Runoja, loruja
Runoja, loruja
KUU KIU-RUS-TA KE-SÄÄN ,
PUO-LI KUU-TA PEIP-PO-SES-TA, VÄS-TÄ-RÄ-KIS-TÄ VÄ-HÄ-SEN,
PÄÄS-KY-SES-TÄ EI PÄI-VÄÄ-KÄÄN
KUN SÄ KUU-LET KUR-JEN /KIU-RUN ÄÄ-NEN,
Ä-LÄ ME-NE JÄR-VEN JÄÄL-LE
KE-VÄT TU-LI,
LU-MI SU-LI,
PU-RO SA-NOI:
PU-LI, PU-LI
HA-RAK-KA HYP-PII MAAS-SA,
HA-RAK-KA HYP-PII MAAS-SA,
VÄS-TÄ-RÄK-KI KEIK-KUU KI-VEL-LÄ,
VÄS-TÄ-RÄK-KI KEIK-KUU KI-VEL-LÄ,
VAR-PU-NEN NOK-KII KA-TOL-LA,
VAR-PU-NEN NOK-KII KA-TOL-LA,
KIS-SA NOS-TAA SEL-KÄÄ,
KIS-SA NOS-TAA SEL-KÄÄ,
KAIK-KI LIN-NUT PEL-KÄÄ,
KAIK-KI LIN-NUT PEL-KÄÄ,
TUOL-LA NE JO LEN-TÄÄ,
TUOL-LA NE JO LEN-TÄÄ,
O-MAAN PIK-KU-PE-SÄÄN,
O-MAAN PIK-KU-PE-SÄÄN.
PUO-LI KUU-TA PEIP-PO-SES-TA, VÄS-TÄ-RÄ-KIS-TÄ VÄ-HÄ-SEN,
PÄÄS-KY-SES-TÄ EI PÄI-VÄÄ-KÄÄN
KUN SÄ KUU-LET KUR-JEN /KIU-RUN ÄÄ-NEN,
Ä-LÄ ME-NE JÄR-VEN JÄÄL-LE
KE-VÄT TU-LI,
LU-MI SU-LI,
PU-RO SA-NOI:
PU-LI, PU-LI
HA-RAK-KA HYP-PII MAAS-SA,
HA-RAK-KA HYP-PII MAAS-SA,
VÄS-TÄ-RÄK-KI KEIK-KUU KI-VEL-LÄ,
VÄS-TÄ-RÄK-KI KEIK-KUU KI-VEL-LÄ,
VAR-PU-NEN NOK-KII KA-TOL-LA,
VAR-PU-NEN NOK-KII KA-TOL-LA,
KIS-SA NOS-TAA SEL-KÄÄ,
KIS-SA NOS-TAA SEL-KÄÄ,
KAIK-KI LIN-NUT PEL-KÄÄ,
KAIK-KI LIN-NUT PEL-KÄÄ,
TUOL-LA NE JO LEN-TÄÄ,
TUOL-LA NE JO LEN-TÄÄ,
O-MAAN PIK-KU-PE-SÄÄN,
O-MAAN PIK-KU-PE-SÄÄN.
Kuu kiurusta kesään...
KUU KIURUSTA KESÄÄN
PEIPPONEN
PUOLI KUUTA PEIPPOSESTA
VÄSTÄRÄKKI
VÄSTÄRÄKISTÄ VÄHÄSEN
PÄÄSKYNEN
PÄÄSKYSESTÄ EI PÄIVÄÄKÄÄN