Tervetuloa Vimpelin koulujen kotisivuille ja verkko-oppimisympäristöön.

Pohjanmaan uutiset (yle)

Sähkösyöpöt yritykset ostavat tuulipuistojen tuotantoa jopa 25 vuoden sopimuksilla – Professori: Tuulivoima pärjää ilman tukia ja se on merkittävä muutos

Suomeen on rantautumassa maailmalta uudentyyppinen tapa toteuttaa tuulivoimahankkeita ilman verorahoista maksettavia tuotantotukia.

Tähän mennessä Suomeen rakennetut tuulivoimalat ovat pyörineet julkisten tukien varassa.

Soittokierros tuulivoima-alan yrityksiin kertoo, että paljon sähköä kuluttavat yritykset ovat alkaneet kiinnostua nopeasti halventuneesta tuulisähköstä myös Suomessa.

Ylen keräämien tietojen mukaan Suomessa on toteutumassa useita tuulipuistohankkeita, jotka toteutetaan markkinaehtoisesti pitkäaikaisilla sähkön hankintasopimuksilla.

Ensimmäinen julkistus kuultiin heinäkuussa, kun saksalaisomisteinen CPC Finland kertoi rakentavansa markkinaehtoisen tuulipuiston Etelä-Pohjanmaan Isojoelle sähkön ostosopimuksella.

Seuraavan puolen vuoden aikana on odotettavissa liuta muita, jahka sopimusten muste kuivuu.

Sähkön ostosopimus tarkoittaa sitä, että jokin runsaasti sähköä kuluttava yritys ostaa tuulipuiston tuotannon tuulivoimayhtiöltä tyypillisesti 10–25 vuoden sopimuksella.

Mallin etuna on se, että tuulivoiman tuottaja saa varmuuden tulovirrasta ilman tukiaisia, ja asiakas taas tietää sähkölaskunsa suuruuden pitkälle tulevaisuuteen.

Tuulipuiston maanrakennustöitä Lakiakankaalla Isojoella.Lakiakankaan tuulipuistossa raivataan metsää tulevan työmaan tieltä.Mirva Ekman / Yle

Isojoki ensimmäisten joukossa

Isojoen Lakiakankaalla raivataan paraikaa metsää uuden tuulipuiston tieltä. CPC Finlandin tuulipuistoon tulee 12 kappaletta tanskalaisen Vestasin uusimpia V150-voimaloita.

Tuotannon on määrä alkaa syyskuussa 2019, kertoo CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast.

– Meillä on sähkön ostaja, jolla on huomattava sähkönkulutus Suomessa. He ovat sitoutuneet ostamaan tuulipuiston tuotannon kokonaisuudessaan, kertoo Trast Ylelle.

Trastin mukaan asiakasyritys ei vielä halua kertoa nimeään julkisuuteen, koska se aikoo tiedottaa sopimuksesta lähiaikoina itse.

Trastin mukaan hanke toteutetaan projektirahoituksella ilman julkisia tukia.

Projektirahoitus tarkoittaa sitä, että lainan takuuna on ainoastaan hankkeen rahavirta. Tämä edellyttää sitä, että hankkeen lainoittaja uskoo sähkönostajan maksukykyyn.

CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast Lakiakankaan tuulipuistossa Isojoella.CPC Finlandin toimitusjohtaja Erik Trast sanoo, että Suomessa on hyvät olosuhteet tuulivoimatuotannolle.Mirva Ekman / Yle

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ostajan on oltava suurehko yritys, jolla on vahva tase.

Mihin hintaan pystytte tuottamaan sähköä?

– En pysty sitäkään sanomaan, mutta se on erittäin kilpailukykyistä. Se on varmaan myös syy, miksi monet (sähkönostajat) ovat olleet valmiit keskustelemaan muutaman viime kuukauden aikana.

Tuulipuisto on kooltaan 50 megawattia, eli Suomen mittapuulla keskikokoinen. Pitkään Suomessa toimineella CPC Finlandilla on ennestään Lakiakankaalla kaksi toiminnassa olevaa tuulivoimalaa.

Yrityksen emoyhtiö CPC Germania on Saksassa merkittävä tuulivoimatoimija.

Alumiinintuottajia ja teknologiajättejä

Ylen tietojen mukaan pitkistä tuulisähkösopimuksista ovat olleet Suomessa kiinnostuneita teollisuuden, it-alan ja palvelualan yritykset sekä alueelliset sähköyhtiöt.

Maailmalla niin kutsuttuja PPA-sopimuksia (PPA = power purchase agreement) ovat solmineet tuuli- ja aurinkohankkeiden toteuttamiseksi esimerkiksi amerikkalaiset teknologiajätit, kuten Google, Facebook, Amazon ja Apple.

Yritysten väliset pitkäaikaiset ostosopimukset ovat olleet tyypillisesti amerikkalainen tapa lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa.

Yhdysvalloissa perinteisesti karsastetaan valtiontukia. Euroopassa uusiutuvaa energiaa taas on edistetty juuri valtiovetoisesti erilaisilla tukijärjestelmillä.

