Materiaalin lähteenä: https://www.salpaus.fi/wp-content/uploads/2020/10/kettu-hanke-uraohjauksen-kasikirja-a4-VALMIS.pdf

Mitä uraohjaus on?

Uraohjausta on kaikki sellainen tulevaisuussuuntautunut ohjaus, joka tukee opiskelijaa hänen elämäänsä, opiskeluaan ja uraansa koskevissa valinnoissa.  Myös ”perinteinen” opintojen ohjauskin voidaan nähdä uraohjauksena, kun valinnoissa huomioidaan niiden vaikutukset tulevaan työuraan.

“Uraohjaus on tavoitteellinen prosessi, jossa yksilön urasuunnittelutaidot kehittyvät. Hän vahvistaa itsetuntemustaan, oppii keräämään ja käsittelemään tietoa koulutus- ja uramahdollisuuksistaan sekä tekemään niihin liittyviä ratkaisuja erilaisissa muuttuvissa elämäntilanteissa. Uraohjauksessa vahvistetaan yksilön toimijuutta ja tuetaan häntä suunnittelemaan ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan.”

(Hänninen, Kauppila, Leppänen, Mäkinen, & Pasanen(2019) (Alkuperäisen tekstin sana ”nuori” on korvattu sanalla ”yksilö”)

Urasuunnittelun tähtäin on tulevaisuudessa. Uraohjauksen yhtenä tarkoituksena on auttaa opiskelijaa ymmärtämään, miten tämän hetken valinnat vaikuttavat hänen tulevaisuuteensa. Hyvä uraohjaus rakentaa opiskelijalle valmiuksia selviytyä erilaisissa siirtymissä, joita hän elämänurallaan varmasti kohtaa: koulutuksesta työelämään, työelämästä esim. perhevapaille tai jatkokoulutukseen, työttömyysjakson jälkeen takaisin työelämään jne.

Valmius jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen on edellytys näistä siirtymistä selviytymiselle. Hyvä uraohjaus kantaa pidemmälle kuin tämänhetkistä koulutusta koskevien valintojen tekemiseen. Urasuunnittelutaitojen oppiminen tukee opiskelijaa koko elämänuran ajan.

Kuka uraohjausta toteuttaa?

Uraohjaus on yhteistyötä, johon osallistuvat opiskelijaa tukevat ja ohjaavat verkostot oppilaitoksessa, työelämässä ja oppilaitoksen ulkopuolella. Koulutukseen hakeutuvia ja valmistuneita ohjaavat myös esim. perusopetuksen oppilaanohjaajat, TE-toimistot / kuntakokeilun omavalmentajat, Ohjaamot, erilaiset hankkeet, uravalmennusyritykset ja ammattiliitot.

Ammatillisessa koulutuksessa uraohjauksen avainhenkilöitä ovat vastuuopettajat, opinto-ohjaajat, ammatin opettajat. Uraohjauksen tehtävät voivat jakaantua esim. siten, että opinto-ohjaaja ohjaa jatko-opintoihin, ja vastuuohjaaja rakentaa henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa (HOKS) ja tukee työnhaussa.

Moniammatillinen yhteistyö on vahvuus myös uraohjauksessa.

Mitä osaamista uraohjaajalla on hyvä olla?

 Ohjaajalle on uraohjauksessa hyötyä mm. seuraavista taidoista:

• Ohjausosaaminen ja vuorovaikutustaidot
• Opiskelijan vahvuuksien, itsetuntemuksen ja itseluottamuksen tukeminen
• Urasuunnittelutaitojen tukeminen (esim. tiedonhaku, päätöksenteko, resilienssi)
• Työelämän ja jatkokoulutusmahdollisuuksien tuntemus
• Verkostojen rakentaminen (työelämään ja yhteistyökumppaneihin)
• Työnhakutaitojen hallinta
• Tulevaisuusohjaus (ymmärrys työelämän ja yhteiskunnan kehityksestä ja niiden vaikutuksista työuriin)
• Uraohjauksen työkalut (esim. testit, miellekartat, kirjoittaminen, piirtäminen)
• Urateorioiden tuntemus (millaisiin prosesseihin uraohjauksella vaikutetaan?)

