Sevettijärvellä
Sevettijärven koulun pihalla puolilta päivin
SEVETTIJÄRVEN KOULU
Koulussa on 23 oppilasta luokilla 0.-9. Opettajia on neljä, joista yksi opettaa koltan saamea. Koulu on maailman ainoa koltta-alueella sijaitseva koulu ja ainoastaan täällä voi opiskella livenä koltan saamea.
Koulu on Sevettijärven rannalla. Siitä se on saanut nimensä. Sevettijärvellä on kiva suppailla, meloa ja uida. Sevettijärvessä tulee aika nopeaa äkkisyvää. Sevettijärvi on kaunis järvi hiekkarantoineen.
Sevettijärven kylässä asuu noin 50 ihmistä. Koulun oppilaat asuvat Sevettijärven tien varressa ja kauimmaisten koulumatka on melkein 50 km. Sevettijärven tie on yli sata kilometriä pitkä ja sen varteen mahtuu monta pientä kylää.
Koulun oppilaat asuvat melkein kaikki jonkin järven rannalla. Vätsärin erämaa, joka alkaa ihan koulun tuntumasta ja jatkuu Nellimiin Inarin järven rannalle asti, on Suomen tihein vesistöalue eli se on täynnä pieniä järviä ja niitä yhdistäviä puroja. Järvet ovat kalaisia, vesi on puhdasta ja sellaisenaan juomakelpoista. Keväällä teemme usein pilkkuretken koulun rantaan tai hieman kauemmas Katrinejärvelle.
Koulussa on 23 oppilasta luokilla 0.-9. Opettajia on neljä, joista yksi opettaa koltan saamea. Koulu on maailman ainoa koltta-alueella sijaitseva koulu ja ainoastaan täällä voi opiskella livenä koltan saamea.
Koulu on Sevettijärven rannalla. Siitä se on saanut nimensä. Sevettijärvellä on kiva suppailla, meloa ja uida. Sevettijärvessä tulee aika nopeaa äkkisyvää. Sevettijärvi on kaunis järvi hiekkarantoineen.
Sevettijärven kylässä asuu noin 50 ihmistä. Koulun oppilaat asuvat Sevettijärven tien varressa ja kauimmaisten koulumatka on melkein 50 km. Sevettijärven tie on yli sata kilometriä pitkä ja sen varteen mahtuu monta pientä kylää.
Koulun oppilaat asuvat melkein kaikki jonkin järven rannalla. Vätsärin erämaa, joka alkaa ihan koulun tuntumasta ja jatkuu Nellimiin Inarin järven rannalle asti, on Suomen tihein vesistöalue eli se on täynnä pieniä järviä ja niitä yhdistäviä puroja. Järvet ovat kalaisia, vesi on puhdasta ja sellaisenaan juomakelpoista. Keväällä teemme usein pilkkuretken koulun rantaan tai hieman kauemmas Katrinejärvelle.
0 kommenttia
Ella ja Pate Sevettijärven jäällä keskipäivällä.
Liikuntatunnilla talvisin luistellaan Sevettijärven jäällä ja keväällä hiihdetään järven yli Koivuvaaran kupeeseen tehtyä latua pitkin. Pihalla on myös hyviä mäenlaskupaikkoja.
Ella ja Pate Näätämössä
Näätämön kylä sijaitsee Norjan rajalla 30 km päässä Sevettijärveltä. Näätämön kylässä asuu noin 40 asukasta. Näätämössä on myös kauppoja kuten K-market, Nord 1 market, Näätämön rakennuspuu ja yrityksiä kuten Nuortti Reindeer.
Näätämössä Norjan puolella on myös tulliasema, jossa norjalaiset ja suomalaiset tullivirkailijat työskentelevät yhdessä. Lähinnä oleva uimahalli on Kirkkoniemssä ja se sijaitsee 90km päässä. Siellä on myös lähin pizzeria. Monet käyvät ostoksilla Kirkkoniemessä ja norjalaiset puolestaan tulevat ostoksille Näätämöön.
Näätämössä Norjan puolella on myös tulliasema, jossa norjalaiset ja suomalaiset tullivirkailijat työskentelevät yhdessä. Lähinnä oleva uimahalli on Kirkkoniemssä ja se sijaitsee 90km päässä. Siellä on myös lähin pizzeria. Monet käyvät ostoksilla Kirkkoniemessä ja norjalaiset puolestaan tulevat ostoksille Näätämöön.
Ella ja Pate tutustumassa moottorikelkkaan
TALVI
Lunta sataa täällä Lapissa talvisin paljon. Yleensä lunta on 1,5m joka talvi. Lumessa on mukavaa leikkiä, laskea pulkalla mäkeä, tehdä lumiukkoja tai lumilyhtyjä ja olla lumisotaa. Lumi on aivan ihana asia.
