≡ Navigointi

Tervetuloa Vimpelin koulujen kotisivuille ja verkko-oppimisympäristöön.

Pohjanmaan uutiset (yle)

Työpaikan kielitaitovaatimuksia ei kannata pelätä – käytännön kielitaito opitaan arjessa

Kaksikielisessä Vaasassa puhutaan nykyään jo lähes sataa kieltä. Työelämälle kielten kirjo on sekä haaste että vahvuus.

Töitä löytyy, vaikka suomi tai ruotsi ei olisikaan hallussa, sillä monen yrityksen työkieli on esimerkiksi englanti. Toisaalta moni avoin työpaikka edellyttää kahden kotimaisen osaamista, mikä saattaa säikäyttää hyviäkin hakijoita pois.

– Kaksikielisellä rannikolla etenkin asiakaspalvelutehtävissä on usein se toive, että henkilö pystyisi palvelelmaan asiakasta suomeksi ja ruotsiksi, sanoo Pohjanmaan te-toimiston johtaja Helvi Riihimäki.

Hän muistuttaa, että osassa tehtäviä on myös edellytyksenä molempien kotimaisten kielten hallinta.

– Sen, kuinka täydellistä kielitaitoa oikeasti tarvitaan, ratkaisee työnantaja. Usein tärkeintä on, että haluaa palvella suomeksi ja ruotsiksi, eikä niinkään se, että on virallinen dokumentti kielitaidosta.

Vaasassa ja rannikolla suomen ja ruotsin puhuminen rinnakkain on arkipäivää. Siksi Riihimäki arveleekin, että alueelta lähtöisin olevat työnhakijat ovat kielitaitovaatimukseen tottuneet. Täysin suomenkieliseltä alueelta tulevia ruotsinkielen vaatimus joskus mietityttää.

– Arastellaan, että kuinka hyvää osaamista edellytetään, Riihimäki sanoo.

Kieli vain yksi osa-alue

Vaasalaisen VEO:n henkilöstöjohtaja Hanna Myllymäki kertoo, että yrityksen avoimista työpaikoista ilmoitetaan usein englanniksi. Kansainvälisessä yrityksessä pärjää suomella, ruotsilla ja aina pitää osata myös englantia.

– Jos puhutaan avoimista paikoista, jotka on laitettu julkiseen hakuun, jo niiden hakutekstissä otetaan kantaa siihen, mikä on kielitaitovaatimus, Myllymäki toteaa.

Myllymäen mukaan kielitaitovaatimukset sinällään eivät ole vaikeuttaneet avoimien työpaikkojen täyttämistä.

– Voi olla, että on jotain positioita, joihin vaaditaan eritysasiantuntemusta tai pitkää kokemusta. Silloin saattaa olla, että sopivan kandidaatin löytyminen ottaa aikaa, Myllymäki sanoo.

Yrityksen houkuttelevuuteen vaikuttavia tekijöitä on monia. Myös se, että puolisolle löytyy seudulta töitä, on yksi tärkeistä asioista.

– Vaasalaisena yrityksenä toivoisi, että Vaasa houkuttelisi paikkakuntana hyviä osaajia ympäri Suomen. Välillä houkuttelee, välillä on hankalampaa – Välillä onnistuu, välillä ei, Myllymäki sanoo.

Kyltti sisätialssa, jossa tekstit: työnhakukeskus, neuvonta, jobbcenter, information.Kaksi- ja monikielisyys on Vaasan seudulla työnhaun arkipäivää.Yle

Käytännön kielitaito opetaan arjessa

Helvi Riihimäki kannustaa olemaan rohkea ja hakemaan töitä. Hän muistuttaa, että haastattelu on se hetki, missä työnantaja tekee ratkaisunsa eikä valmiiksi täydellistä osaajaa löydy juuri mihinkään työhön. Kielten pohjaosaaminen ja se mentaliteetti, että niitä pystyy oppimaan, ovat eduksi.

– Haastattelussa tarkentuu, millainen työnjako työpaikalla on ja mitä tehtävät, millaista toisen kotimaisen kielen osaamistarve on ja mikä on henkilön oma motivaatio käyttää sitä sekä oppia lisää.

– Käytännön puhumistaito opitaan usein arjessa Se kytkeytyy niin oleellisesti myös työtehtäviin, jotka opitaan vasta työnantajan palveluksessa, Riihimäki sanoo.

Työelämän kielitaitovaatimukset ovat arkipäivää, eikä nykyään enää kielten kirjoksi riitä välttämättä suomi, ruotsi ja englanti.

Viime aikojen sairaalakeskustelussa Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on keskustelua käyty myös hoitohenkilökunnan kielitaidon riittävyydestä. Helvi Riihimäki muistuttaa, että aika ajoin esimerkiksi lääkäripula on pakottanut tinkimään kielitaitovaatimuksista. Harvoin, jos koskaan, mikään avoinna oleva työpaikka on kuitenkaan jäänyt täyttymättä kielitaitovaatimusten takia.

– Kannustaisin kokeilemaan [työpaikan hakemista]. Jos on asenne kohdallaan, niin useasta työyhteisöstä löytyy tukea käytännön kielen oppimiseen, Riihimäki sanoo.

( Yle Uutiset | Tuoreimmat uutiset)