Tieteen uudet saavutukset

Renessanssin aikana vanhat käsitykset muuttuivat uusien keksintöjen myötä.

Nikolaus Kopernikus oli ensimmäinen, joka muutti käsitystä maailmasta. Aikaisemmin uskottiin, että maa on kaiken keskus ja kaikki muut taivaankappaleet liikkuivat sen ympärillä. Kopernikus esitti ajatuksen, että Aurinko on kaiken keskus ja Maa, kuten muutkin planeetat kiertävät sitä. Tätä aurinkokeskeistä maailmakäsitystä kutsutaan nimellä heliosentrinen maailmankäsitys.



Uusi tieto levisi kuitenkin vielä hitaasti tavallisen kansan keskuuteen. Katolinen kirkko vastusti uusia ajatuksia voimakkaasti. Vähitellen tieto kuitenkin levisi mm. siksi, että uusilla, suurilla kaleerilaivoilla voitiin tutkia yhä kaukaisempia maita.


Galileo Galilei oli italialainen tähtitieteilijä ja monien renessanssi-ihmisten mukaan myös keksijä. Hän keksi mm. lämpömittarin. Hänen kerrotaan innostuneen flaamilaisten peilintekijöiden kehittämästä yksinkertaisesta kaukoputkesta, jota hän alkoi kehitellä ja vahvisti sen suurennuskyvyn 8-10-kertaiseksi. Myöhemmin hän kehitti kaukoputkea 30 kertaa suurentavaksi teleskoopiksi. Tämän kaukoputken avulla hän pääsi näkemään yhä kaukaisempia kohteita avaruudessa, (mm. Jupiterin kuut) ja tarkkailemaan planeettojen liikkeitä. Hän yritti todistaa Nikolaus Kopernikuksen ajatukset heliosentrisestä maailmankäsityksestä, ja esitteli moneen kertaan oppejaan kirkon oppineille. Loppujen lopuksi hän joutui taipumaan kirkon painostuksesta ja perumaan väittensä kirkon tuomioistuimen edessä.


Katolinen kirkko vastatuulessa

Katolisen kirkon maallistuminen ja rikkauksien kerääminen sai osakseen vastustusta renessanssiajalla. Kirkon johtajat elivät rikkauksien keskellä ja keräsivät rahaa esimerkiksi anekaupalla. Aneet tarkoittivat maksua, joilla ihminen voi 'ostaa' syntejään anteeksi.



Saksalainen pappi Martti Luther arvosteli kirkon toimintaa, erityisesti anekauppaa. Hän kokosi ajatuksensa 95 teesiksi eli väitteiksi katolista kirkkoa vastaan. Luther halusi mm. poistaa anekaupan, muuttaa jumalanpalvelukset kansan omalle kielelle ja opettaa ihmiset lukemaan, jotta he voisivat itse lukea Raamatun tekstejä.

Johannes Gutenbergin keksimän kirjapainotaidon myötä uudet ajatukset oli helpompi levittää nopeasti. Irtokirjasimien myötä sivujen painaminen nopeutui huomattavasti, kun aikaisemmin kirjan sivut oli kopioitu käsin. Nyt sivua voitiin painaa samalla kirjasinmuotilla nopeasti lukemattomia kappaleita.

Lutherin ajatukset levisivät ympäri Euroopan. Paavi uhkasi Lutheria jopa pannalla, mutta Luther ei peräääntynyt vaatimuksissaan. Luther tuomittiin kirkonkiroukseen. Hän oli kuitenkin saanut runsaasti kannattajia ajatuksilleen ja heidän avullaan hän perusti uuden kirkkokunnan. Tämän kirkkokunnan edustajia alettiin kutsua Lutherin mukaan luterilaisiksi.

Lutherin aloittamaa muutosta kutsutaan uskonpuhdistukseksi. Kirkkoa vastaan kapinoivia liikkeitä eli uskonpuhdistuksen seurauksena syntyneitä kirkkoja alettiin kutsua yhteisesti protestanteiksi. Kirkko pyrki pitämään kiinni kannastaan ja kohteli harhaoppiseksi kutsumiaan kapinoitsijoita usein ankarasti. Heitä kuulusteltiin, kidutettiin ja saatettiin jopa polttaa roviolla, elleivät he taipuneet kirkon tahtoon. Erimielisyydet synnyttivät jopa sotia.

Lopulta tilanne pakotti kirkon miettimään ja arvioimaan uudelleen kantaansa. Anekauppa lopetettiin ja papit ja munkit velvoittettiin toimimaan esimerkkeinä ihmisille. Suhtautuminen protestanttisiin kirkkoihin säilyi kuitenkin edelleen jyrkkänä ja niitä kutsuttiin harhaoppisiksi.

Uskonpuhdistus näkyi tavallisen kansan elämässä nopeammin ja voimakkaammin, kuin itse renessanssi. Kirkoissa alettiin saarnata latinan sijaan kansan omalla kielellä. Raamattuja käännettiin uusille kielille ja ihmisillä oli mahdollisuus lukea itse Raamattua.