Ylioppilastutkinnosta

Ylioppilastutkinnosta

Uudistettuun ylioppilastutkintoon sisältyvät äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen ja matematiikan kokeet sekä reaaliaineen kokeita. Kokelaan on suoritettava vähintään viisi pakollista koetta. Nykyisin ainoastaan äidinkielen koe on pakollinen kaikille ja muut neljä pakollista koetta valitaan seuraavista vaihtoehdoista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka tai reaalikoe.

Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä järjestetään vaativuudeltaan kahdentasoiset kokeet. Kokelaan on sisällytettävä tutkintoonsa vähintään yksi vaativampi koe.

Ylioppilaskokeiden valinnat ja lukion ainevalinnat ovat kaksi itsenäistä valintatilannetta. Niinpä esimerkiksi pitkän matematiikan opiskellut kokelas ei ole sidottu pakolliseen pitkän matematiikan kokeeseen ylioppilastutkinnossa; hänellä on oikeus kirjoittaa lyhyen matematiikan koe tai jättää matematiikka kokonaan pois tutkinnostaan.

Reaalikoe on yksittäisten reaaliaineiden koe eli ns. ainereaali, jossa kunkin aineen reaalikokeen suorittamisesta annetaan erillinen arvosana. Kokelas voi suorittaa vain yhden reaaliaineen kokeen tai halutessaan useampia kokeita. Kahta useamman reaaliaineen suorittaminen edellyttää osallistumista vähintään kahteen tutkintokertaan.

Reaalikokeen voi suorittaa seuraavissa aineissa:

Ensimmäinen koepäivä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia.

Toinen koepäivä: evankelis-luterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto

Kussakin reaaliaineessa on myös 1-4 oppiainerajat ylittävää tehtävää.

Opiskelijalla on oikeus osallistua yo -tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumista vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset opintojaksot.

Ylioppilastutkinto voidaan suorittaa hajautetusti, kolmena peräkkäisenä kertana. Kokeet järjestetään kahdesti vuodessa ja molemmat tutkintokerrat ovat samanarvoisia. Tutkinto voidaan edelleen suorittaa myös kertakokeena. Valmista ylioppilastutkintoa saa täydentää eli lisätä siihen suorituksia eri oppiaineissa rajoituksetta. Suorituksista annetaan erillinen todistus.

Hajautettu tutkinto hyödyntää tehostetusti lukion luokattomuutta ja antaa mahdollisuuden laajempiin näyttöihin. Hajautusta kannattaa kuitenkin suunnitella huolella. Jos opiskelija esimerkiksi kirjoittaa yhden aineen syksyllä 2023 on tutkinnon suorittamiselle aikaa kevät 2024 ja syksy 2024.

Hylätyn kokeen saa uusia kolme kertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Tutkinnon suorittanut henkilö saa uusia hylätyn kokeen niin monta kertaa kuin haluaa. Tämä koskee sekä pakollisia että ylimääräisiä kokeita. Hyväksytyn kokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa. Kokeen uusimisajankohdan voit valita itse.

Ylioppilaskokeet arvostellaan seuraavasti:

Arvosana lyhenne pistemäärä

  • laudatur l 7
  • eximia cum laude approbature e 6
  • magna cum laude approbatur m 5
  • cum laude approbatur c 4
  • lubenter approbatur b 3
  • approbatur a 2
  • improbatur i 0

Yleisarvosanaa ei enää määritellä.

Hylätyn pakollisen arvosanan voi kompensoida muilla suorituksilla, mikäli muista suorituksista saatu pistemäärä riittää kompensaatioon.

Kaikki ylioppilaskokeet ovat sähköisiksi. 

Lisätietoja ylioppilastutkinnosta: www.ylioppilastutkinto.fi 

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä