Tervetuloa Vimpelin koulujen kotisivuille ja verkko-oppimisympäristöön.

Pohjanmaan uutiset (yle)

Kaupunkilaispoika Jussi Hautamäki halusi isännäksi – maatilaunelman toteuttaminen vaati vuosien työn ja rajusti tahdonvoimaa

Reilut parikymmentä emolehmää ja Eevertti-sonni katselevat tulijaa epäluuloisesti: tuota ei ole täällä aiemmin nähty. Angus-emot kerääntyvät saman tien vasikan ympärille kuin suojellakseen joukon pienintä.

Vallinmaan tilan nuori isäntä Jussi Hautamäki, 29, katselee tyytyväisenä karjaansa, talvella kiireellä rakennettua pihattorakennusta ja ympärille avautuvia peltoja. Hänellä on nyt maatila!

Vielä viime syksynä tilanne oli toisin. Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti silloin jutun nuoresta miehestä, joka etsi omaa maatilaa, mutta ei siinä vielä silloin ollut onnistunut.

Jussi Hautamäen maajussiksi ryhtymisen intoa voi kuvata tahdonvoimalla saavutetuksi määränpääksi. Kipinä maatalouteen syttyi jo lapsuudessa ja nuoruudessa.

– Äidin serkulla on maatila Jalasjärvellä. Monta vuotta autoin siellä lomilla maataloustöissä. Päätin, että itselläkin on joskus maatila, Jussi Hautamäki kertaa.

Nuoren kaupunkilaismiehen mielessä pyörii maalaisidylli.

– Vielä hetken voi sanoa, että olen nuori mies, mutta luonteeltani olen aika vanhanaikainen. Karja kuuluu pelloille laiduntelemaan. Se on sitä perisuomalaisuutta.

EmolehmätilaAngus tunnetaan hyvästä luonteesta ja hedelmällisyydestä, kerrotaan rotuyhdistyksestä.Tarmo Niemi / Yle

Omistajat vaihtuvat sukupolvenvaihdoksella

Päätös tilan hankkimisesta oli tehty, mutta sen toteuttaminen osoittautuikin vaikeaksi. Perheellä ei ollut maatilaa. Valtaosa maatilojen omistajanvaihdoksista tapahtuu Suomessa edelleen sukupolvenvaihdoksina eli tila kulkee suvussa seuraavalle sukupolvelle.

ProAgrian erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti on tosin jo huomannut toisenlaista liikehdintää. Tilat etsivät myös ostajaa suvun ulkopuolelta, kun omasta perheestä ei löydy halukasta jatkajaa. Etelä-Pohjanmaalla hierotaan tällaisia kauppoja muutamia vuodessa.

– Ilmiö lisääntyy tulevaisuudessa, sillä nyt myös voimakkaasti kehitettyjen tilojen omistajat alkavat tulla eläkeikään, eikä jatkajaa aina ole tiedossa, Olavi Kuja-Lipasti ennustaa.

EmolehmätilaTalvella Vallinmaan tilalle syntyi ensimmäinen vasikka. Se sai nimen Prinsessa. Prinsessa ei lähde jatkokasvatukseen muille tiloille, vaan se jää emolehmäksi omalle tilalle.Tarmo Niemi / Yle

”Pankit heittivät rahahanat kiinni”

Myös Jussi Hautamäen oli lähdettävä kaupoille, katsomaan, mitä markkinat tarjoavat.

– Kyllähän aina jotain on kaupan, mutta kohdalle ei varsinaisesti osunut mitään sellaista, joka olisi todella lyönyt ällikällä. Aikaa on kulutettu, käyty katsomassa, tehty monia laskelmia ja väännetty kauppaa.

Jussi Hautamäen tilanostoaikeet osuivat aikaan, jolloin maatalouden kannattavuus laski merkittävästi takavuosiin verrattuna.

– Maatalous nytkähti juuri silloin. Pankit heittivät rahahanat kiinni. Sitten oli pakko panna ostoaikeet paussilla. Lähdin pariksi vuodeksi musiikkihommiin.

Jussi Hautamäki ei koskaan luopunut haaveestaan, vaikka maatalouden heikko kannattavuus valkeni miehelle viimeistään silloin, kun kauppoja hieroessa tehtiin perusteellisia laskelmia.

– Näin itseni koko ajan rapsuttelemassa omaa karjaani. Ajattelin, ettei maatalous voi täysin loppua Suomesta. Ei sitä voi niin huonolle tasolle päästää, että kaikki olisi vain tuontia.

