Arviointialue 1: JOHTAJUUS

Perusopetuksen laatukriteerit:1 Johtaminen

1.1 Mitä koulun johto on tehnyt ohjatakseen koulua kehittämällä sen visiota ja arvoja?

Esimerkiksi:

Koululla on visio, joka on kaikkien tiedossa.

Visio on muunnettu toiminnallisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi.

Koululla on luotu arvopohjaa toiminnalle.

Koululla on luotu tehokkaalle viestinnälle hyvät olosuhteet.

Arvoja ja visiota tarkastellaan säännöllisin väliajoin.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

1.2 Mitä koulun johto on tehnyt kehittääkseen koulun johtamisjärjestelmää?

Esimerkiksi:

Koulun johto on määritellyt tarkoituksenmukaiset hallinnolliset rakenteet ja menettelyt prosessien johtamiseen.

Koulun johtamisen painopiste on pedagogisessa johtamisessa ja koulun perustehtävän tukemisessa. Johtaminen on vuorovaikutteista ja osallistavaa.

Koululla on kehitetty ja sovittu mitattavia tavoitteita koulun eri tasoille.

Kouluun on luotu toimivat menetelmät tiimityöhön.

Koulussa sovelletaan pysyvästi laadunhallinnan periaatteita (esim. PDCA, CAF-malli).

Koulun johto tunnistaa tarpeellisia muutoksia koulun toimintamalleissa.

Koulun johto viestii henkilöstölle ja sidosryhmille muutoshankkeista ja muutosten syistä.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

1.3 Mitä koulun johto on tehnyt motivoidakseen ja tukeakseen koulun henkilöstöä?

Esimerkiksi:

Koulun johto toimii asetettujen tavoitteiden ja arvojen mukaisesti ja johtaa omalla esimerkillään.

Koulun johto osoittaa muutoskykyä ja -halua.

Koulun johto hyväksyy rakentavaa palautetta ja ehdotuksia johtamiskäytäntöjen parantamiseksi.

Koulun johto edistää organisaatiokulttuuria, jossa esimiesten ja henkilöstön välillä vallitsee mo-

lemminpuolinen luottamus ja kunnioitus.

Koulun johto pitää henkilöstö ajan tasalla koulun keskeisistä asioista.

Koulun johto tukee koulun tavoitteiden saavuttamista auttamalla henkilöstöä tehtäviensä tekemisessä ja tavoitteidensa saavuttamisessa.

Koulun johto kannustaa henkilöstöä aloitteellisuuteen ja jokapäiväisen työnsä kehittämiseen.

Koulun johto tunnistaa ja palkitsee tiimien ja yksilöiden hyvät suoritukset.

Koulun johto ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 2: STRATEGIAT JA TOIMINNAN SUUNNITTELU

Perusopetuksen laatukriteerit: 4 Arviointi

2.1 Mitä olemme tehneet kerätäksemme tietoa sidosryhmiemme nykyisistä ja tulevista tarpeista?

Esimerkiksi:

Olemme tunnistaneet oleelliset sidosryhmämme (esim. henkilöstö, oppilaat, huoltajat, yhteistyökumppanit, viranomaiset).

Olemme keränneet tietoa sidosryhmistämme ja niiden tarpeista systemaattisesti.

Olemme mahdollistaneet huoltajien ja oppilaiden osallistumisen arviointiin ja sen kehittämiseen.

Olemme saattaneet keskeisen arviointitiedon ja niistä johdetut kehittämistavoitteet tärkeimpien sidosryhmien tietoon.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

2.2 Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun strategiaa ja suunnittelua kerätyn informaation perusteella?

Esimerkiksi:

Olemme johtaneet pitkän ja lyhyen aikavälin toiminnalliset tavoitteet koulun toiminta-ajatuksesta ja tavoitteista.

Olemme ottaneet sidosryhmät mukaan koulun toimintasuunnitelman kehittämiseen huomioiden sidosryhmien odotukset ja tarpeet.

Olemme arvioineet koulun toimintasuunnitelman laatua.