ABB alkaa laajentaa Lakiakankaan tuulipuiston muuntajaa lähiaikoina Isojoella.Mirva Ekman / Yle

Myös Pohjoismaissa on alettu nähdä merkittävää liikehdintää kohden amerikkalaista mallia: heinäkuussa norjalainen alumiinijätti Norsk Hydro kertoi solmineensa peräti 29 vuoden sopimuksen Ruotsiin rakennettavan yli 50 voimalan tuulipuiston tuotannosta.

Aiemmin runsaasti sähköä kuluttavat yritykset ovat ostaneet Pohjoismaissa tyypillisesti vesivoimaa ja ydinvoimaa. Mikä on muuttunut?

Yritykset suojautuvat hinnan heilahteluilta

Sähkömarkkinoita työkseen seuraava Enegian analyytikko Markus Herranen arvioi, että yritysten kiinnostus pitkiin tuulisähkösopimuksiin liittyy sähkön hinnan nousuun.

Sähkö on kallistunut selvästi talouskasvun piristymisen, vesivoimavarantoja pienentäneen kuivuuden sekä päästöoikeuksien ja polttoaineiden hinnan nousun myötä.

Nord Poolin tilastojen mukaan tänä vuonna sähkön tukkuhinnan keskiarvo on Suomessa ollut 44 euroa megawattitunnilta (MWh), eli yli kolmanneksen korkeampi kuin viime vuoden vastaavana aikana.

Myös sopimukset tulevista sähkökaupoista, eli pörssissä myytävät futuurituotteet, ovat kallistuneet selvästi vuodentakaisesta.

Herranen arvioikin, että tuulisähkö kiinnostaa firmoja jo muutoinkin kuin vihreän imagon tai brändiarvojen vuoksi.

– Tuulivoima on aidosti hyvin kilpailukykyistä tällä hetkellä. Se pystyy hyvin kilpailemaan jo sähköpörssin tuotteiden kanssa hintatasossa, Herranen sanoo.

TilastografiikkaPalkit kuvaavat sähköpörssissä myytävän tukkusähkön hintaa vuosikeskiarvona. Futuurit taas ovat sopimuksia tulevista sähkökaupoista.Ilkka Kemppinen / Yle Uutisgrafiikka

S-Ryhmän sähkönhankinnasta vastaavan S-Voiman toimitusjohtaja Mikko Halonen on samoilla linjoilla. S-Ryhmä lukeutuu Suomen suurimpiin sähkönkuluttajiin raskaan teollisuuden ulkopuolella.

Halosen mukaan tuulipuiston tuotannon ostaminen pitkällä ostosopimuksella toimii eräänlaisena hintasuojauksena.

– Tämä on sähkön ostajalle yksi keino varmistaa sähkön hinta ja alkuperä pitkälle tulevaisuuteen. Eli se on riskienhallintaväline, kuvailee Halonen.

Halonen huomauttaa, että pitkässä sopimuksessa on toki riski ostajan kannalta, jos sähkö sattuukin halpenemaan ajanjaksolla merkittävästi.

Professori: Todella merkittävä käänne

Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professorin Esa Vakkilaisen mukaan tilannetta selittää sähkön kallistumisen ohella myös tuulivoiman tuotantokustannusten lasku.

Vakkilainen on tehnyt vuosikausien ajan tutkimusta eri sähköntuotantomuotojen kannattavuudesta.

– Tuulisähkö on siirtynyt piikkipaikalle, eli se on halvinta uutta sähköntuotantoa, mitä voi ostaa Pohjoismaissa. Sen takia tässä tulee todennäköisesti melkoinen ryysis uusien tuulivoimaprojektien kanssa, Vakkilainen sanoo.

Esa VakkilainenEnergiatekniikan professori Esa Vakkilainen on perehtynyt muun muassa eri sähköntuotantomuotojen kannattavuuteen.Pekka Tynell / Yle

Esimerkiksi St1:n ja S-Ryhmän yhteisyritys Tuuliwatti kertoi toukokuussa ilman tukia toteutettavasta hankkeesta Iin Viinamäessä, jossa omakustannushinta jää alle 30 euroon megawattitunnilta.

Tuulivoimalla on aiempaa halvempaa tuottaa sähköä, sillä esimerkiksi tornit ovat entistä korkeampia, siivet pidempiä ja voimalaitosten käyttöaste ja toimintaikä ovat pidentyneet.

Vakkilaisen mukaan Suomessa onnistuneet tuulivoimahankkeet ovat osaltaan pienentäneet hankkeiden riskejä rahoittajien silmissä, mikä on alentanut kustannuksia.

Rahoituskustannuksilla, kuten lainakoroilla, on iso merkitys tuulivoimahankkeiden kannattavuuden kannalta.

Vakkilainen pitää markkinaehtoisten tuulivoimahankkeiden käynnistymistä merkittävänä muutoksena.

– Tämä on todella merkittävä käänne. Nyt uusiutuvaa energiaa aletaan tuottaa ehkä ensimmäistä kertaa ilman tukiaisia laajassa mittakaavassa. Nyt on heilahdettu sen kohdan yli, jossa fossiilinen sähkö oli Euroopassa halvempaa. Nyt halvempaa on uusiutuva sähkö.