EmolehmätilaVanha maalaisidylli ei päästänyt Jussi Hautamäkeä otteestaan.Tarmo Niemi / Yle

”Sulla on kohta elukat taivasalla”

Viime syksynä Jussi Hautamäki teki rohkean vedon. Hän osti karjan, vaikkei hän tiennyt, mihin ne vuodenvaihteessa asuttaa.

– Äiteekin soitteli muutamat kerrat Hämeenlinnasta, että ”kyllä sä hullu oot, sulla on kohta elukat taivasalla”.

Karja löytyi lehti-ilmoituksen avulla Kokkolasta.

– Otin puhelun ja sanoin siltä istumalta, että pane karja varaukseen. Lähdimme Lappiin ja matkalla kävimme katsomassa karjaa. Ennen lopullista kaupantekoa kävin vielä asiantuntijan kanssa katsomassa lehmiä.

Karja oli ostettu, mutta innokkaalla maanviljelijällä ei ollut niille suojaa eikä peltoa. Mutta kun on kova tahto ja valmis tekemään rutkasti töitä, asioilla on tapana järjestyä. Jussi Hautamäki otti käyttöön viimeisen oljenkorren, jota hän oli kaiken aikaa hautonut varasuunnitelmana, jos kokonaisen tilan osto ei onnistu.

– Tilanostoa jumpattiin vuosikausia. Ehkä lähipiiri jo ajatteli, että ei vain onnistu lähteä tyhjästä ja ottaa vielä siihen karjaa kylkeen. Olen kuitenkin sellainen ihminen, että kun jotain päätän, sen myös teen ja saan!

Hautamäki ryhtyi rakentamaan maatilaansa pala kerrallaan suvun kesäpaikan, isoäitinsä lapsuudenkodin ympärille.

– Vuokrasin maita tästä ympäriltä ja ostinkin, Jussi Hautamäki tuumaa ja laskee, että viljeltävää on nyt vajaa parisenkymmentä hehtaaria.

Kolmen seinän pihatto viidessä viikossa

Hämeenlinnassa kasvanut ja varttunut Jussi Hautamäki asuu Seinäjoella. Sieltä tuore isäntä ajelee nyt päivittäin maatilalleen emolehmiä hoitamaan. Tila sijaitsee Jalasjärven Alavallissa reilun 40 kilometrin ajomatkan päässä kotoa.

Syksyllä ostetut emolehmät pääsivät muuttamaan Alavalliin vuodenvaihteessa, mutta siinä koeteltiin jo tosissaan nuoren isännän stressinsietokykyä. Emolehmien pihatto valmistui lopulta viidessä viikossa. Tosin pihatosta puuttuu yksi seinä!

– Karjalla oli tällainen vastaavanlainen rakennus myös edellisessä paikassa. Naudat pärjäävät, kun niillä on vettä ja ruokaa. Kun ne pysyvät lämpöisinä ja niillä on kuivat makuualustat, niillä menee vallan hyvin. Tuulensuoja on se tärkein asia.

EmolehmätilaVallinmaan tilan Eevertti-sonni on simmental-rotua.Tarmo Niemi / Yle

Sivutoiminen viljelijä myy päätyökseen pihattoja

Vallinmaan tilan nuori isäntä on jo ehtinyt kokea monet pienet vastoinkäymiset maajussina: traktori on vastustellut, minkä on ehtinyt, kerran karja tuli vastaan maantiellä ja vähän liian ylpeästi käyttäytynyt, iäkäs Juice-sonni ei suostunut teurasautoon ensi yrittämällä. Toinen hakukerta onnistui ja nyt emojen seurassa on lauhkea Eevertti-sonni.

Eläimet ovat pysyneet terveinä ja lähiviikkoina tilalle syntyy lisää vasikoita. Talvella syntynyt tyttövasikka sai nimekseen Prinsessa. Siitä kasvaa ensimmäinen Vallinmaan tilalla syntynyt emolehmä. Muuten vasikat lähtevät puolen vuoden iässä loppukasvatustiloille.

– Joka kerta tänne on mukavampi ja mukavampi tulla, kunhan saan tämän kunnolla pyörimään.