Olemme varanneet riittävät resurssit toimintamme suunnitteluun.

Olemme arvioineet järjestelmällisesti koulun sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia (esimerkiksi CAF –mallia käyttäen tai hyödyntäen SWOT –analyysia).

Olemme käyttäneet arviointijärjestelmän tuottamaa tietoa toiminnan kehittämiseen.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

2.3 Mitä olemme tehneet toteuttaaksemme koulun strategiaa ja suunnittelua?

Esimerkiksi:

Olemme toteuttaneet toiminnan suunnittelua asettamalla tavoitteita ja vakiinnuttamalla aikatauluja.

Olemme kääntäneet koulun tavoitteet tiimien ja yksittäisten henkilöiden suunnitelmiksi ja tehtäviksi.

Olemme kehittäneet mitattavissa olevia tavoitteita toiminnalle.

Koulussa on viestitty tehokkaasti tavoitteista, suunnitelmista ja tehtävistä koulun henkilökunnalle.

Olemme kehittäneet menetelmiä koulun toiminnan (suorituskyvyn) säännölliseen tarkasteluun ja mittaamiseen.

 

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

2.4 Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, toimeenpannaksemme ja arvioidaksemme uudistuksia ja innovaatioita?

Esimerkiksi:

Olemme luoneet uusia valmiuksia innovatiivisuuteen ja uuden opetussuunnitelman mukaisen toimintakulttuurin kehittämiseen esim. koulutuksen ja osaamisen jakamisen avulla.

Olemme keskustelleet sidosryhmien kanssa suunnitelluista uudistuksista ja niiden toteuttamisesta.

Olemme varmistaneet muutoksiin tarvittavat resurssit.

Olemme tukeneet sähköisten hallinnon työkalujen käyttöönottoa palvelujen tehostamiseksi, toiminnan läpinäkyvyyden parantamiseksi sekä kodin ja koulun yhteistyön lisäämiseksi.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 3: HENKILÖSTÖ

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 2 Henkilöstö

 

3.1 Mitä olemme tehneet suunnitellaksemme, hallinnoidaksemme ja parantaaksemme henkilöstöresursseja?

Esimerkiksi:

Olemme analysoineet säännöllisesti nykyisiä ja tulevia henkilöstötarpeita.

Olemme varmistaneet, että henkilöstöhallinnolla (rekrytointi, resurssien kohdentaminen, kehittäminen) mahdollistetaan tehtävien toteuttaminen sekä tehtävien ja vastuiden välinen tasapaino.

Olemme kehittäneet ja sopineet selkeästä toimintapolitiikasta, jossa on määritelty objektiiviset kriteerit rekrytoinnille ja vastuutehtävien osoittamiselle.

Olemme varmistaneet koko henkilökunnalle hyvät työskentelyolosuhteet. Tähän sisältyy huolehtiminen terveys- ja turvallisuusvaatimuksista.

Olemme seuranneet aktiivisesti henkilöstön työhyvinvointia.

Olemme huolehtineet rekrytoinnista niin, että huomioon otetaan tasapuolisuus, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja moniarvoisuus.

Olemme varmistaneet parhaat mahdolliset olosuhteet työntekijöille työn ja yksityiselämän tasapainottamiseen.

Olemme kiinnittäneet erityisestä huomiota vajaakuntoisten työntekijöiden tarpeisiin.

Olemme pyrkineet pitkäaikaisiin työ- ja virkasuhteisiin.

 Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

3.2 Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, kehittääksemme ja käyttääksemme henkilöstön osaamista, niin että voidaan yhdistää henkilökohtaiset ja koulun tavoitteet?

 Esimerkiksi:

Olemme tunnistaneet henkilötasolla ja koulutasolla nykyisen osaamisen (tiedot, taidot ja asenteet).

Olemme laatineet henkilöstön kanssa käytyihin keskusteluihin perustuvan suunnitelman osaamisen kehittämiseksi.

Olemme arvioineet henkilökunnan osaamisen kehittymistä säännöllisesti.

 Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota pedagogisen osaamisen kehittämiseen ja tukemiseen.

