Kirjaan käsiksi -opetuskokeilu Tuulikki Kilpimaa & Viivi Huhtinen  

 

 

Toteutimme Tuulikin kolmosluokkalaisten kanssa kirjaan innostamisen kokeilun toukokuussa. Suunnittelimme, että oppilaat tutustuvat satuihin luomalla valitsemaansa satuun äänimaailman. Käytimme satujen lukemiseen ja äänimaailman tekoon yhden koulupäivän (n. klo 9-12) toukokuun lopulla. Emme käsitelleet satua kirjallisuuden lajina toteutuksen yhteydessä, mutta loppupohdinnassa totesimme, että työskentelytapa toimisi hyvin myös sadun elementtien kertaamiseen.  

 

Päivä aloitettiin tutustumalla projektiin. Oppilaat jakautuivat luontevasti noin 4-5 hengen ryhmiin. Oppilaille oli tehty ennakkoon työskentelyä tukeva moniste, jota heidän oli tarkoitus täyttää työskentelyn edetessä. Oppilaat tutustuivat satuun ensin ryhmissä. Sadusta piti monisteen avulla etsiä kertoja ja muut hahmot. Luettuaan sadun oppilaat jakoivat roolit. Kertojan ja sadun hahmojen lisäksi rooleina oli myös äänittäjän rooli. Äänittäjän tehtävänä oli vastata äänityksen toteutuksesta ja sujuvuudesta. Hän toimi ikään kuin ohjaajana. Rooli oli tarkoitettu sellaisille oppilaille, joiden lukeminen ei vielä ole kovin sujuvaa tai niille jotka eivät halunneet lukea nauhalle ääneen. Roolien jakaminen sujui pääosin ongelmitta, vaikka äänittäjän rooli tuntuikin olevan suosituin rooli monessa ryhmässä.  

 

Oppilaat nauhoittivat äänet omilla puhelimillaan. Myös Koulun padit oli varattu, mikäli omia kännyköitä ei olisi mahdollista käyttää. Oppilaat tuottivat satuun tarvittavat äänet pääasiassa itse. Joitakin valmiita ääniä löytyi myös netistä, mutta äänien tekeminen itse osoittautui mieleiseksi tekemiseksi. Ääänimaailman suunnittelu osoittautui mukavaksi tavaksi syventyä satuun. Oppilaat todella suunnittelivat ja pohtivat, millaisia ääniä missäkin kohdassa olisi hyvä käyttää. Tavallaan äänien suunnittelu vei huomion itse sadusta ja lukemisesta, mutta toisaalta lapset syventyivät satuun äänien pohtimisen kautta. Ääneen lukeminen eläytyen osoittautui vielä haasteeksi ja monissa ryhmissä satu luettiin todella vauhdikkaasti läpi. Pohdimme lopuksi, että äänisatuja voisi kuunnella malliksi ennen tehtävään ryhtymistä.  

 

Äänisadun tekeminen toimi mielestämme hyvin juuri yhteisölliseen projektityöskentelyyn kannustavana. Ryhmien työskentelyä oli ilo seurata vierestä. Oppilaat jakoivat keskenään myös omia oivalluksiaan sadusta. Siten työskentely oli myös ”lukupiirimäistä”. Oppilaat pohtivat, kuka sopisi mihinkin rooliin hyvin. He pohtivat esimerkiksi, mihin kohtaan satua sopisi jännittävä musiikki tai millainen voisi olla sadussa mainittu ”kammottava ääni”. Elämyksellisyys ja kokemuksellisuus tulivat esiin oppilaiden keksinnöistä. Oppilaat nauhoittivat ääniä ulkona ja yrittipä joku ryhmä saada linnunlauluakin nauhalle. Oppilaat ymmärsivät, että toisaalta sadun tulkinta ja äänimaailma ovat yksilöllisiä kokemuksia, joista ei aina päästä yksimielisyyteen. Toisaalta on joitakin hyvin konventionaalisia, kaikkien jakamia tapoja ymmärtää, esimerkiksi se, miten jännittävä tunnelma luodaan. Tehtävä kehitti lasten luovuutta ja yhteistyötaitoja sekä antoi lasten omalle ongelmanratkaisulle tilaa. Lopussa osa ryhmistä uskaltautui myös hieman eläytyvämpään lukemiseen.  

 

Oppilaat toimivat hyvin itsenäisesti ja toteuttivat äänisadut alusta loppuun itse. Opettaja vain alun ohjeistuksen jälkeen kokoksi lopussa sadut yhteen paikkaan kuunneltavaksi. Oppilaat vastasivat satuun tutustumisesta, roolituksesta, äänien luomisesta, nauhoituksesta ja mahdollisesta editoinnista. Monissa oppilaiden omissa kommenteissa toistui se, että sadut olisi tärkeä kuunnella lopuksi yhdessä. Oppilaat myös innostuivat ajatuksesta, että satuja kuunneltaisiin myös muiden luokkien kanssa.   

 

Kokemus oli sekä oppilaiden että opettajien mielestä positiivinen. Oppilaat innostuivat saduista, lukivat yhdessä, keskustelivat lukemastaan ja tekivät konkreettisen tuotoksen. Pohdimme, että tehtävätyyppiä voisi käyttää, kun kerrataan satua tekstilajina. Osalla ryhmistä saattoi omiin vuorosanoihin lipsahtaa vielä iloisesti myös kertojan osuus. Tekemiseen voisi yhdistää siis myös kielioppia (johtolause, vuorosana) ja tekstilajin opiskelua.  

 

Hyvää:  

+ oppilaat pitivät äänisatujen tekemisestä 

+ kaikki lukivat innolla  

+ tekemisessä yhdistyi monia opeteltavia asioita 

 

Kehitysideoita: 

• Voisi kytkeä osaksi laajempaa satuaiheista kokonaisuutta 
• Käsittelyyn voisi ottaa myös romaaneja siten, että oppilaat valitsevat houkuttelevia katkelmia luettavaksi.  
• Eläytyvää lukemista voisi harjoitella esimerkiksi katselemalla lukuteatteriesityksiä.  
• Oppilaat voisivat valita kohderyhmän, jolle äänisadut/-kirjan katkelmat olisi osoitettu.