Tervetuloa Vimpelin koulujen kotisivuille ja verkko-oppimisympäristöön

Pohjanmaan uutiset (yle)

Kauppakeskuksen toimitusjohtajaa uhkailtiin, yrittäjän päälle heitettiin rahaa – koronapassin vastustajat ryhtyivät häiriköimään yrityksiä

Koronapassin vastustajat ovat häiriköineet yrittäjiä eri puolilla Suomea. Yrittäjiä sekä työntekijöitä on haukuttu ja uhkailtu verkossa ja kasvokkain.

Moni ravintola otti koronapassin käyttöönsä viikonloppuna, kun eduskunta hyväksyi uuden lain perjantaina. Leviämisvaiheen alueilla olevat yritykset välttävät aukioloaikojen ja asiakasmäärien rajoitukset pyytämällä asiakkailtaan koronapassia.

Koronapassin vastustamista varten on luotu myös oma verkkosivunsa. Sivustolla on esimerkiksi kartta, johon on merkitty koronapassia vaativat yritykset.

Matkailu ja ravintola-alan etujärjestöstä Marasta vahvistetaan, että yrittäjät ovat kohdanneet häiriköintiä koronpassin takia. He ovat saaneet epäasiallisia viestejä, ja henkilökunta on kohdannut epäasiallista kielenkäyttöä myös työpaikoilla.

– Häiriköt eivät ymmärrä, kuinka tärkeää passin avulla on saada ravintoloita auki ja nuoria töihin. Tässä on kyse myös työpaikkojen turvaamisesta, Maran toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo.

Ideaparkin toimitusjohtaja sai uhkauksia sähköpostiin

Seinäjoen Ideapark julistautui perjantaina ensimmäiseksi kauppakeskukseksi Suomessa, joka ottaa käyttöön koronapassin.

– Nyt toimitusjohtajamme syntymäpäivän kunniaksi Seinäjoen Ideapark ottaa ensimmäisenä kauppakeskuksena käyttöön koronapassin maanantaina 18. lokakuuta, kauppakeskus kirjoitti perjantaina Facebookissa.

Lisäksi kauppakeskus lupasi ensimmäiselle 250 koronapassin esittäneelle asiakkaalle konvehtirasian.

FB-päivitys täyttyi nopeasti kommenteista, jossa kritisoitiin koronapassin käyttöönottoa. Osa ilmoitti boikotoivansa kauppakeskusta.

Myöhemmin samana iltana kauppakeskus joutui korjailemaan tilannetta ja pahoitteli, että asia ymmärrettiin vääriin. Ideaparkin mukaan kauppakeskuksessa asioidessa ei tarvitse esittää koronapassia vaan passin näyttäminen on ehtona ainoastaan konvehtirasian saamiselle.

Kuvakaappaus Ideapark Seinäjoen Facebook postauksesta.Kuvakaappaus Ideapark Seinäjoen Facebook-päivityksestä.Ideapark Seinäjoki, Facebook. Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Ideapark poisti kritiikkiä herättäneen kampanjajulkaisun sivuiltaan.

Kampanjan peruminen ei hiljentänyt ärhäkkää viestittelyä somessa: Ideaparkin henkilöstöä muun muassa nimitellään fasisteiksi ja sivuilla julistetaan kauppakeskus boikottiin.

Seinäjoen Ideaparkin toimitusjohtaja Petri Häli uskoo, että häirinnän takana ovat rokotevastaiset ryhmät.

Häirintä on ollut myös henkilökohtaista.

– Muutamia henkilökohtaisia uhkauksia olen saanut. Muuten ollaan niin sanotulla sometasolla, Häli kertoo.

Uhkaukset ovat tulleet sähköpostin välityksellä.

– Ihmiset laittavat omilla nimillään ja omilla kuvillaan nämä uhkaukset. Olin yllättynyt, kuinka raadollisia ihmiset voivat olla.