Olemme tukeneet ja auttaneet uusia työntekijöitä ja sijaisia (esim. mentorointi, valmennus, tutorointi).

 Olemme kehittäneet ja edistäneet uudenaikaisia työskentelytapoja osaamisen lisäämiseksi.

 Olemme tukeneet opettajien valmiuksia toteuttaa uuden opetussuunnitelman mukaisia työtapoja ja laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia.

 Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

3.3 Miten olemme lisänneet henkilöstön osallisuutta?

Esimerkiksi:

 Olemme edistäneet avoimuutta ja keskustelua sekä kannustaneet yhteistyöhön.

 Olemme mahdollistaneet henkilöstön osallistumisen koulun kehittämiseen.

 Olemme löytäneet yhteisymmärryksen esimiesten ja työntekijöiden välille tavoitteista ja tavoitteiden saavuttamisen mittaamisesta.

Olemme toteuttaneet säännöllisesti henkilöstökyselyjä ja julkaisseet niiden tulokset, yhteenvedot ja tulkinnat.

Olemme varmistaneet, että henkilöstöllä on mahdollisuus antaa palautetta esimiehilleen esimerkiksi säännöllisesti järjestettävissä kehityskeskusteluissa.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 4: KUMPPANUUDET JA RESURSSIT

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 3 Taloudelliset resurssit, 9 Kodin ja koulun yhteistyö, 10 Fyysinen oppimisympäristö

 

4.1 Mitä olemme tehneet kehittääksemme ja hyödyntääksemme tärkeimpiä kumppanuuksiamme?

Esimerkiksi:

Olemme tunnistaneet sekä yksityiset, kolmannen sektorin että julkiset avainkumppanimme ja niiden kanssa tehtävän yhteistyön luonteen.

Olemme organisoineet tehtäväkohtaisia kumppanuuksia ja kehittäneet yhteisiä projekteja muiden julkisten organisaatioiden kanssa.

Olemme seuranneet ja arvioineet säännöllisesti kumppanuusyhteistyön toimivuutta ja tuloksia.

Olemme tunnistaneet tarpeet ja mahdollisuudet yhteistyöhön koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

4.2 Mitä olemme tehneet kehittääksemme yhteistyötä oppilaiden ja huoltajien kanssa?

Esimerkiksi:

Olemme varmistaneet, että yhteistyötä huoltajien kanssa tehdään koulun, luokan ja oppilaan tasolla.

Olemme varanneet kodin ja koulun yhteistyöhön riittävät resurssit ja tuen.

Olemme kehittäneet kodin ja koulun yhteistyön toimintamuotoja.

Olemme kannustaneet oppilaita ja huoltajia tuomaan esille tarpeitaan ja odotuksiaan.

Olemme määritelleet tavat kerätä ja käsitellä huoltajien ja oppilaiden ideoita, ehdotuksia ja valituksia.

Olemme varmistaneet koulun toiminnan ja päätöksenteon prosessien läpinäkyvyyden.

Olemme määritelleet ja sopineet tapoja kehittää huoltajien roolia kumppanina palvelujen tuottamisessa ja arvioinnissa.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

4.3 Miten olemme onnistuneet taloudellisten resurssien käytössä? 

Esimerkiksi:

Olemme kohdentaneet käytettävissä olevat resurssit tavoitteiden kannalta optimaalisesti.

Olemme toiminnan suunnittelussa pitäneet lähtökohtana mahdollisimman hyvien edellytysten luomisen opetus ja kasvatustyölle.

Olemme arvioineet taloudellisten resurssien käytön tehokkuutta.

Olemme viestineet taloudellisten resurssien käytöstä ja suunnitelmista henkilökunnalle.

Olemme huomioineet kestävän kehityksen periaatteet resurssien käytössä.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

4.4 Millaisia keinoja meillä on tiedon hallinnassa?

Esimerkiksi:

Olemme luoneet järjestelmät tiedon hallintaan, säilyttämiseen ja arviointiin.

