1. Opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaidon tukeminen ja kehittäminen

https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/luku-ja-kirjoitustaitojen-kehityksen-vaiheet 

Viime lukuvuonna heräsi huoli opiskelijoidemme luku- ja kirjoitustaidon alhaisesta tasosta ja päätimme keskittyä tänä lukuvuonna luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen erityisenä painotusalueena, jota toteutetaan laaja-alaisena oppimiskokonaisuutena läpi lukuvuoden 2023-24. 

Kansallinen lukutaitostrategia 2030 kuvaa toimia, joita Suomessa tulee tehdä monilukutaidon vahvistamiseksi. Koska lukutaidon eriytymistä tapahtuu jo perusopetuksen aikana ja heikosti lukevien määrä on erityisesti nuorten keskuudessa lisääntynyt, tarvitaan konkreettisia keinoja suunnan kääntämiseksi kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Lukutaitostrategian visio – Suomi maailman monilukutaitoisin maa 2030 – tavoittelee yhteiskuntaa, jossa lukutaidon merkitys tunnustetaan laajasti kaikilla aloilla ja jokainen saa tukea ja vahvistusta omalle lukutaidolleen läpi elämän. 

Kansallisen lukutaitostrategian kolme suuntaviivaa ovat 1) Luodaan ja vahvistetaan lukutaitotyön rakenteita 2) Vahvistetaan monilukutaito-osaamista ja 3) Innostetaan lukemaan ja monipuolistetaan lukutaitoa. Tavoitteena on, että perusopetuksessa järjestetään joka vuosi ainakin kaksi lukutaitotapahtumaa. 

Ristijärven keskuskoulu toteuttaa kaksi lukuviikko tapahtumaa, mutta tärkein painotus opiskelijoiden luku- ja kirjoitustaitojen kehittämiseen tehdään resurssoimalla esi- ja alkuopetuksen joustavaan opetukseen viisi viikkotuntia, lisäämällä resurssiopetusta alakoulussa nimenomaan alakouluun ja mahdollistamalla opiskelijoiden rauhallisen työskentelyn myös pienemmissä työtiloissa tarkkuutta ja keskittymistä vaativissa tehtävissä. Aktiivinen työskentely kirjastotoimen kanssa tuo lukuvuoteen lisää monipuolisuutta ja toiminnan rikkautta.

2.Ilmaisu- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Keskeistä vuorovaikutustaidoille on vastavuoroisuus: molemmat tai kaikki osapuolet antavat panoksensa yhteiseen keskusteluun tai tapahtumaan. 

Myönteistä ja rakentavaa vuorovaikutusta on esimerkiksi: 

läsnäolo ja kuuntelu, 

rohkaisu ja kannustaminen, 

myönteinen, rakentava palaute, 

tuki ja myötätunto, 

huomioiminen ja ilahduttaminen.

Kannustavaa ja rakentavaa vuorovaikutusta tarvitaan paitsi toisten, myös oman itsensä kanssa.

https://www.puheopisto.fi/esiintymistaidot-osa-1-mita-taitoja-esiintymisessa-tarvitaan/

Yhdessä toimimiseen tarvitaan sekä osallistumista että yhteistyökykyä. Joukkoon osallistuminen perustuu toisten paikan ja roolin ymmärtämiseen ja luottamukseen, että tulee itse ymmärretyksi. Osallisuus liittyy tunteeseen siitä, että itsellä on oma paikka yhteisössä. Yhteenkuulumisen kyky edellyttää yhteisöltä ja toisilta ihmisiltä hyväksyvää ja mukaan ottavaa asennetta. Luottamuksen ohella tarvitaan myös kykyä sovittaa yhteen erilaisia näkemyksiä. 

Vuorovaikutus ei tapahdu aina sanojen välityksellä. On lukuisia muitakin tapoja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Kaikki toisten kanssa tapahtuva toiminta on vuorovaikutusta, esimerkiksi ryhmässä musisoiminen, lasten leikit, tai kaupassa, virastossa ja lääkärissä asioiminen.

Käytännössä esiintymistaitoja harjoitellaan läpäisyperiaatteella läpi lukuvuoden opetustilanteissa. Käytännössä koulun aamunavaukset toteutetaan keskiviikkoisin oppilaiden omina tuotoksina ja lukuvuoden aikana sekä syys- että kevätlukukaudella jokainen luokka esiintyy myös perjantaisessa salin tiedotustilaisuudessa. Koulu järjestää lukuvuoden aikana useita tilaisuuksia, joissa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan esiintymistaitoja niin pienissä kuin vähän suuremmissakin tilaisuuksissa ja koulun omiin juhliin suunnitellaan kaikkien vuosiluokkien yhteisiä produktioita.

3.Kainuun nuorisovaltuuston aloite 

Kainuun nuorisovaltuuston tekemä Nuorten hyvinvointia tukemaan vaativa aloite tehtiin tammikuussa 2023 ja ensimmäinen yhteistyökokous Kainuun kuntien sivistystoimen ja nuorten kesken pidettiin kesäkuussa. Kunnan ovat sitoutuneet kehittämään omassa toiminnassaan aloitteen mukaisia toimenpiteitä ja raportoimaan niitä sekä alueellisessa että kunnallisessa hyvinvointikertomuksessa. Nuorten esiin nostamat huolet ovat yhteisiä myös opetushenkilöstölle. 

https://docs.google.com/document/d/1Ej6u52LeAogeFF6ELdM2Wsb6bLsOOUxQbtnO8bBMte8/edit 

Nuorten aloitteessa esittämiin ehdotuksiin vastataan yhteistyössä sivistystoimen, Ristijärven MLLn, vanhempainyhdistyksen ja Ristijärven Pyryn kanssa. 

Vanhempainyhdistys ja kouluvalmentaja laittavat jo ennen koulun alkua Wilma-viestit puhelinten käytössä koulussa ja koulun järjestyssääntöihin tehdään muutos, jossa puhelimia ei käytetä koulupäivän aikana. 

https://www.mll.fi/vanhemmille/tietoa-lapsiperheen-elamasta/hyvinvointia-digiajassa/sopiva ruutuaika/ 

Esi- ja perusopetus pyrkivät toteuttamaan ruutuaikaa vapaata vyöhykettä niiltä osin, kun se on mahdollista opetuksen tarpeet huomioon ottaen. Myös koulupäivän liikunnallistamista kehitetään painotetusti yhtesityössä mm. Kainuun Liikunnan kanssa koko lukuvuoden ajan.

Koulun opetushenkilöstö on saanut Kainuun Liikunnan Liikkuva koulu- päivityskoulutuksen elokuussa. Koulu tulee tekemään pieniä liikuntahaasteita läpi lukuvuoden oppilaille oman kunnon ja liikkuvuuden edistämiseen.