Valtaosa Suomen runsaasta 900 turkistarhasta sijaitsee Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla sekä Keski-Pohjanmaalla. Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva eläinsuojelulaki ei ota kantaa turkistarhaukseen muuten kuin jatkuvan vedensaannin osalta, mutta turkiseläinten hyvinvoinnista on myöhemmin tarkoitus säätää asetuksella.

Eläinoikeusjärjestö Animalia ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto luovuttavat keskiviikkona 17.10. eduskunnalle vetoomuksen paremman eläinlain puolesta, jonka on allekirjoittanut yli 130 000 ihmistä. Siinä turkistarhauksesta halutaan luopua kokonaan.

Yle Pohjanmaan ja Yle Kokkolan maanantaina 15.10. järjestämässä radiokeskustelussa käsiteltiin muun muassa salakuvaamista, jalostusta, tarhojen valvontaa ja elinkeinon tulevaisuutta.

Keskustelemassa oli Turkiseläinten kasvattajain liiton tiedotuspäällikkö Steven Frostdahl Vaasan toimipisteestä, Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen ja läänineläinlääkäri Matti Nyberg Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

Salakuvaaminen toimintakeinona

Eläintiloilla salaa otetuista kuvista ja videoista on tullut tärkeä ase eläinoikeustaistelussa. Kuvien saaminen julkisuuteen on ollut aktivistien toiminnan keskeinen tavoite 2000-luvun loppupuolelta saakka, toteaa suomalaista eläinoikeusliikettä tutkinut kansalaisvaikuttamisen asiantuntija Pia Lundbom.

Viime viikolla Turkiseläinten kasvattajain liitto tiedotti brittiläisen toimittajan ja aktivistien tunkeutuneen sen kahdelle jäsentilalle Pohjanmaalla. Liiton mukaan salakuvaaminen aiheuttaa eläimille stressiä ja häiriökäyttäymistä, ja myös tautiriski on olemassa.

Kuitenkin esimerkiksi viime keväisen, kansainväliseenkin mediaan nousseen jättikettukeskustelun uskotaan Animaliassa nostaneen asiaa ihmisten tietoisuuteen ja vaikuttaneen esimerkiksi turkkien kysyntään.

– Järjestön näkökulmasta Animalia ei itse tee mitään laitonta toimintaa, mutta olemme kyllä julkaisseet muiden tahojen turkistarhoilla kuvaamaa materiaalia. Katsomme, että kuvaustapaukset voivat tuottaa arvokasta tietoa turkiselinkeinosta silloin, kun tietoa ei ole muuta kautta saatavilla, toteaa Animalian kampanjavastaava Veikka Lahtinen.

– Pitkäaikaisesti on vaikea sanoa, miten kuvaaminen aiheuttaa ongelmia. Ihmiset, jotka eivät käytä suojavaatteita, voivat levittää tauteja kulkiessaan tarhalta toiselle. Se on erittäin iso riski, sanoo Turkiseläinten kasvattajain liiton tiedotuspäällikkö Steven Frostdahl.

Jalostus herättää keskustelua

Jalostus on yksi kiistellyimmistä asioista turkistarhaukseen liittyen. Turkiseläinten kasvattajain liiton Steven Frostdahlin mukaan tarhaeläimet on jalostettu tarhaeläimiksi, jotka eivät pärjää enää luonnossa, kun taas Animalian Veikka Lahtinen sanoo, etteivät eläimet pääse häkeissä toteuttamaan niille ominaisia käyttäytymismalleja.

– Meillä on ollut 50-60 vuoden ajan tarhaeläimiä, ja se tarkoittaa, että eläimet on jalostettu sukupolvesta toiseen siten, että ne viihtyvät häkeissä. Joka päivä ne saavat vettä ja ruokaa säännöllisesti, eikä ole petoeläimiä, jotka uhkaisivat niitä, Steven Frostdahl kuvailee.