Olemme varmistaneet, että meillä on yhtenevät käytännöt esimerkiksi Wilman käytössä.

Olemme varmistaneet koulun ulkopuolelta saatavan tiedon tehokkaan käytön.

Olemme kehittäneet kaikilla käytössä olevia sisäisiä viestintäkanavia, jotta työntekijöillä on mahdollisuus päästä tehtäviensä kannalta tarpeelliseen tietoon.

Olemme onnistuneet esittämään tiedon esim. sidosryhmille käyttäjäystävällisesti.

Olemme huolehtineet tiedon jakamisesta työyhteisön sisällä (esim. mentorointi).

Olemme varmistaneet tiedon pysymisen koulussa, vaikka työntekijät vaihtavatkin työpaikkaa.

Olemme huolehtineet tiedon siirtämisestä oppilaan opinpolun nivelvaiheessa.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

4.5 Millaisia keinoja meillä on teknologian hallinnassa?

Esimerkiksi:

Olemme onnistuneet käyttämään teknologiaa tavoitteiden saavuttamista edistävästi.

Tieto- ja viestintätekniset ratkaisumme ovat suunnitelmallisia ja vastaavat nykyisen kehityksen haasteisiin.

Olemme mahdollistaneet tvt-laitteiden opetuskäytön asianmukaisilla laitteilla ja niiden sijoittelulla.

Olemme huolehtineet riittävästä pedagogisesta ja teknisestä tuesta teknologian hyödyntämisessä.

Olemme varmistaneet, että henkilöstöllä on riittävästi pedagogista tvt-osaamista.

Tieto- ja viestintätekninen laitteistomme tukee oppilaiden monipuolista oppimista.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

4.6 Millaisia keinoja meillä on toimitilojen hallinnassa?

Esimerkiksi:

Olemme huolehtineet oppilaiden ja henkilöstön työturvallisuudesta.

Olemme pyrkineet vaikuttamaan terveellisten ja turvallisten työtilojen saamiseksi.

Olemme kehittäneet fyysistä oppimisympäristöä niin, että se edistää oppilaiden oppimista ja tervettä kasvua.

Opetushenkilöstö ja oppilaat ovat saaneet olla vaikuttamassa koulun tilajärjestelyihin.

Olemme luoneet yhteisen toimintamallin aineellisen omaisuuden hallintaan (mm. kierrätysmahdollisuuksien luominen).

 Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 5: KOULUN TOIMINTA (PROSESSIT)

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 5 Opetussuunnitelman toteuttaminen, 6 Opetus ja opetusjärjestelyt, 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki

 

5.1 Mitä olemme tehneet tunnistaaksemme, suunnitellaksemme ja parantaaksemme koulun toimintaa jatkuvasti?

Esimerkiksi:

Olemme säännöllisesti tunnistaneet, kuvanneet ja dokumentoineet koulun toiminnan osa-alueita (esim. opetussuunnitelman toteuttaminen, jaettu johtajuus, yhteisopettajuus, tiimityö, opetusmenetelmät, eriyttäminen, opetusmateriaalien hankkiminen, oppilasarviointi, oppilashuolto, nivelvaihetyö, kolmiportainen tuki jne.).

Olemme arvioineet onnistumistamme perustehtävän toteuttamisessa ja pyrkineet kehittämään toimintaamme havaintojen perusteella.

Olemme määrittäneet kuka tai ketkä vastaavat koulun toiminnan osa-alueista.

Olemme ottaneet henkilöstön ja koulun sidosryhmät mukaan suunnittelemaan ja kehittämään koulun toimintaa.

Olemme tiedostaneet lain tuomat vaatimukset ja säädökset, jotka ovat merkittäviä koulun toiminnan kannalta.

Koko opetushenkilöstö on osallistunut opetussuunnitelman käyttöönoton suunnitteluun ja toteutukseen.

Olemme varmistaneet, että koulumme henkilökunta tuntee yksilökohtaisen oppilashuollon prosessit.

Olemme huolehtineet, että poissaoloihin puuttumisen malli on kaikkien tiedossa ja sen mukaan toimitaan koulussamme.

