Varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt
Toimintakulttuuri on ihmisten toiminnan tulos, mikä varhaiskasvatuksessa tarkoittaa aikuisten ja lasten toimintaa. Aikuisten toimintaa kuvataan sanalla pedagoginen kulttuuri.
Nilakan alueen kunnissa varhaiskasvatustoimintaa ohjaa valtakunnallisiin perusteisiin, paikallisiin arvoihin ja varhaiskasvatuksen tavoitteisiin pohjaava yhteinen visio:
Laadukkaalla pedagogiikalla lapsen parhaaksi!
Päämääränä on että yhteinen toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet konkretisoituvat arjen varhaiskasvatustyössä.


Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteita ja tavoitteita Nilakan alueen kunnissa:

1. Varmistetaan, että kaikki varhaiskasvatuksen työntekijät tuntevat toimintaa ohjaavat periaatteet ja tavoitteet ja sitoutuvat niihin
2. Annetaan aikaa uusien asioiden opetteluun ja sisäistämiseen
3. Toimintaa suunnitellaan tavoitteellisesti lasten mielenkiinnon kohteet, pedagogiset tavoitteet ja osallisuus huomioiden, toiminnan tulee olla pedagogisesti perusteltua (yhteisesti selvennetään mitä tarkoittaa pedagogisesti perusteltu toiminta)
4. Kirkastetaan ja vakiinnutetaan hyviä havainnointi- ja dokumentointikäytänteitä luomalla Nilakan alueen kuntien yhteisiä havainnoinnin ja dokumentoinnin apuvälineitä; dokumentoinnilla tehdään näkyväksi varhaiskasvatustoimintaa, lasten kasvua ja kehitystä ja eheytetyn oppimisen polkua
5. Jaetaan positiivisen pedagogiikan hyviä käytänteitä ja osaamista yksiköstä toiseen eri toimintamuotojen välillä
6. Varhaiskasvattajat ottavat tietoisesti vastuun omasta osaamisestaan, kehittymisestään ja asenteestaan työhön sekä osaltaan työyhteisön hyvinvoinnista
7. Varhaiskasvatuksessa toimitaan oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti (jatkuvan ammatillisen keskustelun periaate)
8. Tiimityötä kehitetään ja vakiinnutetaan: tiimeissä työstetään, kehitetään ja arvioidaan paikallista pedagogiikkaa (oppiva tiimi)
9. Kehittämistyötä tehdään jatkuvan arvioinnin periaatteisiin nojautuen: Nilakan alueen kunnat laativat osana arvioinnin vuosikelloa toimintakulttuurin arviointia varten yhteiset perusteet (mitä arvioidaan, kuka arvioi, milloin arvioidaan, miten arvioidaan, miksi arvioidaan).
10. Lapsille ja lasten vanhemmille järjestetään säännöllisesti mahdollisuuksia toiminnan arviointiin (arvioinnin kohteeksi valitaan asiat, joilla on toiminnan kehittämisen kannalta merkitystä).
11. Varhaiskasvatuksen johtajalla on oltava aikaa pedagogiikan johtamiseen ja kehittämiseen sekä henkilöstön ammatillisen kasvun ja osaamisen tukemiseen (rakenteiden luominen pedagogisille keskusteluille). Pedagogista johtajuutta jaetaan vastuuta jakamalla, keskinäisellä luottamuksella ja arvostamalla henkilöstön asiantuntijuutta.
    
12. Varhaiskasvatustyötä tehdään näkyväksi myös tiedottamalla varhaiskasvatustoiminnan järjestäjiä, yhteistyötahoja ja ympäröivää yhteisöä.

Varhaiskasvatuksessa käytettävät oppimisympäristöt sekä niiden arviointiin liittyvät käytännöt

Oppimisympäristöjen suunnittelun ja kehittämisen keskiössä on oltava erityisesti pedagogiset tavoitteet:
Leikki- ja oppimisympäristöjä luodaan ja kehitetään, ylläpidetään ja uudistetaan tietoisesti niin että ne vastaavat lapsen kehityksen, kasvun ja oppimisen tarpeisiin