Uraohjauksen menetelmiä:

 Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut (kasvotusten tai esim. chatissa)

• HOKS:n urasuunnitelma
• Työpajat (esim. työnhakutaidot)
• Vierailukäynnit, opintoretket
• Verkkomateriaali (esim. uratarinat)
• Uraohjaus ryhmässä (esim. ohjaus jatko-opinnoista)
• Yhteisten tutkinnon osien opetus (kontaktina tai verkossa)
• Vertaisohjaus (esim. tutorit tai alumnitoiminta)
• Tapahtumat (esim. avoimet ovet, rekrytointitapahtumat, urapäivät)
• Viestintä (esim. työelämän kehityksestä, jatko-opintomahdollisuuksista) Uraohjauksessa käytetään usein apuna erilaisia testejä, lomakkeita, piirtämistä, miellekarttoja tai vaikkapa luovaa kirjoittamista. Ne voivat olla hyödyllisiä esimerkiksi oman osaamisen hahmottamisessa tai vaihtoehtojen vertailemisessa.

 
Uraohjauksen toimintamalli

Hakeutumisvaiheen uraohjaus

Koulutustarjonnan yleinen esittely:

mitä kaikkea on tarjolla, mitä koulutukset sisältävät, toteutustavat, vaatimukset opiskelijoille, hakeminen, uramahdollisuudet jne.

• Hakijan omien tavoitteiden, suunnitelmien ja elämäntilanteen kartoittaminen: mitä hän tavoittelee ja mikä on mahdollista
• Hakijan urasuunnitelmaan sopivan koulutuksen ja kouluttautumismuodon etsiminen (myös rahoitusmuoto) tai muihin palveluihin ohjaaminen
• Alustava osaamisen tunnistaminen: kartoitetaan hakijan koulutus- ja työhistoriaa ja pohditaan, miten niitä voisi hyödyntää tulevissa opinnoissa

Uraohjaus opintojen alkuvaiheessa ja opintoihin orientoinnissa

Opintojen alkuvaiheessa opiskelija saa tietoa opintojen sisällöistä ja etenemisestä sekä suuntautumisvaihtoehdoista sekä työ- tai jatko-opintomahdollisuuksista.

Orientoitumisjakso auttaa opiskelijaa kiinnittymään oppilaitokseen, opiskeluun ja tulevaan ammattiin. Opintoihin orientoituminen jatkuu niin kauan, että kaikki opiskeluun liittyvät käytännöt ovat opiskelijalle tuttuja. Onkin tärkeää varmistaa, että jokainen opiskelija saa ajallaan perehdytyksen esimerkiksi näyttöihin ja työelämässä oppimiseen.

Opintojen alkuvaiheessa olisi tärkeää tunnistaa ns. epävarmat urasuunnittelijat (Kuurila 2014) sekä tarjota heille riittävästi tukea ja ohjausta. Jos tuen tarpeet huomataan heti opintojen alussa, ongelmat eivät ehdi kasaantua ja tukeminen onnistuu yleensä paremmin. Opiskelija voidaan esimerkiksi ohjata opiskeluvalmiuksia tukeviin eli OPVA –opintoihin, hänen terveyteensä paremmin soveltuvalle koulutusalalle, työvaltaiseen opiskeluun tai väyläopintoihin.

Uraohjaus opintojen henkilökohtaistamisessa: Hoks ja urasuunnitelma

”Henkilökohtaistaminen tarkoittaa sitä, että jokaiselle ammatillisen koulutuksen opiskelijalle suunnitellaan ja toteutetaan hänen tarpeitaan vastaava opintopolku. Henkilökohtaistamisessa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aiempi osaaminen ja suunnitellaan, miten ja mitä uutta osaamista hän hankkii, miten osaaminen osoitetaan sekä mitä ohjausta, tukea tai mahdollisia erityisen tuen toimia opiskelija tarvitsee hänen elämäntilanteensa huomioiden.” (OPH 2020)

Opintojen suunnittelu muuttuu urasuunnitteluksi, kun valinnoissa otetaan huomioon opiskelijan tavoitteet tulevalle työuralle tai mahdollisiin jatko-opintoihin.