Olemme onnistuneet luomaan kouluumme toimivia yhteisöllisen oppilashuollon toimintamalleja (verso, kummioppilastoiminta jne.).

Olemme huolehtineet, että koulussamme toteutetaan kiusaamisen vastaista toimintamallia.

Olemme huolehtineet, että koulussamme on säännöllisessä käytössä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja kehittävä ohjelma.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

5.2 Mitä olemme tehneet tuottaaksemme ja kehittääksemme asiakaslähtöisiä palveluita?

Esimerkiksi:

Olemme ottaneet oppilaat ja huoltajat mukaan koulun toiminnan suunnitteluun.

Olemme ottaneet huoltajat ja oppilaat sekä muut sidosryhmät mukaan perusopetuksen laatutyön kautta tapahtuvaan toiminnan laadun kehittämiseen.

Olemme käyttäneet selkeää kieltä sidosryhmille viestimisessä.

Olemme ottaneet huoltajat ja oppilaat mukaan tiedottamisen suunnitteluun.

Oppilailla on mahdollisuus sähköisten alustojen käyttöön tiedottamisessa ja viestinnässä.

Olemme varmistaneet, että oppilailla ja huoltajilla on saatavilla kunnollista ja luotettavaa tietoa koulun toiminnasta.

Olemme edistäneet koulun saavutettavuutta (esim. dokumenttien saatavuus eri muodoissa ja eri kanavien kautta).

Olemme edistäneet sähköistä tiedonvälitystä, esimerkiksi kannustamalla huoltajia Wilman käyttöön.

Olemme luoneet järjestelmät valitusten ja kysymysten käsittelyyn.

Olemme antaneet tuen oppilaalle ensisijaisesti hänen omassa opetusryhmässään ja koulussaan erilaisin joustavin järjestelyin.

Olemme varmistaneet, että oppilaiden kuuleminen yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä johtaa tarvittaessa toimenpiteisiin.

Olemme luoneet toimintamallin huolen puheeksi ottamiseen huoltajien ja oppilaiden kanssa.

Olemme toteuttaneet oppilaille annettavaa tukea joustavasti, pitkäjänteisesti suunnitellen ja tarpeen mukaan muuttuvana.

Olemme osallistaneet oppilasta tuen vaiheiden tavoitteiden suunnitteluun ja seuranneet tavoitteiden saavuttamista yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Olemme osallistaneet oppilaita ja huoltajia oppilashuoltotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen.

 Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

 

5.3 Mitä olemme tehneet kehittääksemme koulun toimintaa sidosryhmien kanssa?

Esimerkiksi:

Olemme pyrkineet aktiivisesti oppimaan muiden koulujen innovaatioista.

Olemme tehneet yhteistyötä alueen muiden koulujen kanssa.

Olemme ottaneet sidosryhmät mukaan toiminnan kehittämiseen.

Olemme tunnistaneet ja analysoineet aktiivisesti uusien toimintatapojen kehittämisen esteitä.

Pisteytä toiminta-arviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 6: ASIAKAS- JA KANSALAISTULOKSET

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 8 Osallisuus ja vaikuttaminen, 9 Kodin ja koulun yhteistyö

 

ARVIOINTI: Kuinka olemme pystyneet vastaamaan oppilaiden ja huoltajien tarpeisiin ja odotuksiin?

 

6.1 Asiakastyytyväisyysmittausten tulokset 

Tuloksia maakunnallisesta arvioinnista tai muista huoltajille ja oppilaille tehdyistä kyselyistä, esimerkiksi:

palvelun ystävällisyys ja kohtelun oikeudenmukaisuus, vuorovaikutuskulttuurin positiivisuus ja kannustavuus, avoimuus, tiedottamisen selkeys, työntekijöiden halu kuunnella oppilaita ja huoltajia, joustavuus ja kyky tarjota yksilöllisiä ratkaisuja

Huoltajien ja oppilaiden osallistuminen koulun päätöksentekoon

saavutettavuus (julkinen liikenne, esteettömyys, ajankohdat jolloin tavoittaa jne.)

toiminnan ja päätöksenteon läpinäkyvyys

käsitykset toiminnan laadusta

tarjolla oleva informaatio (määrä, laatu, luotettavuus, luettavuus jne.)

asiakastyytyväisyysmittausten säännöllisyys

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

 

6.2 Suorituskykytulokset

 Asiakkaiden käsityksien lisäksi palvelun laatua voidaan mitata myös koulun sisäisten indikaattorien avulla.