Seinäjoen Ideaparkin toimitusjohtaja Petri HäliIdeapark Seinäjoen toimitusjohtaja Petri Häli yllättyi uhkauksista. Arkistokuva vuodelta 2020.Birgitta Vuorela / Yle

Asiakas käyttäytyi uhkaavasti Asikkalassa

Päijät-Hämeessä, Asikkalan Vääksyssä toimiva Ranskalainen kyläkauppa joutui arvosteluryöpyn kohteeksi otettuaan käyttöön koronapassin.

Ryöpytys ei ole rajoittunut vain someen. Yrittäjä Riikka-Maria Lemminki kertoo, että kyläkaupalla kävi lauantaina useita ihmisiä, jotka käyttivät hyvin samankaltaisia sanankäänteitä kritisoidessaan koronapassia.

– He olivat selkeästi ihan vieraita ihmisiä. He kävivät kaupan puolella ja tultuaan kassalle kysyivät, eikö kahvilan puolelle pääse ilman koronapassia. Sitten he sanoivat, että kiitos, tämä oli kiva kauppa, mutta emme enää tule teille asioimaan.

Vanhanaikainen vaaleanpunainen kivitalo, jonka alakerran ikkunoissa on kaupan ja ravintolan teippauksetRanskalainen kyläkauppa Asikkalan Vääksyssä joutui viikonloppuna häiriköinnin kohteeksi koronapassin takia. Arkistokuva heinäkuulta 2019.Sini Ojanperä / Yle

Lemmingin mukaan yksi asiakkaista heitti rahat yrittäjän päälle ja paiskoi ovia lähtiessään. Toinen asiakas käyttäytyi uhkaavasti ja kertoi tietävänsä, missä Lemminki asuu ja keitä hänen lapsensa ovat. Yrittäjä kertoi maanantaiaamuna Ylelle, ettei toistaiseksi ole tehnyt rikosilmoitusta.

Myös yrityksen Facebook-sivuille ilmaantui uusia seuraajia, jotka käyttivät profiilissaan koronarokotuksen vastustamisesta viestivää leimaa. Moni uusi seuraaja tuli sivuille vain ilmoittaakseen, ettei aio käyttää yrityksen palveluja. Lemmingin mukaan yritys onkin joutunut maalituksen kohteeksi.

Ranskalainen kyläkauppa on saanut myös kannustavia kommentteja ja viestejä koronapassin käyttöönotosta. Moni asiakas on osoittanut tukensa yritykselle, ja kauppa on käynyt viikonloppuna vilkkaasti.

Ranskalaisen kyläkaupan koronapassin käyttöönottoon kohdistuneesta painostuksesta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Yrittäjä Riikka-Maria Lemminki seisoo kotonaan olohuoneessa ja katsoo kameraan.Kyläkaupan yrittäjä Riikka-Maria Lemminki kertoo saaneensa myös paljon positiivista palautetta.Mika Moksu / Yle

Huumorilla passin vastustajia vastaan

Suosittu Pub Sirdie Helsingin Kalliossa otti käyttöön koronapassin heti, koska pienen ravintolan pääasiallinen tili tehdään perjantai- ja lauantai-iltaisin. Ravintola haluaa tarjota turvallisen paikan sekä asiakkailleen että työntekijöilleen.

Ravintola otti aseekseen huumorin ja taiteili ravintolan Facebook-sivuille myös "koronapassista loukkaantumisen ansiomitalin". Sitä on jaettu somessa jo satoja kertoja. Ansiomitalin ensimmäinen kriteeri on minäminä-asenne.

Pub Sirdien Facebook postaus.Kuvakaappaus Pub Sirdien Facebook-julkaisusta.Pub Sirdie, Facebook. Kuvankäsittely: Ilkka Kemppinen / Yle

Sirdieta pyörittävät henkilöt ovat saaneet kuulla olevansa natseja.

