Näyttämömusiikin varhaisimpiin muotoihin kuuluvat ooppera ja baletti. Ooppera on näyttämötaiteen muoto, jossa yhdistyvät musiikki ja näytelmä. Baletissa taas yhdistyvät musiikki ja tanssi. Molempien esitystaiteiden juuret ulottuvat aina renessansin aikaan.

Ooppera perustuu librettoon, eli oopperan juoneen. Libretto jakaantuu edelleen resitatiiveihin eli puhelauluosuuksiin sekä aarioihin eli laulettuihin osuuksiin. Aariat jaetaan laulajilla äänialojen mukaan. Teoksesta riippuen teoksessa saattaa olla myös duettoja eli kahden laulajan esittämiä kappaleita sekä isompia kuorokohtauksia.

Baletti on länsimaisen tanssitaiteen vanhin lajityyppi ja siinä noudatetaan tarkkaa liikkeellistä kurinalaisuutta. Baleteissa juonta ei voi tulkita puhuen tai laulaen, joten tanssijoiden on tulkittava kaikki tunteet pelkästään kehon kautta sekä ilmein. Baleteissa on usein sekä soolonumeroita että balettikuorokohtauksia (corps de ballet). Baleteissa on myös usein kahden tanssijan osuuksia, joita kutsutaan nimellä pas de deux.

Musikaalit ovat kuin kevyen musiikin yhdistelmä oopperasta ja baletista: niissä yhdistyy sekä näytelmä, musiikki ja laulu sekä tanssi. Musikaali esitystaiteen muotona syntyi n. 1920-luvun lopulla, suunnilleen samaan aikaan äänielokuvien kanssa. Musiikki on vaihdellut vuosikymmenten yleisimpien musiikkityylien mukaan lähtien aina kevyemmistä laulelmista jazziin ja sieltä aina nykypäivän tunnettuihin klassikoihin.

Jos haluaa nähdä hyviä musikaaleja, kannattaa matkata Lontooseen. Lontoossa on useita teattereita, joissa on esitetty samaa musikaalia vuosikymmenten ajan. Myös Suomessa esitetään paljon musikaaleja.

Elokuvat perustuvat sekä visuaalisuuteen sekä auditiivisuuteen. Visuaalisuuteen liittyy kaikki se jonka voimme silmin havaita, kuten näyttelijöiden roolisuoritukset sekä erilaiset visuaaliset tehosteet. Auditiivisuuteen taas liittyy kaikki jonka voimme korvin havaita.

Musiikki on tärkeässä osassa mitä tulee tunnelman luomiseen. Hyvässä elokuvassa musiikki kulkee käsi kädessä visuaalisuuden kanssa, emmekä välttämättä kiinnittä aina edes huomiota musiikin olemassaoloon. Hyvä elokuvamusiikki onkin sävelletty siten, että se täydentää tunnelmaa juuri sopivasti ja vie tilaa vain silloin kun on tarkoitus.