Opintopolun henkilökohtaistaminen on tapa ohjata ammattiin opiskelevien urapolkuja. HOKS -keskustelussa opiskelija ja hänen ohjaajansa miettivät, millaiset valinnat auttaisivat parhaiten opiskelijaa pääsemään tavoitteisiinsa. Kannattaisiko suorittaa yhdistelmätutkinto? Mitä valinnaisia tutkinnon osia unelmatyössäni eniten tarvittaisiin? Millaisiin työpaikkoihin haluaisin päästä tutustumaan työelämässä oppimisen jaksoilla? Voisinko opiskella tavallista laajemmin työpaikalla ja oppia osan asioista verkossa?

HOKS:n urasuunnitelmaa on tärkeää päivittää aina opiskelun käännekohdissa. Tällaisia käännekohtia ovat esimerkiksi tutkinnon osien vaihtuminen, osaamisalan valitseminen, työelämässä oppimisen jaksot tai valmistumisen lähestyminen.

Uraohjaus opiskelijan urasuunnittelutaitojen tukemiseen:

Urasuunnittelu- tai uranhallintataidoilla tarkoitetaan yksilön valmiuksia kerätä ja tulkita itseään, koulutusta, työelämää ja ammatteja koskevaa tietoa sekä kykyä tehdä ja viedä käytäntöön erilaisia päätöksiä ja siirtymiä.

Urasuunnittelutaidot ovat elämisen, oppimisen, kouluttautumisen ja työllistymisen taitoja, joita yksilöt tarvitsevat uransa hallitsemiseen. (European Lifelong Guidance Policy Network 2014)

Urasuunnittelutaidot voidaan luokitella:

1. Millainen minä olen? Persoonallisuus, kiinnostuksen kohteet ja arvot auttavat tekemään oikeita ratkaisuja urakysymyksissä.
2. Mitä vahvuuksia minulla on? Miten omaa lahjakkuutta, taitoja ja luonteenpiirteitä voi hyödyntää uralla?
3. Millaisia mahdollisuuksia minulla on? Tiedon hankkiminen työelämästä, koulutusmahdollisuuksista ja oppimisesta
4. Miten hyödynnän verkostoja? Ketkä voivat auttaa minua urapolullani, miten luon ja ylläpidän yhteyksiä heihin?

Uraohjauksen tulisi myös pyrkiä vahvistamaan opiskelijoiden toimijuutta. Hitlin ja Elder (2006) määrittelevät toimijuuden yksilön kyvyksi merkitykselliseen ja ylläpidettyyn toimintaan sekä yksittäisissä tilanteissa että koko elämänkulun ajan. Toimijuutta tukevat yksilön minäpystyvyysuskomukset, suunnittelutaito, tulevaan suuntautuminen ja optimismi sekä sosiaalisten verkostojen tuki.

Ideoita urasuunnittelun tukemiseksi (Duunitori 2020):

 Urasuunnittelun vaihe Miten voin tukea?

Työnhakutaidot

Työpaikan saamisessa tarvitaan hyvän ammattitaidon lisäksi työnhakutaitoja. Työelämään pääsemistä voidaan tukea seuraavasti:

Asenne työntekoon: auta opiskelijaa saamaan myönteisiä kokemuksia työn tekemisestä ja työelämästä, kannusta ja huomaa onnistumiset

Alan työelämään tutustuminen: auta hankkimaan tietoa ja kokemusta erilaisista työpaikoista, -tehtävistä ja uramahdollisuuksista sekä alan tulevaisuudennäkymistä

Työelämän pelisäännöt: tutustuta alan työ- ja/tai virkaehtosopimuksiin, työsopimuksen tekemiseen, työntekijän vastuisiin ja velvollisuuksiin sekä esim. työturvallisuuteen. Muista yhteistyö ammattiliittojen kanssa!