Vakkilainen arvioi, että käänne aiheuttaa runsaasti keskustelua Suomessakin. Tuulisähkön nykyhinnoilla esimerkiksi kunnat saattavat miettiä uusiksi omaa sähkönhankintaansa.

Lakiakangas näyttää suuntaa

Isojoella Lakiakankaalla CPC Finlandin tuulipuistossa alkavat seuraavaksi tietyöt.

Puistoon tulee uusinta tekniikkaa, tanskalaisen Vestas-yhtiön V150 -voimaloita. Yhden voimalaitosyksikön teho on 4,2 megawattia.

Yhteensä 12 voimalaa tuottaa vuodessa sen verran paljon sähköä, että sähkön ostaja ei voi olla pieni nyrkkipaja. Trastin mukaan sähkömäärällä lämmittäisi noin 30 000 omakotitaloa.

CPC Finlandin Erik Trastin mukaan tämä osaltaan voi rajoittaa Suomessa tuulipuistojen rakentamista pitkäaikaisilla ostosopimuksilla.

– Suomessa ei ole hirveän paljoa sähkönostajia, jotka pystyvät ostamaan ja käyttämään näin paljon sähköä. Markkina on kuitenkin melko ohut, sanoo Trast.

Suomessa eniten sähköä käyttää perinteinen raskas teollisuus, kuten metsä- ja terästeollisuus. Ne ovat perinteisesti nojanneet vesivoimaan ja ydinvoimaan sekä metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvään energiaan.

Onko näköpiirissä muutosta, jossa suomalainen raskas teollisuus kiinnostuisi tuulivoimasta pitkillä ostosopimuksilla?

– Se on ihan lähitulevaisuudessa nähtävissä. Ruotsissahan se on jo tapahtunut, Trast sanoo.

Tuulivoimaa Isojoella.Mirva Ekman / Yle

Vanhat tuulituet jatkuvat

Pitkät sähkön ostosopimukset toimivat osaltaan siltana kohden tuetonta tuulivoimaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuulivoiman tukeminen verorahoista loppuisi Suomessa.

Valtiovalta on sitoutunut maksamaan vanhaan syöttötariffiin mukaan päässeille tuulivoimayhtiölle tuotantotukea. Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV on laskenut, että vuoteen 2030 mennessä vanhoille tuulivoimaloille on ehditty maksaa 2–3 miljardin euron tuet.

Lisäksi eduskunta on hyväksynyt uusiutuvan sähkön tuotannolle uuden huutokauppamallisen kilpailutuksen, jossa halvimmalla sähköä tuottava hanke voittaa tuen.

Syksyllä järjestettävään tuotantotuen kilpailutukseen voivat osallistua tuulivoiman lisäksi esimerkiksi aurinko- ja biosähköhankkeet.

Tuulisähkö on nykyhinnoilla kilpailutuksessa erittäin vahvoilla.

Lue myös:

Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen

Analyysi: Historiallinen päivä – Tulevaisuuden visiot toteutuivat etuajassa, kun Suomeen nousee ensimmäinen tuulivoimapuisto ilman veronmaksajien rahoja

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)

Vaasan keskussairaalan työntekijät jäivät ilman palkkaa – maksutilillä ei ollut katetta

Noin 1800 Vaasan sairaanhoitopiirin vakituista työntekijää on jäänyt tänään ilman kuukausipalkkaansa. Syyksi on selvinnyt inhimillinen virhe. Sairaanhoitopiiri on ulkoistanut palkanmaksunsa Mico-Botnia Oy:lle, jolta jäi varmistamatta palkkatilin kate. Toimitusjohtaja Juha Suikkanen on luonnollisesti pahoillaan tapahtuneesta.

– Valitettavasti näin on käynyt. Työntekijät eivät saaneet palkkaansa ajallaan. Palkka-ajo oli tapahtunut aivan oikein ja maksuaineisto oli mennyt pankkiin ajallaan, mutta kyseisellä tilillä ei ollut riittävästi rahaa.

Pankkitilin katteen varmistaminen oli Mico-Botnian vastuulla. Yritys tuottaa hallinnollisia tukipalveluita julkiselle sektorille kuten kunnille, kuntayhtymille ja kuntakonserneille.

– Käymme läpi tämän prosessin, mitä on tapahtunut ja miksi näin pääsi käymään. Varmistamme, että tällaista ei enää jatkossa tapahdu, Juha Suikkanen sanoo.

Palkat käsipelillä tileille vielä tänään

Sairaanhoitopiirin työntekijät saavat palkkansa kuitenkin mitä todennäköisemmin vielä tämän päivän aikana.

– Henkilöstömme vie palkkoja nyt käsin sairaanhoitopiirin henkilöstön tileille. Olemme saaneet apua palkkojen maksamiseen myös sairaalan päästä, joten uskon, että tämä hoituu tämän päivän aikana kuntoon, Juha Suikkanen lupaa.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)