Osa nisäkkäistä, kuten karhu ja mäyrä, nukkuvat talviunta.

Talviunta nukkuvan eläimen ruumiinlämpö laskee muutamalla asteella ja elintoiminnot hidastuvat hieman. Sydämen lyöntitiheys pienentyy ja hengitys hidastuu. Ne lakkaavat ulostamasta ja virtsaamasta ja selviytyvät ilman lisäravintoa.

Energiaa eläimet saavat rasvavarastostaan, jota ne ovat keränneet kesän ja syksyn ajan. Rasvakerros saattaa kattaa jopa kolmanneksen koko eläimen painosta.

Karhu ja mäyrä kaivautuvat talviunille luolaan, juurakon alle tai itse kaivamaansa onkaloon. Eläin asettuu nukkumaan sikiöasentoon, jotta se pysyisi mahdollisimman hyvin lämpimänä. Talviuni on tavallista syvempää unta, mutta eläin saattaa silti herätä, jos sitä häiritään.