Tarinat

Kadonnut sarvi

Olipa kerran pinkki yksisarvinen, jolla ei ollut ystäviä. Yhtenä päivänä hänen naapuriin muuttaa panda, jolla on kaksi sarvea, mutta hänen toinen sarvensa oli katkennut ja hävinnyt. He ystävystyivät nopeasti. Oli kulunut kaksi vuotta ja he olivat päättäneet lähteä etsimään pandan toista sarvea, mutta matkalla oli myös vaaroja kuten hattarametsä jossa asui ilkeä hattarakuningas, sateenkaariputous ja ainut synkkä paikka koko maailmasta kuolemanmetsä sen toisessa päässä oli sarvi.

Kun he olivat hattarametsän vieressä pandaa alkaa pelottamaan.
- Mennään jo! huutaa yksisarvinen.
- Joo minä tulen, vastaa panda.
He ovat saapuneet hattarametsän toiseen päähän ja siellä heitä odottaa hattarakuningas.
- Pääsisimmekö tästä läpi? kysyy panda.
- Miksi teidän pitäisi päästä tästä läpi? Vastaa hattarakuningas.
- Minun toinen sarvi on kuolemanmetsän toisessa päässä, kertoo panda.
- No okei menkää sitten tämän kerran, sanoo hattarakuningas.

Sitten vastaan tuli saateenkaariputous.
- Miten me tuosta pääsemme yli? kyselee yksisarvinen.
- Tuossa on tikkaripuu tehdään siitä lautta, keksii panda.
Kun he olivat tehneet lautan he ylittivät putouksen.

Vuorossa oli kuolemanmetsä 
- Uskallammeko mennä? kysyy panda.
- Kyllä olemme jo täällä asti emme nyt jänistä! vastustelee yksisarvinen.
Kun he olivat kuolemanmetsässä niin he näkivät jo sarven.
- Tuolla se on! huutaa panda.
- Mikä tuolla on? kysyy yksisarvinen.
He näkivät jotain outoa sarven vieressä. Se oli myrkkylakukäärme.
- Saisimmeko ottaa sarven? kysyy panda.
- Saatte jos voitte olla ystäviäni, vastaa käärme.
- Tottakai olemme ystäviäsi, sanoo yksisarvinen.
- Saatte ottaa sarven, vastaa käärme.
Niinpä he lähtivät kotiin ja olivat ikuisesti ystäviä. LOPPU!

Maatila-näytelmä;)

Kirjoittanut: Luihuiset
Henkilöt: Hevonen, kertoja, koira, lapsi ja äiti
Näyttämö: tapahtumapaikka on maatila. Tavarat on Tekoveri, vessapaperi, kaksi pöytää, kaksi mattoa ja swag lasit.

Kertoja: Maatilalla asuu hevonen, äiti, koira ja lapsi.
v,fvslnfvnvnvlopj
Äiti: Pyry tule sisälle!(äiti huutelee)

Pyry: okei minä tulen!( Pyry sanoo innostuneesti)

Äiti: tule Pyry syömään nyt.(äiti sanoo)

Pyry: Joo joo äiti.(Pyry sanoo masentuneena)

Kertoja: kun Pyry ja äiti olivat syöneet äiti laittoi Pyryn nukkumaan.kun äiti oli saanut Pyryn nukkumaan niin hän kävi katsomassa tallissa onko hevonen kunnossa.

Äiti: hyvä Lumina olet kunnossa.( äiti sanoo onnellisena)

Kertoja: kun aamulla pyry ja äiti olivat heränneet ja syöneet aamupalan he menivät talliin katsomaan miten hevonen voi. Sitten he huomasivat että hevonen ei ollut enää tallissa!

Äiti: missä Lumina????!!!! (Äiti sanoo hämentyneenä)

Pyry: Luminaaaaa!!!!!!(pyry huutelee kauhuissaan)

Äiti: lähdetään etsimään Luminaa.(äiti sanoo päättäväisesti)

Pyry: joo mutta otetaan koira mukaan.(pyry keksii)

Äiti: hyvä idea!( äiti myöntää)

kertoja: niin he lähtivät etsimään Luminaa koira mukanaan!

Äiti: tuolla Lumina on!!(äiti huutaa helpottuneena)

Pyry: se makaa maassa!(pyry lisää)

Äiti: sitä sattuu jalkaan!(äiti sanoo huolestuneena)

Pyry: viedään se kotiin.(pyry päättää)

Äiti: Vetämällä.(äiti lisää)

Kertoja: sitten kun Pyry, äiti ja Lumina oli kotona he laittoivat Luminan talliinsa ja menivät itsekin nukkumaan.




LOPPUUUUUUU( onnellisesti)!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Pörrö ja taikakivi

Kani nimeltä Pörrö halusi lähteä etsimään taikakiveä. Niinpä Pörrö lähti etsimään kiveä. Pörrö kysyi kaveriltaan Tupsulta tietäisikö hän missä taikakivi on.
-Tupsu sanoi, se taikakivi on metsän päässä. Niinpä Pörrö lähti kulkemaan metsään päin.
Sitten Pörrö muisti, että matka oli täynnä vaaroja, kuten karhun luola, ketun kolo ja piikkipensas. Mutta silti Pörrö halusi taikakiven.

Kun Pörrö kohtasi karhun luolan, niin pörrö mietti ja mietti miten pääsisi siitä läpi ettei herättäisi karhua. Pitkän miettimisen jälkeen Pörrö keksi, että voisi kiivetä luolan yli herättämättä karhua. Kun Pörrö oli kiivennyt karhun luolan yli niin Pörrö jatkoi matkaa.

Pörrö ei kauaa kerennyt kävellä kun tuli ketun kolo vastaan. Pörrö huomasi, että kettu oli poissa. Pörrö ajatteli, että tästä tulee helppo matka. Kun Pörrö oli menossa ketun kolon läpi hän tunsi, että kettu oli lähellä! Niinpä Pörrö lähti juoksemaan kauheaa vauhtia kunnes hän pääsi pois kolosta. Onneksi Pörrö selvisi vain säikähdyksellä.

Sitten Pörröllä oli vielä edessä piikkipensas. Kun Pörrö pääsi piikkipensaan luo hän keksi, että hän kaivaa piikkipensaan alta kuopan ja mennä sieltä toiselle puolelle. Kun Pörrö oli toisella puolella hän näki jo taikakiven.
- Siellä se on, huutaa Pörrö!

Kun Pörrö oli löytänyt taikakiven hän meni kotiinsa onnellisena. LOPPU!!