Lempyyn kansakoulu on perustettu 1905. Koulu toimi ensin maalaistalossa. Sitten rakennettiin koulurakennus hirrestä ja ensin yksikerroksisena. Sota-aikana koulua tarvittiin siirtoilaisten tilapäismajoitukseen, joten koulua ei pidetty säännöllisesti. Koululle kerättiin silloin heiniä siirtolaisten hevosille ja karjalle( kts. kuva vasemmalla ylhäällä), sekä muuta ruokaa ihmisille ravinnoksi. Lempyyn taloihin majoitettiin Karjalan siirtolaisia, mm. Suuraholle heitä tuli 23. Lempyyn koululla olivat opettajina mm. Maija Hakkarainen, Martta Kasurinen ja Fanny Hakkarainen ( v. 1930-55 ). Fanny oli alakoulun opettaja ja asui koulun yläkerrassa. Oppilaat muistivat kantaneensa opettajalle puita ja vieneensä hänelle syksyisin puolukoita. Eräs naisopettaja oli Juntunen (n. vuonna 1910), jonka etunimi on päässyt unohtumaan. Hänen kerrotaan harrastaneen metsästystä. Yksi pitkäaikaisimmista ja parhaiten muistetuista opettajista oli Siiri Ilmoniemi, joka oli Lempyyllä n. 50 vuotta. Tuona aikana koulu oli keskeinen paikka kylän elämässä. Siiri oli yläkoulun opettaja ja hänen opetustyylistään pidettiin kovasti. Hän asui koulun alakerrassa ja kutsui usein kyläläisiä, ennen kaikkea oppilaita kotiinsa ja tarjosi mehua ja pikkuleipiä tai vehnästä. Opettaja Ilmoniemi oli neiti-ihminen ja hänellä oli hiukset tiukalla nutturalla. Hän ompeli myyjäisiin ja arpajaisiin mielellään esiliinoja jne. Neiti Ilmoniemellä oli piikana Hilda Heiskanen koko sen ajan, kun opettaja oli Lempyyllä. Hildan tehtäviin kuului taloudenpidon lisäksi mm. opettajan lehmien hoitaminen. Lehmästä saadusta kermasta Hilda kirnusi voita, jota hän vei kauppaan myytäväksi.

Rakennusta on peruskorjattu 1982-84 ja 1992. Yläkerta remontoitiin vuonna 2001 ja sinne valmistui opetustiloja entisten opettajien asuntojen tilalle. Yksi vanha asunto on edelleen remontoimatta ja kylmillään ja toimii väliaikaisena varastona ns. "ROIHALA"na.