– Aikuiset ihmiset tosissaan vetävät natsi-Saksa-kortteja. Se on pelottavaa ja erikoista. Mikään pakollinen toiminta ei vaadi koronapassia. Tässä on yrittäjä päättänyt turvata oman henkilökuntansa ja omien asiakkaidensa turvallisuuden, Pub Sirdien ravintolan hallituksen puheenjohtaja Mikko Vehmas kertoo.

Hänen mukaansa sosiaalisessa mediassa on helppo huudella ja kuvainnollisesti räkiä yrittäjän päälle.

– Vastaavasti muutama asiakas iloitsi lauantaina, että voi puolentoista vuoden jälkeen halata puolituttua. Monet olivat iloissaan näyttämässä koronapassia jo oven ulkopuolella.

Vehmas kertoo, että jotkut yrittivät päästä painostamalla ravintolaan sisälle.

– Ovensuussa on 6–7 ihmistä, joista yhdellä ei ole koronapassia. Kun häntä ei päästetty sisään, alkoi huutelu, ettei me tulla sitten kukaan. Minusta se tuntuu kiusanteolta, koska ala on kärsinyt jo kohtuuttomasti, Vehmas kertoo.

Asiakkaat käyttivät koronapassia, mutta muu Suomi raivostui

Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa ravintolayrittäjä Vili Haara joutui kummallisen tilanteen eteen, kun yökerho ilmoitti päästävänsä ilmaiseksi sisään koronapassia näyttävät asiakkaat.

Etelä-Pohjanmaalla ravintoloissa ei ole rajoituksia, mutta alue siirtyy todennäköisesti tällä viikolla leviämisvaiheeseen.

Yrittäjä halusi testata, ottavatko asiakkaat koronapassin käyttöön. Viikonlopun kokemukset ovat rohkaisevia: yllättävän monelta passi löytyi.

Tästä huolimatta ravintolan sometilit täyttyivät vihaisesta palautteesta. Myös tässä tapauksessa ravintolan henkilökunta rinnastettiin natsi-Saksaan.

– Mielenkiintoista huomata, ettei yksikään [negatiivisen palautteen antajista] ole meidän asiakkaita vaan samoja ihmisiä, joilla on suuri tarve tuoda asiaa ilmi jokaisen ravintolan sivuilla ja keskustelupalstoilla, Vili Haara sanoo.

Yökerho Ratamestarin tempauksesta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

Pääkuvan kuvatekstiä korjattu klo 13.56: Karttaan on koostettu koronapassia vaativat yritykset, ei vastustavat.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 19.10. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

STM lupaa nopeaa korjausta koronapassin ongelmiin – koronataudin sairastaneet väliinputoajina

"Ollaan hyvin lähellä kantokyvyn rajaa", varoittaa HUSin johtajaylilääkäri – koronakoordinaatioryhmä varautuu jo uusiin rajoituksiin Uudellamaalla

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Pelastusopisto selvittää, miten Kalajoen suurpalo levisi ja lopulta sammutettiin – tutkimus valmiiksi ennen seuraavaa maastopalokautta

Kalajoen Rautiossa viime heinä-elokuussa riehunutta maastopaloa sammutettiin harvinaisen pitkään, kaksi viikkoa. Aluksi työtä tehtiin Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ja lähimpien pelastuslaitosten voimin. Varsin pian apua saatiin pelastuslaitoksilta eri puolilta Suomea.

Paloalueeksi määriteltiin lopulta 227 hehtaaria. Se sijoitti onnettomuuden Suomen toiseksi suurimmaksi maastopaloksi sitten 1970-luvun.

Kaikki päättyi lopulta paremmin kuin pelättiin, sillä metsäisellä alueella raivonnut palo ei levinnyt asutulle alueelle. Silti nyt halutaan tietää, mitä tehtiin oikein ja missä olisi vielä parantamisen varaa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Jarmo Haapasen mukaan ajatus tutkimuksen tärkeydestä syntyi oikeastaan heti ensimmäisellä paloviikolla.

