Pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen periaatteita sekä seurannan ja arvioinnin käytännöt

Varhaiskasvatus toteutuu henkilöstön, lasten ja ympäristön vuorovaikutuksessa, jossa kasvatus, opetus ja hoito muodostavat ehjän kokonaisuuden. Laadukas pedagoginen toiminta perustuu yhteisesti (huoltajat, lapset ja kasvattajat) mietittyyn arvopohjaan, hyvään lapsituntemukseen, kasvatuskeskusteluihin, sensitiiviseen ja ammatilliseen toimintaan. Ammattitaitoa on myös erityisherkkyys havaita tilanteita ja aloitteita, sietää epävarmuutta sekä kykyä ohjata lasta yksilöllisesti ryhmätilanteissa. Lasten kanssa yhdessä tekeminen sekä onnistumaan auttaminen ohjaavat pedagogisen toiminnan suunnittelua ja toteuttamista. Suunnittelun tavoitteena on luoda lapselle ehjä päivä. Arjen kaikissa tilanteissa (mm. perushoito, turvallisuuden tunne sekä hänen ja hänen perheensä huomioiminen) on huomioitu pedagogisuus. Lämmin vuorovaikutus aikuisen ja lapsen välillä, välittämisen osoittaminen, empatia, salliva ilmapiiri ja positiivisen palautteen saaminen kuuluvat lapsen varhaiskasvatuspäivään.

Pedagogisen toiminnan lähtökohtana on säännöllisesti tehtävä havainnointi ja dokumentointi. Dokumentointia tehdään jatkuvan havainnoinnin periaatteella. Saadun tiedon pohjalta arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Arjen rakenteet, kuten sovitut yksikkö- ,ryhmä- ja tiimikohtaiset palaverit, mahdollistavat pedagogisen toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen. Toiminnan sisällöt nousevat lapsen ja lapsiryhmän tarpeista. Vuosittaiset pedagogisen toiminnan suunnitelmat laaditaan yksikkö/ryhmäkohtaisesti. Suunnitelmiin kirjataan mm. ne tavoitteet ja toimintavat, jotka nousevat lapsen ja lapsiryhmän tarpeista toimintakausittain.

Kunnissa laadituissa tiimisopimuksissa kuvataan tiimin pelisäännöt, roolit ja vastuut.

Seurannan ja arvioinnin käytännöt

• Suunnittelun kehyksenä tulee olla lapsen vahvuudet ja ominaiset tavat toimia. Täytyy huomioida erityisesti leikkiä, liikkumista ja aktiivisuutta tukevat toimintatavat, jolloin lapsi motivoituu ja sitoutuu toimintaan paremmin.
• Toimintaa tulee suunnitella koko päiväksi. Toimintaa suunnitellaan yhdessä lasten kanssa, niin että tarjolla on useampia, erilaisia vaihtoehtoja toimia.
• Suunnitellaan monipuolisia teemallisia sisältöjä leikkimiseen, liikkumiseen, tutkimiseen ja erilaiseen ilmaisuun. Kehoa ja aisteja käytetään kokonaisvaltaisesti. Ruokitaan luovuutta ja mielikuvitusta.
• Toiminnoissa hyödynnetään visuaalisuutta, huomioidaan lasten vahvuudet, käytetään draamaa sekä liikunnallisia- ja luovia menetelmiä.
• Ammattitaitoisen henkilöstön sekä huoltajien osaaminen ja erityisosaaminen tulee hyödyntää mm. työtapoja valitessa.
• Leikki- ja oppimisympäristöt rakennetaan niin, että ne ovat houkuttelevia ja helposti muunneltavia tarpeita vastaaviksi. Välineet ja materiaalit ovat helposti lasten saatavilla. Monipuolisen tekemisen tulee olla tarjolla lapsille päivittäin: ei siis riitä, että taiteellista kokemista, esim. maalaamista tarjotaan vain yhtenä päivänä viikossa.
• Yhteiset sopimukset välineistä ja tavaroista helpottavat leikkien ja toimintojen suunnittelua, toteuttamista, arviointia sekä yhteisistä asioista huolehtimista.
• Leikit ja muut toiminnot tarvitsevat aikaa, rauhaa ja pitkäkestoisuutta, mitä tuetaan esim. jättämällä leikit seuraavaan päivään tai jatkamalla toimintaa useamman teemaviikon ajan.
• Toimintojen suunnitteluun osallistuminen vahvistaa lapsen itsetuntemustaan ja itsetuntoaan. Hän saa kokemuksen, että hänen mielipiteillään on merkitystä.
• Erilaisten asioiden yhdessä ihmettely ja tutkiminen mahdollistuvat lasten kokouksissa, porinaryhmissä ja suunnittelutuokioilla. Yksittäiset kuullut ideat ja havainnot tuodaan lasten yhteiseen keskusteluun.
• Kasvattajina ollaan avoimia, innostutaan ehdotuksista ja mahdollistetaan niitä. Taustalla on ajatus, että tehdään, tutkitaan, rakennetaan ja leikitään yhdessä.
• Positiivinen ja kannustava ote sekä hyvän huomaaminen ohjaavat kasvattajien toimintaa.
• Kasvattajien tehtävänä on luoda leikin edellytykset, kannatella ja rikastuttaa sitä.
• Sensitiivinen aikuinen ymmärtää, milloin hänen osuuttaan leikin rakentumisessa tai etenemisessä tarvitaan ja toisaalta, milloin hän voi siirtyä havainnoijan rooliin.
• Pienryhmätoiminnassa lapsella on mahdollisuus osallistua leikkiin ja erilaisiin toimintoihin luontaisimmalla tavallaan.
• Leikkiä kunnioitetaan minimoimalla keskeytykset ja ylimääräiset ärsykkeet.
• Varhaiskasvattajat arvioivat säännöllisesti monipuolisen toiminnan toteutumista.