– Se aika, mitä Suomessa on turkistarhausta harjoitettu, on kohtalaisen lyhyt. Kyse on eläimistä, joiden liikkuma-alue voi olla luonnossa kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä tiettynä aikana. Se häkkielämä on todella erilaista. Kyllä siinä saa aika paljon jalostaa kaikenlaisia vaistoja pois, että eläin viihtyy häkissä, Veikka Lahtinen vastaa.

Läänineläinlääkäri Matti Nybergin mielestä jalostaminen on vääränlaista, kun eläimen terveys häiriintyy.

– Kettujen koko on jalostuksen myötä kasvanut. Ilmeisesti eläimen koko ja nahan laatukin ovat toisiinsa yhteydessä. Tarkastuksissa näitä jättikettuja ei ole tullut tänä vuonna vastaan, mutta se on keskittynyt joihinkin tiettyihin tarhoihin. Niissä on varmaankin mietitty kaksi kertaa, että mitä niiden kanssa tehdään, Nyberg mainitsee.

Veikka Lahtisen mukaan jalostusasiassa on muistettava, että turkisalalla on pyritty pääasiassa nahan tuottamisen maksimointiin. Steven Frostdahlin mukaan jalostustyö muuttuu nopeasti, ja esimerkiksi koirilla on jo isoja ongelmia, mitkä ovat liian kovan jalostustyön syytä.

– Eläinten pitää olla terveitä ja niiden pitää sopia jalostukseen, ja tämä pitäisi aina varmistaa. Se on jokaisen eläintentuottajan vastuulla, että näin on tehty, Frostdahl sanoo.

Oma- ja viranomaisvalvontaa

Viranomaisvalvontaa on tehostettu viimeisen vuoden aikana ja tarkastusmäärien tavoitetta nostettu.

– Meidän alueellamme on tehty tähän mennessä noin 50-60 tarkastusta, kun viime vuonna niitä oli kolmisenkymmentä. [Huomautusten] prosentit vaihtelevat kahdestakymmenestä kuuteenkymmeneen prosenttiin vuosittain. On annettu huomautuksia esimerkiksi pitopaikan kunnosta tai sairastuneiden ja vahingoittuneiden eläinten kirjanpidosta. Niistä täytyy pitää kirjaa, että pääsemme käsitykseen, mitä tilalla tapahtuu. Pureskeluvirikemateriaalien puutteet ovat myös tyypillisiä, läänineläinlääkäri Matti Nyberg listaa.

Turkiskasvattajat valvovat vahvasti itseään, ja esimerkiksi kasvatussertifikaattia on kehitetty parinkymmenen vuoden ajan.

– Vuonna 2022 tarhurit eivät saa enää myydä sertifioimattomia nahkoja. Meillä on valvontajärjestelmä, jota ohjaa lainsäädäntö. Lisäksi tulee myös viranomaisvalvonta, Steven Frostdahl sanoo.

Veikka Lahtisen mielestä alojen omat sertifikaatit pitää pitää erillään yhteisesti valvotuista sertifikaateista. Lahtisen mielestä omavalvonta on turkisalan hallinnassa.

– Sertifiointisysteemeissä pitää myös huomioida se, etteivät ne vaadi merkittävästi enempää kuin lainsäädännön minimitaso, jolloin voi kysyä, onko kyse enemmän viestintäprojektista kuin varsinaisesta eläinten hyvinvoinnin parantamisprojektista, Lahtinen kritisoi.

Steven Frostdahl kiistää Lahtisen esittämän kritiikin ja sanoo alan ja tarhureiden kehittyvän koko ajan parempaan suuntaan.

Läänineläinlääkäri Matti Nyberg myöntää, että resursseja on liian vähän, eikä poissaolevia lääkäreitä saada kovin helposti sijaistettua.

– Kumpaakin tarvitaan, omavalvontaa ja viranomaisvalvontaa. Kun tilalla on omavalvontaa, sieltä löytyy esimerkiksi dokumentteja. On erittäin positiivinen juttu, että tällainen on kehitetty, Nyberg sanoo.

Tulevaisuus?