Kun on kova pakkanen, pitää pukeutua lämpimästi. Pakkasyönä voi nähdä tähtiä ja revontulia. Pakkasella riekko menee kieppiin lämmittelemään.
Täällä kelkkaillaan joka talvi järvien jäillä ja kelkkaurilla. Kelkka löytyy melkein joka perheestä ja aikuisten valvonnassa myös lapset pääsevät harjoittelemaan kelkkailua.
Kaamosaika alkoi tänä vuonna 27.11. Kaamos tarkoittaa sitä, että aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle ollenkaan melkein kahteen kuukauteen. Kaamoksen jälkeen päivät alkavat pidetä melko nopeasti. Kesälllä meillä sitten onkin yötön yö. Kaamosaikaan ei ole kuitenkaan pilkkopimeää. Valoisa aika on vain lyhyt.
Lunta sataa täällä Lapissa talvisin paljon. Yleensä lunta on 1,5m joka talvi. Lumessa on mukavaa leikkiä, laskea pulkalla mäkeä, tehdä lumiukkoja tai lumilyhtyjä ja olla lumisotaa. Lumi on aivan ihana asia.
Kun on kova pakkanen, pitää pukeutua lämpimästi. Pakkasyönä voi nähdä tähtiä ja revontulia. Pakkasella riekko menee kieppiin lämmittelemään.
Täällä kelkkaillaan joka talvi järvien jäillä ja kelkkaurilla. Kelkka löytyy melkein joka perheestä ja aikuisten valvonnassa myös lapset pääsevät harjoittelemaan kelkkailua.
Kaamosaika alkoi tänä vuonna 27.11. Kaamos tarkoittaa sitä, että aurinko ei nouse taivaanrannan yläpuolelle ollenkaan melkein kahteen kuukauteen. Kaamoksen jälkeen päivät alkavat pidetä melko nopeasti. Kesälllä meillä sitten onkin yötön yö. Kaamosaikaan ei ole kuitenkaan pilkkopimeää. Valoisa aika on vain lyhyt.
Ella ja Pate männyssä marraskuisena iltana
Täällä liikutaan paljon metsässä ja tuntureilla Siellä voi mennä näköalapaikoille ja nähdä kesälläkin lunta. Tunturissa ei kasva puita ja siellä voi nähdä poroja, riekkoja ja sopuleita. Retkillä on hauska paistaa makkaraa ja viettää aikaa vaikka laavulla tai metsäkämpässä. Täällä asuu paljon kuukkeleita. Ne kesyyntyvät helposti, kun niille antaa leipää. Kuukelien uskotaan tuovat onnea.
Sevettijärvellä Ella ja Pate pääsivät mukaan poroerotteluun
Inarin kunta kuuluu poronhoitoalueeseen. Täällä on paljon poroja. Poroista on paljon hyötyä. Niiden lihasta voi tehdä ruokaa ja verestä makkaraa. Ennen vanhaan porojen luista tehtiin pelejä ja leluja lapsille. Niitä käytettiin myös työkalujen valmistukseen. Nykyisin niistä tehdään perinnekäsityössä tarvittavia työkaluja ja muun muassa koruja. Taljoja käytetään moottorikelkan reessä lämmikkeenä. Sarvia käytetään käsitöissä. Monen oppilaan perheellä on poroja ja poroerotuksiin voi osallistua kaikki kyläläiset. Se on hauska tapahtuma, jossa pääsee tutustumaan poronhoitotyöhön.
Kolttasaamelaisuus
Sevettijärvi on osa koltta-aluetta, johon kolttasaamelaiset ovat asutettu Petsamosta evakuoimisen jälkeen.
Kolttasaamelaiset ovat yksi Suomen alkuperäiskansoista. Kolttasaamelaiset asuvat Itä-Lapissa. Heidän kulttuuriinsa liittyy suuresti luonto. Porotalous on kolttasaamelaisille yksi tärkeimmistä elinkeinoista, toinen tärkeä elinkeino on kalastus.
Kolttasaamelaiset ovat yksi Suomen alkuperäiskansoista. Kolttasaamelaiset asuvat Itä-Lapissa. Heidän kulttuuriinsa liittyy suuresti luonto. Porotalous on kolttasaamelaisille yksi tärkeimmistä elinkeinoista, toinen tärkeä elinkeino on kalastus.
Saamen kieli
Ella ja Pate pääsivät koltansaamentunnille oppimaan muutaman tärkeän sanan, ja samalla vähän tutustumaan kulttuuriin.
Saamen lipun värit
Kolttasaamelaisilla on oma kansanpukunsa. Saamenlipun värit ovat punainen, sininen, keltainen ja vihreä. Saamenlipun värit esiintyvät kolttasaamelaisten kansanpuvuissa eli sääʹmpihttâz. Kansanpukuja käytettiin ennen vanhaan arkivaatteina, mutta nykyään niitä käytetään juhlavaatteina.