1. Lapsille annetaan mahdollisuuksia suunnitella, rakentaa ja muokata leikki- ja oppimisympäristöjään.
Lasten tulee olla myös tietoisia mahdollisuuksista.
2. Käytetään hyväksi paikallisen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia pedagogista toimintaa suunniteltaessa (luonto, liikuntapaikat, leikkikentät, kirjastot, museot, muu rakennettu ympäristö).
3.Ympäristön tulee tukea leikkiä, liikkumista, musiikkia, draamaa, tutkimista, kieltä ja matematiikkaa
tarjoamalla monipuolista materiaalia ja välineitä, jotka ovat helposti lasten saatavilla.
4. Materiaalit ja välineet valitaan pedagogisten periaatteiden ja lapsiryhmän tarpeiden mukaan.
5. Materiaalinen ja välineiden säilytykseen, vaihteluun ja vuorotteluun tulee myös kiinnittää huomiota.
6. Varataan riittävästi aikaa välineiden ja materiaalien monipuoliseen kokeiluun ja omiin valintoihin.
7. Vahvistetaan ulkoleikin, erityisesti luontoleikkien ja vapaan leikin suomia mahdollisuuksia kasvattaa lasten vuorovaikutus- ja leikkitaitoja (sadekelit eivät estä ulkoilua).
8. Tilojen käyttöä suunnitellaan niin, että pienryhmätoiminta mahdollistuu, yhtäjaksoista leikkiaikaa ja -rauhaa on riittävästi, leikkiä voidaan jatkaa seuraavanakin päivänä ja myös vauhdikkaat leikit ovat mahdollisia.
9. Kasvun ja oppimisen yhtenä edellytyksenä on sensitiivinen, yhteisöllinen ja hyvään vuorovaikutukseen perustuva ilmapiiri.
10. Oppimisympäristöjä arvioidaan säännöllisesti pedagogisten tavoitteiden ja periaatteiden toteutumisen näkökulmasta.


Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteet ja käytännöt

Vanhempien ja lasten osallisuuden lisääminen niin arvioinnissa kuin suunnittelussakin on keskeinen osa varhaiskasvatuksen kehittämistä

1. Varhaiskasvatusyksiköissä huolehditaan, että huoltajilla on riittävästi tietoa varhaiskasvatusta ohjaavista periaatteista ja tavoitteista.
   
2. Huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä luodaan molemminpuolisen dialogin ja avoimen tiedonvaihdon kulttuuria.
3. Toimintaan osallistumista vahvistetaan vanhempien omaehtoisen ja oma-aloitteisen tekemisen, puhumisen ja jakamisen kautta. Vanhemmalla tulee olla kokemus siitä, että hän on vahvasti osallinen lapsensa varhaiskasvatuksen yhteisöllisessä prosessissa.
4. Keskeinen tavoite on rakentaa luottamuksellinen suhde lapsen vanhempiin, jossa he kokevat tulevansa kuulluiksi.
5. Yhteistyötä vahvistetaan päivittäisessä vuoropuhelussa, vasukeskusteluissa, sähköisen viestinnän avulla, vanhempainilloissa, juhlissa ja muissa kokoontumisissa.
6. Asiakaskyselyitä tehdään säännöllisesti varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi.

Monialaisen yhteistyön tavoitteet, rakenteet ja toimintatavat

Monialaisen yhteistyön tavoitteena on varmistaa varhaiskasvatuksen toteuttaminen toimintayksiköissä lasten tarpeita ja tukea vastaavasti. Varhaiskasvatuslain mukaan kunnan on varhaiskasvatusta järjestäessään toimittava monialaisessa yhteistyössä ja luotava tarvittavat yhteistyörakenteet.
Eri yhteistyömuotojen käytäntöjen toimivuutta arvioidaan osana kunnan varhaiskasvatuksen toiminnan ja laadun arviointia sekä osana yksikkötason pedagogisen toiminnan arviointia.
Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteistyötä ensisijaisesti huoltajien, lastenneuvolan, lastensuojelun ja sosiaalitoimen perhetyön, perheneuvolan ja erilaisten kuntouttavien tahojen kanssa ns. monialaisissa työryhmissä.
Yhteistyön merkitys korostuu, kun joillain näistä tahoista herää huoli lapsen kehityksestä tai hyvinvoinnista tai kun lapsen tukea suunnitellaan ja järjestetään.
Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien havainnot sekä näkemykset ovat tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaisen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia sekä tuen tarpeen tunnistamista monialaisessa yhteistyössä.
Ertyisesti siirtymä- ja nivelvaiheissa monialaisen yhteistyön merkitys korostuu.
Tiedonsiirron käytänteet on laadittu kussakin kunnassa kuntakohtaisesti, mm. 4-vuotisneuvolan lomake, tiedonsiirto varhaiskasvatuksesta esiopetukseen, tiedonsiirto varhaiskasvatuksen eri yksiköiden kesken.

Muita varhaiskasvatuksen yhteistyötahoja ovat kaikki ne paikalliset ja alueelliset toimijat, joiden kanssa varhaiskasvatuksen on luontevaa tehdä yhteistyötä.
Yhteistyöllä esim. opetuksen, liikunnan, seurakunnan, kirjaston ja kulttuurista vastaavien tahojen ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa lisätään oppimisympäristöjen monipuolisuutta ja tuetaan varhaiskasvatuksen tavoitteita.
Nilakan alueen kunnat tekevät varhaiskasvatuksessa säännöllistä yhteistyötä. Alueen yhteistyön rakenteita ja käytänteitä kehitetään edelleen mm. osallistumalla yhteisiin hankkeisiin ja koulutuksiin.