6 Energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen sekä jätteiden synnyn ehkäiseminen
Miten toimin energia- ja materiaalitehokkaasti
Tavoite: Osaat edistää energia- ja materiaalitehokkuutta ja ehkäisee jätteiden syntyä
Arviointi:
- Valitset energiatehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja
- Materiaalien tehokas käyttö valinnoissasi
- Ehkäiset jätteen syntyä tavanomaisissa työtehtävissä
Arviointi:
- Valitset energiatehokkuutta edistäviä välineitä ja materiaaleja
- Materiaalien tehokas käyttö valinnoissasi
- Ehkäiset jätteen syntyä tavanomaisissa työtehtävissä
Ekologinen selkäreppu
Ekologinen selkäreppu sisältää ne materiaalipanokset, jotka on otettu luonnosta tuotteen valmistukseen, mutta jotka eivät sisälly itse tuotteeseen. Tuotteen ekologinen selkäreppu sisältää tuotteen piilo- ja sivuvirrat, esimerkiksi raaka-aineiden hankinnassa syntyneet kaivosjätteet, valmistuksen yhteydessä kuluneen veden ja kuljettamiseen käytetyn polttoaineen. Ekologiset selkäreput jaetaan viiteen ryhmään, jotka on esitelty seuraavassa. Käytännön tuotekehitystyössä mukaan lasketaan kuitenkin yleensä vain kiinteiden luonnonvarojen selkäreppu, jolloin ilma ja vesi jätetään ottamatta huomioon.
Elottomat eli abioottiset perusmateriaalit
- kivi, malmi, hiekka, fossiiliset polttoaineet: hiili, maaöljy ja maakaasu, kivi- ja maamassat, joita joudutaan siirtämään raaka-aineiden louhinnassa, myös esimerkiksi rakennusten ja liikenneväylien rakentamisen yhteydessä syntyvät ylijäämämaat
Elolliset perusmateriaalit
- kasvien biomassa eli viljellyt, poimitut, kerätyt tai muuten hyödynnetyt kasvit, myös villieläimet, kalat ja luonnonkasvit, esimerkiksi puut
Maa- ja metsätalouden maamassat
- Maa- ja metsätaloudessa siirtyy maata mekaanisen maanmuokkauksen ja eroosion vuoksi. Maa- ja metsätalouteen liittyvät aine- ja energiavirrat aiheuttavat perustavanlaatuisia ekologisia muutoksia.
Vesi
- Vesi voidaan laskea mukaan silloin, kun sitä otetaan luonnosta teknisin toimenpitein. Tätä on esimerkiksi keinokastelu ja patoaminen.
Ilma tai sen ainesosat
- Ilma voidaan laskea mukaan silloin, kun ihminen käyttää ilmaa aktiivisesti, erottaa siitä kemiallisia osia tai muuttaa ilman kemiallisten osien suhteita. Siirrettyä ilmaa, esimerkiksi ilmastointia ja paineilman käyttöä, ei kuitenkaan lasketa mukaan.
Suomessa luonnonvaroja kulutetaan kaikkiaan lähes 500 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tästä noin 60 % eli 280 miljoonaa tonnia on erilaisia piilovirtoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Ekologinen selkäreppu on siis huomattavasti suurempi kuin käytetyt suorat materiaalipanokset.
Esimerkkejä ekologisista selkärepuista:
- appelsiinimehu, 1 l:n tölkki 25 kg
- hammasharja 1,5 kg
- kahvinkeitin 298 kg
- hopeaketju 20 kg
- kultasormus, 5 g 2000 kg
- puuhelmet 0,5 kg
Lähde: Simonen, K. 1999, Kuluttaja-lehti 5/1999; 38-39.
Yhden raaka-ainekilon tuottamiseen tarvitaan kiinteitä luonnonvaroja yhteensä:
- lasi 1-3 kg
- puu 2-12 kg
- paperi ja pahvi 3-15 kg
- muovi 5-20 kg
- puuvilla 20-160 kg
- teräs 7 kg
- alumiini 61 kg
- kupari 250 kg
- kulta 540 000 kg
Lähde: Wuppertal-instituutti ja Michael Lettenmeier 2001.
Elottomat eli abioottiset perusmateriaalit
- kivi, malmi, hiekka, fossiiliset polttoaineet: hiili, maaöljy ja maakaasu, kivi- ja maamassat, joita joudutaan siirtämään raaka-aineiden louhinnassa, myös esimerkiksi rakennusten ja liikenneväylien rakentamisen yhteydessä syntyvät ylijäämämaat
Elolliset perusmateriaalit
- kasvien biomassa eli viljellyt, poimitut, kerätyt tai muuten hyödynnetyt kasvit, myös villieläimet, kalat ja luonnonkasvit, esimerkiksi puut
Maa- ja metsätalouden maamassat
- Maa- ja metsätaloudessa siirtyy maata mekaanisen maanmuokkauksen ja eroosion vuoksi. Maa- ja metsätalouteen liittyvät aine- ja energiavirrat aiheuttavat perustavanlaatuisia ekologisia muutoksia.
Vesi
- Vesi voidaan laskea mukaan silloin, kun sitä otetaan luonnosta teknisin toimenpitein. Tätä on esimerkiksi keinokastelu ja patoaminen.
Ilma tai sen ainesosat
- Ilma voidaan laskea mukaan silloin, kun ihminen käyttää ilmaa aktiivisesti, erottaa siitä kemiallisia osia tai muuttaa ilman kemiallisten osien suhteita. Siirrettyä ilmaa, esimerkiksi ilmastointia ja paineilman käyttöä, ei kuitenkaan lasketa mukaan.
Suomessa luonnonvaroja kulutetaan kaikkiaan lähes 500 miljoonaa tonnia joka vuosi. Tästä noin 60 % eli 280 miljoonaa tonnia on erilaisia piilovirtoja sekä kotimaassa että ulkomailla. Ekologinen selkäreppu on siis huomattavasti suurempi kuin käytetyt suorat materiaalipanokset.
Esimerkkejä ekologisista selkärepuista:
- appelsiinimehu, 1 l:n tölkki 25 kg
- hammasharja 1,5 kg
- kahvinkeitin 298 kg
- hopeaketju 20 kg
- kultasormus, 5 g 2000 kg
- puuhelmet 0,5 kg
Lähde: Simonen, K. 1999, Kuluttaja-lehti 5/1999; 38-39.
Yhden raaka-ainekilon tuottamiseen tarvitaan kiinteitä luonnonvaroja yhteensä:
- lasi 1-3 kg
- puu 2-12 kg
- paperi ja pahvi 3-15 kg
- muovi 5-20 kg
- puuvilla 20-160 kg
- teräs 7 kg
- alumiini 61 kg
- kupari 250 kg
- kulta 540 000 kg
Lähde: Wuppertal-instituutti ja Michael Lettenmeier 2001.