KADONNEIDEN KIRJANSIVUJEN ARVOITUS, osa 9

KADONNEIDEN KIRJANSIVUJEN ARVOITUS, osa 9

antikvariaatti vanhojen kirjojen osto- ja myyntiliike
kehottaa (kehotti) rohkaista, suostuttaa, neuvoa
vitsaus (vitsauksia) kärsimystä, vaivaa tai tuhoa aiheuttava asia
viistoharteinen henkilö, jonka hartiat ovat kumarassa
läimäyttää (läimäytettyään) huitaista, läjäyttää, paukauttaa
kiiruhtaa (kiiruhdimme) kiirehtiä, mennä nopeasti, rientää
näköpiiri (näköpiiriimme) katsojan silmiin näkyvä alue
vuodattaa (vuodatti) valuttaa, laskea
salo (saloon) suuri metsäalue, erämaa, korpi
helma (helmoihin) alareuna, alaosa
monttu (montun) kuoppa, kaivanto, syvennys
kumara (kumarammalta) eteenpäin taipunut, kumartunut, köyry
kuopia (kuopimaan) kaivaa maata, kuopsuttaa
selkämys selkäpuoli, selusta

Vanhojen kirjojen hautausmaa
Lähestyimme Ranan kanssa Taavetti Tomusen antikvariaatti Keltasivua. Kädessäni oli postikortti, jonka Sohvi oli kirjoittanut herra Tomuselle. Kortissaan Sohvi ystävällisesti kehotti Tomusta viimein palauttamaan Tavarataudit-nimisen kirjan. Koska teos käsitteli esineitä vaivaavia vitsauksia, se saattoi myös sisältää tärkeää tietoa Kipinä-bussin kirjoihin iskeneestä sairaudesta.

Kesken matkan Rana pysäytti minut. Hän osoitti valkoista pakettiautoa nurkan takana. Se oli sama auto, jonka olimme nähneet monta kertaa kevään aikana metsänlaidassa. Viistoharteinen Taavetti Tomunen kantoi pakettiauton sisään korkeaa kirjavuorta. Läimäytettyään autonsa takaoven kiinni hän kaasutti tiehensä meihin vilkaisematta.

Kiiruhdimme takaisin Kipinä-bussiin. Pyysimme Sohvia seuraamaan valkoista pakettiautoa. Sohvi oli jo päivän kierroksensa tehnyt, mutta enempiä kyselemättä hän painoi jälleen kaasua. Emme joutuneet ajamaan kovinkaan pitkään Sulkumetsän suuntaan, kun jo saimme pakettiauton näköpiiriimme.

Valkoinen auto parkkeerasi tuttuun paikkaansa metsänreunaan. Sohvi pysäköi bussinsa vähän matkan päähän. Hän jäi vartioimaan linja-autoaan, kun minä ja Rana hiippailimme taskulamput kädessä metsään. Pimeys oli nielaissut korven kaikki puut. Vain kalpea kuu vuodatti valoaan synkkään saloon. Kuljimme eteenpäin, kunnes puiden seasta alkoi erottua lyhdyn himmeää valoa. Jäimme seuraamaan tapahtumia kuusten muhkeisiin, mustiin helmoihin.

Taavetti Tomunen oli tullut metsäaukiolle lapion ja kirjapinon kanssa. Hän kaivoi maahan kuopan, kaatoi kirjat siihen ja loi montun nopeasti umpeen. Kun herra Tomunen oli saanut työnsä valmiiksi, hän pyyhkäisi hikeä otsaltaan. Poistuessaan lapioineen paikalta hän näytti – jos mahdollista – vieläkin kumarammalta kuin aikaisemmin.

Kun mies oli kadonnut puiden sekaan, hiivimme tutkimaan metsäaukiota tarkemmin. Maahan oli kaivettu useita kuoppia. Ryhdyimme Ranan kanssa kuopimaan multaa paljain käsin. Kaivoimme ja kaivoimme, kunnes sormemme viimein osuivat johonkin. Se oli maahan haudatun kirjan selkämys. Niskakarvani värähtivät. Olimme saapuneet vanhojen kirjojen hautausmaalle.

Silloin puiden keskeltä alkoi kuulua risahtelua. Taavetti Tomunen palasi autoltaan uuden kirjakasan kanssa. Hän tuijotti meitä silmät säikähdyksestä levällään.
– Miksi sinä hautaat kirjoja metsään? Rana kysyi.
– Kirjat ovat omiani, ne ovat minun antikvariaatistani, herra Tomunen vastasi.
– Kirjat on pakko haudata, hän jatkoi sitten kuiskaten.
– Niihin on iskenyt todella paha tauti.

TEHTÄVÄT
1 Järjestä tavut. Mikä tauti kirjoja vaivaa?

PI JA RU KIR

2. Sano toisin
a. Vain kalpea kuu vuodatti valoaan synkkään saloon.

b. Jäimme seuraamaan tapahtumia kuusten muhkeisiin, mustiin helmoihin.

c. Hän tuijotti meitä silmät säikähdyksestä levällään.


3. Kirjoita etsintäkuulutus Taavetti Tomusesta. Kirjoita, miksi Taavetti Tomusta etsitään ja mitä löytäjä saa palkkioksi.


4. Miksi Rana ja Viljo ovat menossa antikvariaattiin?





5. Miksi Rana yllättäen pysäyttää Viljon?





6. Miksi Rana ja Viljo lähtevät seuraamaan Taavetti Tomusta?





7. Mitä Rana ja Viljo näkevät Taavetti Tomusen tekevän metsässä?





8. Miten Taavetti Tomunen perustelee tekoaan?



Roskapostituksen esto
Valitse mikä tahansa numero, joka on suurempi kuin 2.

Peruuta