Muista tilanteen edellyttämät luontevat fraasit.

• SIDOSTEISUUS -> Käytä monipuolisia lauserakenteita ja vaihtele virkkeiden pituutta. Ei siis pelkkiä lyhyitä päälauseita, vaan myös sivulauseita.
• Päälauseessa verbi on aina toisena.
• > Aloita välillä päälause muulla kuin subjektilla (esim. ajan, paikan tai tavan määreellä), muista silloin käänteinen sanajärjestys (VERBI TOISENA!). Aloita virke välillä sivulauseella, muista silloinkin päälauseessa käänteinen sanajärjestys.

SIIS:
Päälauseessa

• predikaattiverbi toisena!
• "Vanha aviopari"subjekti ja predikaatti ovat aina vierekkän (SU+PRE / PRE/SE)
• kieltosana ja muu liikkuva määrä (KIE) heti subjekti+predikaatti-parin jälkeen

Sivulauseessa

• kon+su+kie+pre

Ns. jälkilause

• Kun aloitat virkkeen sivulauseella, muista sen jälkeen käänteinen sanajärjestys, jotta verbi on toisena

- OCH / MEN / FÖR / UTAN / ELLER + päälause
Rinnastuskonjunktiot ovat 0-paikalla, ne eivät vaikuta päälauseen sanajärjestykseen
- sivulause ei voi yksin muodostaa virkettä, vaan vaatii aina kaveriksi päälauseen.
- vain yksi kieltosana per lause (kielteisiä ovat esim. inte, aldrig, knappast)
- lauseessa on aina oltava subjekti
muista man ja det
man- sanan kanssa oltava johdonmukainen! Älä vaihda kesken kaiken han / hon –sanaan. Man –sanaan liittyvä adjektiivi yksikössä, en-suvussa.

- APUVERBIN JÄLKEEN pääverbin perusmuoto!
- PREDIKAATTIVERBI (=lauseen 1. verbi) EI OLE PERUSMUODOSSA > PREESENS / IMPERFEKTI / PERFEKTI / PL.PERFEKTI / FUTUURI

- vara / bli + AMMATTI / KANSALLISUUS / VAKAUMUS > ei artikkelia en/ett
Om man vill bli ___ fotbollsspelare, måste man träna mycket.
MUTTA:
Om man vill bli en bra fotbollspelare....
Han är en fotbollspelare, som tränar hårt varje dag.
> jos mukana on adjektiivi / relatiivilause, tarvitaan artikkeli en/ett

- Jag är säker på ___att man kan bli bra om man vill.
Vi är säkra på __att man kan bli bra…
Det är säkert __att man kan bli bra…

VARO ENGLANNIN VAIKUTUSTA
några = joitakin (englannin some vertaa ruotsin som=joka, jotka)
ska / kommer att =ruotsin futuuri (englannin will vertaa ruotsin vill =haluta tahtoa)
MASSOR AV / MYCKET __pengar (> ei: mycket av, vrt. lots of!)
mutta laskettavista sanoista: MÅNGA bilar
There is / are…. > Det finns många spelare i ett lag och man måste kunna samarbeta med dem.
OLLA
vara (=olla), ha (=olla, omistaa) vai finnas (=olla, maata, sijaita)
Jag är en kvinna på 32 år. (Minä olen…)
Jag har två söta barn. (Minulla on…)
Det finns trevliga elever i vårt gymnasium. (jossakin on jotakin)

HUOMAA TÄRKEÄT EROT
kanske vai ganska
svår, svårt, -svåra vai svart, svart, svarta
lära vai lära sig
ny, nytt, nya vai nu
allt (=kaikki asioista) vai alla (=kaikki ihmisistä)
lite (=vähän) vai liten, litet, lilla, små (=pieni)
betyda vai mena? Det betyder att man ska jobba hårt. (asiasubjekti)
Jag menar att man måste jobba hårt. (henkilösubjekti)
mennä > åka, resa, gå vai jotakin muuta??
träffa vai träffas?
här / där / hit / dit ?
pitäisi = borde
en timme / tid / en stund (tunti / aikaa / hetki)
Vi vill ha roligt.
säker säkert säkra / en sak saken saker sakerna
Jag är säker på att... / Det är säkert att...
många saker
Enligt min åsikt
Du har rätt / fel.
Det är hård att studera > Det är jobbigt...


OIKEINKIRJOITUS:
a, å VAI ä?? o VAI ö????
Iso vai pieni alkukirjain?
Virkkeen lopussa piste, kysymysmerkki tai huutomerkki…




1. Laita subjektit määräiseen muotoon silloin, kun subjektina on SUBSTANTIIVI YKSIN tai YHDISTELMÄ ADJEKTIIVI + SUBSTANTIIVI.
När dansarna bytte partner hamnade Lisa mitt emot Tom.
Mötet pågick länge, för Anders bil var kvar nästa morgon.
De nordiska arkitekterna hävdar sig väl i konkurrensen om stora byggnadsprojekt.

2. Suomen partitiivia (a, ä) vastaa yleensä ruotsin artikkeliton muoto.
Ge mig smör. Anna minulle voita.
Det finns bilar på gatan. Kadulla on autoja.

3. Laita prepositioiden jälkeen määräinen muoto ellei kyseessä ole sanonta.
På landet, i staden. Kan du gå ut med hunden?

4. Omistajaa ilmaisevien sanojen jälkeen adjektiivi tulee a-muotoon ja substantiivi epämääräiseen muotoon ilman artikkelia.
Olles lilla syster, min svart-vita katt.
Poikkeus: oma adjektiivi yksikössä: Olles egen lilla syster, Mats eget hus.

5. Sanajärjestyksestä:
Muista, että konjuntiot eivät käännä sanajärjestystä eivätkä myöskään relatiivipronominit:
När solen skiner är det härligt.
Mamma, vars syster bor i Sverige, är glad, när de åker hit.

Konjunktiot för, ty(sillä), utan ja men aloittavat yksinään päälauseen:
Han kom till oss för det regnade inte.

Suomen ja ruotsin kielteinen sivulause ovat sanajärjestykseltään samanlaiset.
Hän sanoi, että hän ei ole oppinut mitään.
Han sade att han inte har lärt sig någonting.

Päälauseessa predikaatti on aina toisena:
När vårälskarna längtar efter den skira grönskan vill de som är svårt pollenallergiska helst krypa inomhus.
Under de senaste 20 åren har olika typer av allergier fördubblats.

6. Muista englannin ja ruotsin erot:
Ruotsissa ei ole vill-futuuria.
För ei vastaa ruotsissa kysymykseen kuinka kauan vaan miksi ajaksi.
Vi åkte till England för en vecka. Mutta: Vi stannade där en vecka tai i en vecka.
Tänka merkitsee ajatella, aikoa ei olla jotain mieltä.
Jag tänker åka till Estland i sommar. Jag är av den åsikten att det är trevligt att åka utomlands.
Ulla tycker/anser att det är dags för henne att börja studera.
Hon tror att det är nyttigt. Tro III on uskoa, luulla.
Ruotsin verbi bo III merkitsee asua ja leva II elää (ei asua). Vrt. engl. live.

7. Käytä verbiä betyda II tai innebära IV asioista ja verbiä mena I ihmisis