1. Kielitaito
Kielivarantoni
Eri kieliä käytetään eri tavoin. Kielen käyttäminen voi olla esimerkiksi keskustelemista, kuuntelemista ja lukemista, ja kielet voivat vaihdella keskustelukumppanin tai tilanteen mukaan.
Kielitaitoon kuuluu myös taito käyttää kieltä ja kieliä erilaisissa tilanteissa ja eri tavoittein. Käytät kieltä eri tavalla riippuen siitä, viestitkö esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vai kirjoitatko koevastausta tai työsähköpostia (tilanteet). Käytät kieltä eri tavoin myös sen mukaan, onko tarkoituksenasi tiivistää verkkouutinen vai vaikuttaa lukijoiden mielipiteisiin blogkirjoituksella (tavoitteet). Tärkeintä on kuitenkin tulla ymmärretyksi käyttämälläsi kielellä.
Katso oheinen video sujuvuudesta eri taitotasoilla. Pohdi samalla, missä kielissä haluaisit kehittää osaamistasi:
Kulttuuriosaamiseni
Avainsanoja:
- suvaitsevaisuus
- avoimuus
- ennakkoluulottomuus
- kohteliaisuus
- kunnioitaminen
Kielitietoisuus
Olet varmasti huomannut, että sovitat kieltä sen mukaan, kelle puhut.
Kielitietoisuus on myös tietoa kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista eli ymmärrystä siitä, miten eri kieliä arvotetaan ja arvostetaan eri yhteisöissä. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että toisia kieliä on hyväksyttävämpää käyttää ja niillä voi olla laajempi näkyvyys, kun taas toisia kieliä voidaan väheksyä joko tarkoituksella tai tahattomasti. Kielitaitoa on siten myös se, että osaa sovittaa tapaansa viestiä ja käyttämäänsä kieltä sen perusteella, kuka on viestin vastaanottaja. Tällöin on kyse kielitietoisesta viestinnästä.
Kielitietoisuus tukee opiskelutaitoja. Esimerkiksi tieto eri kielten rakenteesta auttaa oppimaan uusia kieliä. Lisäksi eri oppiaineissa opitaan tuntemaan niille ominaisia tekstilajeja: esimerkiksi matematiikassa hyödynnetään paljon erilaisia graafeja, kuvia ja merkintätapoja, kun taas historiassa opitaan mm. tulkitsemaan ja pohtimaan kriittisesti erilaista lähdeaineistoa.
Kielellä voidaan myös estää tai hankaloittaa muiden osallistumasta keskusteluun. Esimerkiksi tieteen- tai tiedonalakohtaisen sanaston käyttäminen ja monimutkaiset lauserakenteet voivat vaikeuttaa viestin ymmärtämistä. Kaikessa viestinnässä on tärkeintä tulla ymmärretyksi. Siksi on hyvä havainnoida ja ymmärtää myös keskustelukumppanin osaamisen taso. Vaikeilla sanoilla ja lauserakenteilla "brassailu" ei osoita keskustelijan älykkyyttä. Sanoman sisältö ratkaisee.
Monikielisyys viestinnässä
Kehittyvä kielitaito
Kielitaidon kuvaaminen
Tärkeä osa lukion kieltenopiskelua on oppia tunnistamaan ja arvioimaan omaa kielitaitoa sekä oppia kuvailemaan omaa osaamista muille, kuten mahdolliselle työnantajalle.
Hyvä tapa kuvailla kielitaitoa on esittää konkreettisia kielenkäyttötilanteita, joissa selviydyt kullakin kielellä. Minkälaisissa tilanteissa pystyt viestimään eri kielillä? Onko kyse esimerkiksi arjen kuulumisten vaihdosta, asiakaspalvelutilanteista tai monimutkaisemmista mielipiteiden ja näkemysten vaihdosta? Kieliprofiilin lukuun kolme olisikin hyvä tuoda videoblogin muodossa näytteitä erilaisista kielenkäyttötilanteista.
Kielitaito jatko-opinnoissa ja työelämässä
Kielitaidon kehittyminen ei lopu lukion päättyessä, vaan oppiminen jatkuu vielä jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-aikana. Lukion päättyessä kielitaitoa kehitetään siten, että se viestii asiantuntijuutta omalla alalla. Asiantuntijuutta on esimerkiksi tuntemus oman alan sanastosta ja tekstilajeista (kuten raportit, muistiot) sekä viestimisen taidot työyhteisössä ja sen ulkopuolelle. Oppiminen on jatkuvaa ja elinikäistä!