KADONNEIDEN KIRJANSIVUJEN ARVOITUS, osa 5

SANASTO
ryskyttää (ryskytti) hakata voimakkaasti, takoa, jyskyttää
umpimähkään sattumanvaraisesti, summamutikassa
kylmähermoinen (kylmähermoisesti) lujahermoinen, lujatahtoinen, kylmäverinen, rauhallinen
äkkiarvaamatta yllättäen
mittailla (mittaili) katsella arvostellen, arvioida, tarkastella
Jalkani valahtivat veltoiksi. Minua heikotti.
divari (divareista) osto- ja myyntiliike
pikantti piristävä, säväyttävä, virkistävästi mielenkiintoa herättävä
hamstrata (hamstraa) kerätä varastoon, rohmuta
iäkäs (iäkkäistä) vanha
opus (opuksista) kirja, teos


Nuuskijat leipomossa

Rana ja minä kurkimme ovenraosta leipomon salia. Sydän ryskytti korvissa asti. Heikki Herkunheimo voisi tulla takaisin hetkenä minä hyvänsä. Missään tapauksessa hän ei saisi nähdä meidän vakoilevan leipomoaan.
– SRRRRR, Tuulihattu Herkunheimon vatkain vinkui salissa. Rouva kannatteli laitetta käsivarsillaan, jotka muistuttivat kahta muhkeaa limppua. Kohta hän veti uunista pellillisen onnenkeksejä.

Rouva alkoi asetella paistuneisiin keksinpuolikkaisiin pieniä lappuja. Lappusia oli kuitenkin liian vähän. Niinpä Tuulihattu Herkunheimo nosti lattialla lojuvista pinoista yhden kirjan ja ryhtyi selailemaan sitä hajamielisen näköisenä. Hän näytti valitsevan jonkin sivun umpimähkään. Sitten rouva täysin kylmähermoisesti repäisi valitsemansa kohdan irti kirjasta ja taitteli sen keksin väliin.

Äkkiarvaamatta musta varjo kaatui yllemme. Joku seisoi takanamme.
– Mitä te täällä nuuskitte? herra Herkunheimo jyrähti. Miehen ankara naama näytti tuijottavan meitä ainakin kahden metrin korkeudelta.
– Mitä täällä oikein tapahtuu? rouva Herkunheimo kiiruhti paikalle. Hän mittaili meitä katseellaan kuin muotopuolia korvapuusteja.
– Minä soitan kohta poliisin, herra Herkunheimo ärisi. Jalkani valahtivat veltoiksi. Rana veti henkeä ja puuskahti sitten:
– Soittakaa vaan poliisille. Tehän tässä syyllisiä olette. Te
revitte Kipinä-bussin kirjoja, jotta saatte ennustuksia onnenkekseihinne!
– Minä en revi lainakirjoja! rouva karjahti. – Me emme ole
syyllisiä. Uskokaa jo!

Tuulihattu Herkunheimo kertoi, että he hankkivat kirjansa Taavetti Tomusen antikvariaatista Keltasivusta ja muistakin divareista ympäri maan.
– Leikkaamme ennustukset suoraan noista vanhoista kirjoista.
Niistä tulee kekseihin oma, pikantti makunsa. Lähtiessämme saimme pussillisen onnenkeksejä vietäväksi Kipinä-bussiin.
– Vanhojen kirjojen hankkiminen on aina vain vaikeampaa, Heikki Herkunheimo valitti.
– Keltasivussa käy eräs henkilö, joka hamstraa suurimman osan iäkkäistä opuksista. Hän on vanha merimies Kalevi Kiiski. On yksi asia, joka Kiiskeä kirjoissa erityisesti kiinnostaa.


TEHTÄVÄT

1. Mikä Kalevi Kiiskeä kirjoissa kiinnosti? Ratkaise sana.
a. Keksi synonyymi sanalle kiire
b. Vaihda keksimäsi sanan alkukirjaimen tilalle konstaapeli Vuokkosen kanin nimen alkukirjain.



2. Miten tekstissä on kuvattu se, että Ranaa ja Viljoa jännittää?


3. Etsi ja kerro, miten tekstissä on sanottu seuraavat asiat:
a. naisella oli paksut käsivarret

b. joku seisoi takanamme

c. hän katsoi meitä tutkivasti

d. niistä tulee kekseihin erityinen maku.

4 Valitse Tuulihattu tai Heikki Herkunheimo.Kuvaile häntä mahdollisimman tarkasti.


4. Mitä Tuulihattu Herkunheimo tekee?


5. Miten rouva Herkunheimo valitsee onnenkeksiin tekstin?


6. Mitä rouva Herkunheimon katseesta voi päätellä hänen suhtautumisestaan Ranaan ja Viljoon?


7. Miksi Rana ei pelkää, kun herra Herkunheimo uhkaa soittaa poliisille?


8. Mistä Herkunheimot hankkivat kirjansa?


9. Mistä tulee onnenkeksien pikantti maku?


10. Miksi Herkunheimojen on aiempaa vaikeampi hankkia vanhoja kirjoja?