ovat olleet kuin ällikällä lyötyjä, kun on nähty, mihin tahtiin rahaa on tullut Vaasan löytökissojen hyväksi. Kampanjassa minimitavoitteeksi on määritelty 5000 euroa, mutta Uusikylä piti alun perin sitäkin tavoitetta kovana.

– Tämähän on ollut aivan shokki suorastaan, kun haaveiltiin että jos tuhat euroa saataisiin kokoon... Tällaista summaa, mikä nyt on, ei voitu kuvitellakaan.

Uusitalo sanoo, että kaikista eniten on lämmittänyt se, kun on huomannut, kuinka paljon on eläinsuojelutyöhön myönteisesti suhtautuvia ihmisiä.

– Tämä kampanja todistaa sitä, että kotieläimet - kissat ja koirat - ovat tärkeitä nykyihmisille.

Kampanjasta tuli valtakunnallinen

Kissatalolla on seurattu tarkkaan joukkorahoituskampanjan statistiikkaa. Se näyttää selvästi, miten kampanja on kehittynyt paikallisesta valtakunnalliseksi. Kissatalon pelastustalkoisiin ovat lähteneet innolla mukaan muutkin kuin vaasalaiset. Mesenaatteja on ilmottautunut mukaan ympäri Suomen ja ulkomailta asti.

Sitäkin on kissatalolla pohdittu, miksi juuri tämä kampanja lähti lentoon. Yksi käännekohta oli Iltalehden tekemä juttu. Myös se, että Michael Monroe vetosi sosiaalisen median tileillään Vaasan kissatalon puolesta, vauhditti mukavasti kampanjaa.

Kampanja jatkuu vielä 3. päivään maaliskuuta saakka, mutta jo tähän mennessä rahaa on kertynyt niin paljon, että kissataloa ylläpitävä yhdistys on päättänyt hankkia löytökissoille uudet tilat.

– Joko ostamme sopivan talon tai hankimme tontin ja rakennamme kokonaan uudet tilat, jotka voidaan suunnitella alusta lähtien eläinsuojelutyöhön sopiviksi. Tietysti haluamme myös selvittää, olisiko Vaasan kaupungilla tarjota meille joku tila, pohtii Uusitalo.

Vaasan kissataloYli 100-vuotias talo Vaasan Palosaarella on toiminut löytöeläintalona vuodesta 1996 lähtien.Elina Kaakinen / Yle

Kissoille ja hoitajille paremmat olot

Susanna Tervasmäki ja Laura Eronen eivät jää kaipaamaan vanhaa kissataloa. Pesutiloja ei ole, ei myöskään kunnollisia säilytystiloja.

– Ehkä eniten täällä arkea haittaa kuitenkin se, että tilat ovat kahdessa kerroksessa, sanovat hoitajat, jotka joutuvat ramppaamaan jatkuvasti kapeissa rappusissa siivousvälineineen ja ämpäreineen.

Myös kissojen kannalta kaksikerroksisuus on ongelma. Alakerran kissat pääsevät ulkotarhaan raittiiseen ilmaan, mutta yläkerran kissoilla siihen ei ole mahdollisuutta.

– Nämä tilat sopivat hyvin huonosti eläinsuojelutyöhön, täsmentää Anna-Liisa Uusikylä.

Uusitalon mukaan uuden talon pitää olla yksikerroksinen, piha-aluetta pitää olla jonkin verran ja talo ei saa sijaita viittä kilometriä kauempana kaupungin keskustasta.

– Meidän hoitajilla ei ole omia autoja. Talon pitää olla sellaisessa paikassa, että hoitajat pääsevät kulkemaan sinne helposti.

Anna-Liisa UusikyläAnna-Liisa uusikylä on ollut 90-luvulta lähtien Vaasan kissatalon kantavia voimia.Elina Kaakinen / Yle

Päädytään yhdistyksessä mihin vaihtoehtoon tahansa, joko ostamaan talo tai rakentamaan se, osa rahoituksesta joudutaan hoitamaan pankkilainalla. Väistämättä toiminta laajenee ja vastuut kasvavat. Uusikylä myöntää, että tässä kohtaa vähän hirvittääkin.

– Kyllä, hirvittää kyllä. Mutta meillä on nykyisin paljon nuoria mukana ja nuoret ovat tarmokkaita. Luotan, että yhteispelillä kaikki hoidetaan.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)