Työnhakutaidot: opeta tekemään hyvä CV, työhakemus, ammatillista osaamista kuvaava portfolio tai muu esittely. Opeta hyödyntämään digitaalisia alustoja. Auta valmistautumaan työhaastatteluihin ja työnantajien kontaktoimiseen. Kannusta hakemaan töitä jo opintojen aikana! Varmista työnhakutaidot valmistumisvaiheessa

Työelämässä oppimisen paikkojen hakeminen: neuvo ensimmäistä kertaa työelämään lähteviä, auta löytämään sopiva koulutussopimuspaikka, anna vastuuta, mutta tue tarvittaessa

Opiskelijan itsetuntemuksen tukeminen: auta häntä hahmottamaan omia vahvuuksiaan, tavoitteitaan, kiinnostuksen kohteitaan ja tuen tarpeitaan. Opeta kertomaan omasta osaamisestaan työnhakutilanteessa

Verkostojen rakentaminen: auta ja kannusta opiskelijaa rakentamaan itselleen ammatillista verkostoa (esim. työpaikkaohjaajat, toiset opiskelijat, alumnit, alan yrittäjät) ja hyödyntämään sitä uralla

Yrittäjyyteen rohkaisu

Yksi ammatillisen koulutuksen tehtävistä onkin antaa valmiuksia ja rohkaista yrittäjyyteen. Työelämän muutokset, halu määrittää itse oman työnsä sisältö sekä mahdollisuus luoda uutta kannustavat yrittäjyyteen. Etenkin yksinyrittäjyys, kevytyrittäjyys ja yhteisöllinen yrittäminen ovat yleistymässä. Joillakin aloilla yrittäjyys on lähes ainoa tapa työllistyä. Yrittäjäksi ryhtyminen ei välttämättä tarkoita, että yrittäjänä pitäisi toimia lopun ikäänsä. Yrittäjyys voi olla uralla myös välivaihe tai se voi olla sivutoimista palkkatyön ohella.

Jatkuvaan oppimiseen tukeminen

Tulevaisuuden työelämässä on tärkeää pitää huolta oman osaamisen kehittämisestä. Jatkuva oppiminen on edellytys sille, että voi säilyttää työpaikkansa työtehtävien muuttuessa tai löytää tarpeen tullen uusia uramahdollisuuksia. Tulevaisuudessa työurat muodostuvat usein erilaisista työn,yrittäjyyden, opiskelun ja ehkä työttömyydenkin jaksoista. Osaamistaan uudistava ja kehittävä työntekijä selviytyy paremmin työ- ja henkilökohtaisen elämän mullistuksissa.

Ammatillisen koulutuksen aikana opiskelijoiden tulisi:

• saada myönteinen asenne uuden oppimiseen ja osaamisensa kehittämiseen
• oppia etsimään ja vertailemaan tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista
• pohtia jatkokoulutuksen tuomia mahdollisuuksia omille urapoluilleen, heti valmistumisen jälkeen tai myöhemmin
• saada perustiedot jatko-opintokelpoisuudesta, jatko-opintoihin hakemisesta (ml. väyläopinnot) sekä keskeisimmistä jatko-opintomahdollisuuksista
• saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta jatko-opintoihin

Urasuunnittelu- ja työnhakutaitoja kannattaa rakentaa koko ammatillisten opintojen ajan. Valmistumisvaiheessa tulee vielä varmistaa, että jokaisella opiskelijalla on toimiva urasuunnitelma. Suurella osalla ammattiin valmistuvista onkin jo työ- tai opiskelupaikka tiedossa. Ellei ole, kannattaa oppilaitoksen panostaa valmistuvien jälkiohjaukseen.

  Jälkiohjaukseen voi kuulua esim.:

• Tuki työnhakuun: esim. apu työnhaun asiakirjojen laatimisessa, mahdollisuus käyttää oppilaitoksen rekrytointipalveluja, vinkit rekrytointitapahtumista, avoimista työpaikoista jne.
• Jatko-opintoihin ohjaaminen: esim. infotilaisuudet, verkko-ohjaus, henkilökohtainen ohjaus neuvontapisteellä
• Palveluihin ohjaaminen: apu sopivan tuen löytämiseen, esim. kuntoutus, työhönvalmennus
• Mahdollisuus osaamisen päivittämiseen: lisäkoulutusten tai esim. korttikoulutusten päivitysten markkinointi, ajankohtaiset luennot ym.
• Verkostoituminen: mahdollisuus tavata muita alalla toimivia esim. alumnitoiminnan kautta