Esimerkiksi:

Oppilaiden ja huoltajien osallistumista koskevat tulokset

kodin ja koulun yhteistyöhön osallistuvien huoltajien määrä

laajuus, jolla oppilaat ja huoltajat osallistuvat toiminnan suunnitteluun

saatujen ehdotusten määrä ja niiden toimeenpano

uudet tavat huoltajien kohtaamisessa

oppilaskuntatoiminnan aktiivisuus ja vaikuttavuus

 

Koulun toiminnan läpinäkyvyyttä koskevat tulokset:

tiedonvälityskanavien määrä ja tehokkuus

tiedon saatavuus ja paikkansapitävyys

toiminnan tavoitteista ja tuloksista tiedottaminen

toiminnasta saatujen huomautusten määrä

tiedon saatavuuden ja paikkansapitävyyden parantamiseksi tehtävien kehittämistoimien laajuus 

Toiminnan laatua koskevat tulokset

valitusten määrä ja niiden käsittelyyn käytetty aika

virheellisten asiakirjojen tai päätösten määrä 

 Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 7 : HENKILÖSTÖTULOKSET

 

Millaisia tuloksia olemme saavuttaneet pyrkiessämme vastaamaan henkilöstömme tarpeisiin ja odotuksiin?

7.1 Henkilöstön käsitykset  

Esimerkiksi:

Yleiset käsitykset koulusta:

• koulun yleisestä suorituskyvystä ja maineesta
• henkilöstön sitoutumisesta omaan organisaatioon ja sen päätöksentekojärjestelmiin
• henkilöstön sitoutumisesta koulun kehittämistoimiin
• organisaation keskustelukulttuurista ja vuorovaikutuskäytänteistä

Henkilöstön käsitykset johtamisesta

• käsitys organisaation johdon johtamiskyvystä ja viestintätaidoista
• organisaation prosessien suunnittelusta ja johtamisesta
• organisaation suhtautumisesta muutoksiin ja innovatiivisuuteen

Henkilöstön havaintoja työskentelyolosuhteista

• työilmapiiri ja toimintakulttuuri organisaatiossa
• työhyvinvoinnin tukeminen
• tasa-arvo ja yhdenvertaisuus henkilöstön kesken
• fyysiset työskentelyolosuhteet
• työhyvinvointikyselyn tulokset

Henkilöstön käsitykset ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksista

• järjestelmällinen ammattitaidon kehittäminen
• kehittymisen rohkaiseminen ja mahdollistaminen

 

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

 

7.2 Suorituskykytulokset    

Esimerkiksi: 

työtyytyväisyyteen liittyvät indikaattorit (esimerkiksi sairaus- ja muiden poissaolojen määrä, henkilöstön vaihtuvuusaste, valitusten määrä) 

motivaatiota ja osallisuutta koskevat indikaattorit (esimerkiksi erilaisten henkilöstökyselyjen vastausprosentti, henkilöstöltä tulleiden kehittämisideoiden määrä, osallistuminen organisaation sisäiseen keskusteluun) 

kehittämistyöhön osallistumisen taso

 tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen taso

osaamisen kehittymistä koskevat indikaattorit (esimerkiksi koulutuspäivien määrä, kehityskeskusteluista saatu viesti yleisellä tasolla) 

vapaaehtoisen osallistumisen määrä tyhy-toimintaan

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla

Arviointialue 8: YHTEISKUNTAVASTUUTA KOSKEVAT TULOKSET

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 8 Osallisuus ja vaikuttaminen, 9 Kodin ja koulun yhteistyö, 3 Taloudelliset resurssit

ARVIOINTI: Millaisia yhteiskuntavastuuta koskevia tuloksia olemme saavuttaneet?