Jussi Hautamäki on koulutukseltaan alun perin maanmittaaja. Hän on suorittanut aikuisena työn lomassa viljelijän ammattitutkinnon. Nyt Hautamäki on sivutoiminen maanviljelijä. Päätyöstään hän ei ole luopunut, eikä aiokaan. Aiemmin hän myi kattoja ja pinnoitteita, nykyään pihattonavettoja. Hautamäki toimii myyntipäällikkönä alan kotimaisessa perheyrityksessä.

Jussi Hautamäellä on vankka usko siihen, että hän saa jonain päivänä takaisin maatilaan sijoittamansa eurot.

– Toivotaan, että saadaan palkka tehdylle työlle. Kirvesmies pystyy määrittelemään itselleen tuntihinnan, mutta tässä sen päättää joku muu, mitä saat siitä mitä teet, Jussi Hautamäki pohtii.

ProAgrian Olavi Kuja-Lipasti kertoo, että Jussi Hautamäen kaltaisia, innokkaita tilanostajia löytyy jonkin verran, vaikka maatalouden kannattavuus on ollut pohjamudissa.

– Ulkopuolisen tilan ostoon uskaltautuvat nuoret, jotka ovat jo nähneet elämää palkkatyössä. Heillä on usein hyvä koulutus ja heillä on tekemisestä realistinen näkemys ja kokemusta maataloustyöstä.

EmolehmätilaVallinmaan tilalla on nyt reilut parikymmentä emolehmää.Tarmo Niemi / Yle

”Onko tämä nyt totta!”

Nuoren miehen haaveen toteutumista on edesauttanut myös läheisten tukiverkko.

– Isäni on kirvesmies. Kun pihaton piirustukset tulivat sähköpostiin, soitin isälle, että ajelepa Hämeenlinnasta Jalasjärvelle, lyödään kauha maahan ja ruvetaan päästelemään. Läheiset riensivät apuun mummia myöten, Jussi Hautamäki hymyilee.

Suurin tuki haaveen toteuttamiseksi on tullut puolisolta. Katja Hautamäki työskentelee ympäristöalan yrityksessä hallintojohtajana ja myös omistaa siivun kyseistä yritystä. Viikonloppuna hän vetää haalarit ylleen ja astuu saappaansa sontaan.

– Päävastuu on tietysti Jussilla. Hän tekee työt täällä viikolla ja minä lähden mukaan auttelemaan viikonloppuisin. Oma työ vie kuitenkin leijonanosan ajastani viikolla, Katja selvittää.

Onko puolisosi tehnyt tämän kaiken tahdonvoimalla?

– Nimenomaan sillä ja yhteistyöllä myös, Katja Hautamäki hymyilee Vallinmaan tilan isännälle.

– Tämä on meidän yhteinen juttu ja yhdessä teemme töitä tilan eteen, Jussi Hautamäki korostaa.

Vaikka oman maatilan hankkiminen oli ollut Jussille kirkas tavoite, rakennustöiden aikana piti hieraista silmiään.

– Pari kertaa ajattelin, että onko tämä nyt totta, että täällä nyt oikeasti kaivetaan pohjia pihatolle ja elukat tulevat viiden viikon päästä.

Olavi Kuja-LipastiProAgrian erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti teki maanviljelijänä rohkean päätöksen seitsemän vuotta sitten. Hän myi suvun ulkopuolelle pitkään saman suvun hallussa olleen sikatilansa Kurikan Tuiskulasta.Tarmo Niemi / Yle

Pirstoutuvat maatilat

Aloitteleva maanviljelijä on Suomessa pitkälle pankkien rahoituksen armoilla. Aloittelevilla on toki mahdollisuus saada tietty osuus kustannuksista korkotukilainana, mutta senkin myöntämisestä päättää pankki.

– Meillä ei juuri muita rahoituskanavia ole. Se on puute. Mielenkiintoisia viritelmiä rahastotyyppisistä rahoitusjärjestelmistä on parhaillaan suunnitteilla, erityisasiantuntija Olavi Kuja-Lipasti kertoo.

Kuja-Lipasti toivoo, että Suomeen rakentuu järjestelmä, jossa maatilojen myyjät ja ostajat kohtaavat toisensa. Maatiloilla kun ei ole samanlaista kiinteistövälitysjärjestelmää niin kuin asuntokaupassa on.

Jos maatiloja kaupataan yhä enemmän perheen ja suvun ulkopuolelle, mutta aloittelijat eivät saa rahoitusta, mitä myynnissä oleville tiloille tapahtuu?