Turkistarhaus on jo kielletty yhä useammassa maassa ja toisaalla lainsäädäntöä on kiristetty niin, että tarhaus on elinkeinona loppunut. Suomessa turkistarhojen määrä on vähentynyt viime vuosina, mutta yksikkökoot ovat kasvaneet. Tiloista on pudonnut kolmannes kymmenen vuoden aikana, ja turkisten heikon hinnan vaikutukset näkyvät.

– Tiedän sen, että esimerkiksi EU:ssa on keskusteltu paljon eettisistä kysymyksistä, ja nähtäväksi jää, tuleeko sieltä esimerkiksi aloitteita. Mielestäni meillä on Suomessa kuitenkin aika tasapainoinen ja hyvä taso keskustelussa, Steven Frostdahl toteaa kysymykseen siitä, varaudutaanko alalla tarhauksen lopulliseen kieltämiseen.

– Suurin osa asioista, mitä Suomessa on sadan vuoden aikana saatu aikaan poliittisesti, eivät ole olleet realistisia sillä hetkellä, kun niitä on lähdetty ajamaan. Politiikassa on kyse myös siitä, mitä pidetään oikeudenmukaisena, eikä ainoastaan siitä, mikä on juuri tällä sekunnilla realistista, Veikka Lahtinen pohtii.

Juttua korjattu 15.10. klo 20.31. Eläinlaki-vetoomuksen on allekirjoittanut yli 130 000 ihmistä, ei 70 000, niin kuin jutussa aiemmin luki.

Viimeinen puoli vuotta on ollut Suomessa tavallista lämpimämpi. Kuukausittaisia lämpötiloja voi katsoa ja vertailla Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla.

Lokakuun lämpöennätys meni uusiksi tänään sunnuntaina, kun Pohjanmaalla hätyyteltiin lähes 21 asteen lukemia.

Lokakuun lämpöennätystä selittää Euroopan yllä oleva laaja korkeapaine, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Eilen lauantaina esimerkiksi Hollannissa mitattiin jopa 26,3 astetta ja kuun ennätyslukemat nousivat kertaheitolla kolmella asteella.

– Se (lukema) selittänee hyvin, kuinka ainutlaatuisesta tilanteesta on kyse. Ilmaston lämpenemisestä seuraa se, että tulee myös aiempaa enemmän lämpöennätyksiä, sanoo Kotakorpi.

Aiemmin tällä viikolla julkaistu ilmastoraportti kertoi karua kuvaa ilmaston lämpenemisestä. Ilmatieteen laitoksen erikoistutkijan Antti Lipposen animaatio lämpötilojen poikkeavuuksista eri maissa vuosina 1880-2017 sai runsaasti huomiota maailmalla aiemmin tänä syksynä. Videon ydinsanomana on se, että ilmaston lämpeneminen on maailmanlaajuinen ilmiö.

Ilmatieteen laitoksen tilastojen perusteella viimeisen puolen vuoden aikana vain huhti- ja kesäkuussa lämpötilat olivat noin asteen keskimääräisen alapuolella.

Toukokuu oli Suomessa lähes viisi astetta tavanomaista lämpimämpi ja heinäkuu oli neljästä kuuteen astetta tavanomaista lämpimämpi. Elokuu ja syyskuu olivat asteen pari keskimääräistä lämpimämpiä. Heinäkuu oli Suomessa mittaushistorian kuumin.

– Talvisin lämpötilavaihtelua on luonnostaan paljon enemmän ja kesällä taas vaihtelu on vähäisempää. Sen vuoksi viisi astetta lämpimämpi kesäkuukausi on poikkeuksellista, sanoo Kotakorpi.

Lue myös:

Onko Helsingissä pian yhtä kuuma kuin Montenegrossa? Katso, miten suomalaiset kaupungit lämpenevät vuoteen 2080 mennessä

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

5 asiaa, jotka maailman merkittävimmästäilmastoraportista pitää tietää – ilmastoprofessori: "Olen paatunut jakokenut, mutta silti järkyttynyt"