 

8.1 Sidosryhmien näkemykset koulun yhteiskuntavastuuta koskevista tuloksista

Esimerkiksi:

yleinen tietoisuus koulun vaikutuksesta oppilaiden elämänlaatuun

koulun maine (esim. työnantajana tai osana yhteisöä)

yleinen käsitys koulun taloudellisesta merkityksestä alueelle (esim. alueen houkuttelevuus)

käsitys koulun suhtautumisesta ympäristökysymyksiin ja kestävään kehitykseen

käsitys koulun yhteiskunnallisesta panoksesta

yleinen käsitys koulun avoimuudesta ja toiminnan eettisyydestä

koulun saaman mediajulkisuuden yleissävy

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

 

8.2 Koulun yhteiskuntavastuun indikaattorit

Esimerkiksi:

koulun toimet kestävän kehityksen edistämiseksi

koulun suhde viranomaisiin ja kunnan päättäviin elimiin

koulun saaman mediajulkisuuden määrä ja merkittävyys

tukitoimet sosiaalisen tuen tarpeessa oleville

oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan yhteiskunnallisen osallistumisen tukeminen

aktiivinen tiedon ja osaamisen jakaminen muiden koulujen kanssa

toimenpiteet/ohjelmat terveysriskien ja onnettomuuksien estämiseksi

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

Arviointialue 9: KESKEISET SUORITUSKYKYTULOKSET

 

Perusopetuksen laatukriteerit: 5 Opetussuunnitelman toteuttaminen, 6 Opetus ja opetusjärjestelyt, 7 Oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tuki, 11 Oppimisympäristön turvallisuus

 

Huomioitava: Oppimistulokset

Millaisia tuloksia koulu on saavuttanut seuraavista kahdesta näkökulmasta tarkastellen?

 

9.1 Ulkoiset tulokset: tavoitteiden mukaiset tulokset

Esimerkiksi:

Kuinka hyvin vuosisuunnitelmaan kirjatut tavoitteet on saavutettu?

Millaisia oppimistuloksia on saavutettu? (esim. toiselle asteelle suuntautuminen, jatko-opintokelpoisuuden saavuttaminen)

Miten oppimisen tuen mallin toteuttaminen on onnistunut?

Miten Perusopetuksen laatukriteerit on otettu huomioon? Onko koulun toiminnan laadun kehittymistä arvioitu?

Miten kestävän kehityksen periaatteet näkyvät koulussa? Onko koulun keke-kartoituksen osoittamiin kehittämistarpeisiin pyritty vaikuttamaan?

Onko koulun turvallisuussuunnitelman toimivuutta testattu? Onko suunnitelma päivitetty ajan tasalle?

Millaisia tuloksia on saatu kiusaamiseen liittyvissä kyselyissä?

Kuinka paljon kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja ovat antaneet konsultaatiota yksilökohtaisen oppilashuollon prosesseissa?

Ovatko psykologi- ja kuraattoripalveluiden tarjoamisen määräajat toteutuneet koulun oppilashuoltotyössä?

Onko pedagogisten asiakirjojen ajantasaisuudesta huolehdittu?

Millaisia vaikutuksia oppilaiden tuen suunnitelulla ja toteuttamisella on ollut opettajien yhteistyöhön?

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.

 

9.2 Sisäiset tulokset: tehokkuuden taso

Esimerkiksi:

Onko koulu onnistunut hyödyntämään resurssinsa tehokkaasti?

Miten sidosryhmiä on onnistuttu osallistamaan?

Onko kehitystyötä tapahtunut, miten havaittuihin kehitystarpeisiin on suhtauduttu?

Onko koulu hyödyntänyt teknologian tuomia mahdollisuuksia tehokkuuden saavuttamisessa?

Onko koulun talousarvio toteutunut? Onko toiminta ollut kustannustehokasta?

Pisteytä tulosarviointialueiden taulukon avulla.