Eräs valinnan muoto on sukupuolivalinta (seksuaalivalinta). Siinä lisääntymiskumppanin valinnan tekee yleensä naaras. Naaras on valitseva sukupuoli, koska usein naaras joutuu kantamaan suuremman taakan jälkeläisten synnyttämisestä tai hoidosta. Poikkeuksen sääntöön muodostavat jotkut kalalajit, joilla koiras myös tekee valinnan.

Sukupuolivalinta voi tapahtua monin tavoin. Koiraat voivat kilpailla keskenään, kuka pääsee lisääntymään. Naaras voi valita ennen parittelua, minkä koiraan kanssa se suostuu parittelemaan, tai valinta voi tapahtua vasta parittelun jälkeen niin sanottuna siittiökilpailuna.



Lajin mukaan naaras suosii eri piirteitä koiraissa. Yksiavioisilla merilinnuilla (esimerkiksi tiiroilla) koiras, joka pystyy kalastamaan paljon isoja kaloja, saa varmemmin naaraan. Pöllöillä puolestaan naaraat valitsevat koiraan, joka pystyy puolustamaan reviiriä, jolta saa paljon saalista. Tällöin sukupuolivalinnalla on suora hyöty naaraalle. Joskus hyöty on epäsuorempaa: haarapääskyillä naaraat valitsevat koiraan, jolla on mahdollisimman pitkät pyrstösulat. Riikinkukko pyrstöineen on äärimmäinen esimerkki sukupuolivalinnan merkityksestä.

Sukupuolivalinnasta on monia erilaisia teorioita. Esimerkiksi haarapääskyn pyrstösulat ovat sitä pidempiä, mitä parempi immuunipuolustus koiraalla on. Pyrstösulat ovat siis rehellinen signaali siitä, kuinka hyväkuntoinen koiras on. Vastaavasti se, että riikinkukolla on iso pyrstö, kuvastaa sitä, kuinka hyväkuntoinen riikinkukko on, sillä huonokuntoiset yksilöt eivät pysty kasvattamaan yhtä komeaa pyrstöä. Riikinkukkonaaras sen sijaan on huomaamaton, eikä sillä ole komeaa pyrstöä. Se onkin hyvä esimerkki siitä, että saman lajin eri sukupuoliin voi kohdistua erilaiset, vastakkaiset valintapaineet.

Opetus.tv: luonnonvalinnan muodot