– Viljelysmaat menevät lisämaaksi toimintaansa kehittäville tiloille. Rahoituksen järjestäminen on näissä kaupoissa yleensä helpompaa kuin tyhjästä lähtevällä viljelijällä.

Omastaan pitää uskaltaa myös luopua

Olavi Kuja-Lipasti muistelee seitsemän vuoden takaisia aikoja, jolloin hän itse teki rohkeita päätöksiä samaan malliin kuin mitä Jussi Hautamäki on juuri tehnyt.

Olavi Kuja-Lipastilla tilanne vain oli toisinpäin. Hän myi ulkopuoliselle sikatilansa, joka oli ollut useita sukupolvia saman suvun hallussa. Tilalle ei ollut enää jatkajaa. Hän myöntää, ettei hän pysty edes laskemaan, kuinka paljon vietti tuolloin unettomia öitä. Ratkaisu tuntuu edelleen oikealta.

– Se on omalla tavallaan iso vahvuus, että meillä on vahvat sukusidokset näihin tiloihin ja niin kuuluu ollakin. Toisaalta nykyisessä työssäni olen nähnyt, että sukusidonnaisuus voi olla myös iso taakka.

– Näihin asioihin pitäisi kuitenkin suhtautua aika lailla viileästi. Vaikka itse viljelijänä lopetinkin, se maa on edelleenkin viljeltyä ja tuottaa ruokaa tälle ihmiskunnalle. Ei se panos ole hukkaan mennyt, Olavi Kuja-Lipasti järkeilee.

Ruotsin vallan aikaisia polttomerkintöjä Vallinmaan tilan vanhassa päärakennuksessa.Ruotsin vallan aikaisia polttomerkintöjä Vallinmaan tilan vanhassa päärakennuksessa.Tarmo Niemi / Yle

Romanttinen maajussi

Kun tapaa ihmisen, joka puskee läpi harmaan kiven, herää mielenkiinto tietää hänestä jotain enemmän. Jussi Hautamäen Facebook-sivuilta paljastuu, että tämä Alavallin perillä emolehmätilaa hoitava maajussi avioitui suurin piirtein tasan vuosi sitten Katjansa kanssa Italiassa Toscanan auringon alla. Valokuvat sykkivät vahvaa tunnetta. Romantikko?

– Kai sitä vikaa jossakin piimässä on mukana tullut. Eivätkö ne naiset siitä tykkää, kun sellainenkin piirre on olemassa, Vallinmaan isäntä myhäilee ja monisatakiloinen angus-emo saa rapsutuksensa.

Jussi Hautamäki Vallinmaan tilan päärakennuksen edustalla.Jussi Hautamäki perusti lopulta maatilansa mummonsa lapsuudenkodin ympärille. Nykyään mökkikäytössä oleva rakennus on Jalasjärven vanhimpia.Tarmo Niemi / Yle
( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Seinäjoen rallissa menehtynyt ei ollut vaaralliseksi merkityllä alueella

Seinäjoen rallissa perjantaina kuollut nainen ei ollut vaaralliseksi merkityllä alueella kisajohtaja Erkki Hemmingin mukaan. Merkintöjä alueen vaarallisuudesta ei ollut itse paikalla.

– Ei ole nimetty vaaralliseksi alueeksi. En tiedä, mistä sellainen tieto on tullut median haraviin, Hemminki kertoo.

Autourheilun kansallisen lajiliiton AKK-Motorsportin puheenjohtaja Juhani Pakari kertoi eilen alueen olleen vaaralliseksi luokiteltu. Hän kertoi saaneensa tiedon kisan järjestävältä Pohjanmaan rallilta.

Hemmingin mukaan paikka oli ulkokurvissa, josta varoitetaan esimerkiksi kisaoppaassa ja verkkosivulla.

– Turvallisuusohjeissa on selkeästi mainittu, mitä alueita pitää välttää, Hemminki kuvaa.

Kisajohtajan mukaan paikalla on ollut sellaisia katsojia, jotka ovat tiedostaneet vaaran, eivätkä olleet siirtyneet pois. Sitten paikalle on kerääntynyt enemmänkin, katsojia näiden perässä.

– Kun ei ole esimerkiksi järjestyksenvalvojaa tullut sanomaan, että menkää pois ja myös alkoholia käytetty, niin soppa on valmis, Hemminki lisää.

Poliisi tutkii Seinäjoen rallissa kuolleen naisen tapausta.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)