Sisäministeriön pelastusosasto on nyt osoittanut tutkimustehtävän Pelastusopistolle. Työtä tekee ja yhteistyökumppaneiden ponnisteluita koordinoi erikoistutkija Alisa Puustinen. Näkökulma on se, kuinka voitaisiin saada kokemukset ja oppi talteen.

Kättä pidempää pitäisi olla pelastuslaitoksilla käytössään jo ennen ensi kevään ja kesän maastopalokautta.

– Tarkoitus on selvittää, mitä Kalajoen Rautiossa on kesällä tapahtunut palon leviämisen suhteen, millaista johtamista siellä oli, millaista apua vastaanotettiin ja mitä kalustoa käytettiin. Myös sammutusmenetelmiä tutkitaan, listaa Puustinen.

Tuloksia odotetaan jo

Tutkimukselta halutaan vastausta esimerkiksi siihen, miten pelastuslaitoksilla voitaisiin etukäteen varautua tilanteisiin, joissa toiseen päähän Suomea lähetetään miehistöä ja kalustoa apuun. Silloin oman alueen voimavarat heikkenevät tilapäisesti.

Toisaalta taas sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla on mietittävä apua vastaanottavan pelastuslaitoksen toimintaa ja mahdollisuuksia.

– Kansainvälisesti EU-tasolla puhutaan Host Nation Support - toiminnasta. Sitä ei Suomessa ole tarvinnut juurikaan harjoitella vielä. Ei ole ollut suuria kriisejä tai katastrofeja. Jatkossa ilmastonmuutos voi lisätä tämäntyyppisiä paloja. Kokemukset Pohjoismaista ja Keski-Euroopasta antavat ymmärtää, että nämä voivat lisääntyä, analysoi Puustinen.

Pelastuslaitoksilta on jo useaan otteeseen otettu yhteyttä ja kyselty ennakkotietoja tutkijalta. Moni taho haluaa malttamattomana tietää, onko löytynyt hyviä käytänteitä. Alisa Puustinen lupaa, että marraskuussa kerrotaan alustavia ajatuksia ja loppuvuodesta koossa on jo valmiimpi paketti.

Myös Pelastusopistolla odotetaan, että löydökset auttavat parantamaan ammattilaisten koulutusta jatkossa.

Laaja tutkimus ja monta yhteistyötahoa

Kattava analyysi ei synny Pelastusopistolta pelkästään omin voimin.

Apuna Pelastusopistolla on ensinnäkin Jokilaaksojen pelastuslaitos, jonka kanssa on käyty useaan otteeseen paikan päällä esimerkiksi kuvaamassa palopaikkoja.

Lue lisää: Kalajoen maastopaloa sammutettiin jaksamisen rajoilla – sammuttajien saama tuki herkisti kokeneenkin pelastajan: "Se oli jopa aika liikuttavaa"

Mukana on myös Itä-Suomen yliopiston opinnäytetyöntekijä kartoittamassa maastoa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Spek on tehnyt kyselyä paikalla olleiden sammuttajien keskuudessa. Heiltä on selvitetty esimerkiksi käytetyt varusteet ja suojautuminen.

Lisäksi joukkueenjohtajille ja johtamiskeskuksessa työskennelleille aiotaan tehdä haastatteluita. Tarkoitus on jopa ottaa selvää, millaista keskustelua aiheesta on sosiaalisessa mediassa käyty palon kestäessä.

Lue seuraavaksi:

Valtion lisätalousarviosta löytyy sittenkin rahaa Kalajoen suuren metsäpalon kustannusten hoitoon – Jokilaaksojen pelastuslaitos saanee kaivattua apua

Kalajoella riehunut suurpalo synnytti kipinän vapaaehtoiseen palokuntatyöhön – sopimuspalokuntiin on saatu uusia jäseniä

Kalajoen maastopalon kalustoa huolletaan ainakin syyskuun loppupuolelle asti – pelkästään letkuja pestään kymmeniä kilometrejä

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun tiistaihin 19.10. kello 23 saakka.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä