Tutkimussuunnitelma

Tehtävänäsi on tutkia lukion opiskelijoiden jotakin terveystottumusta (ravitsemus, liikuntatottumukset, päihteet, uni...)

Tee tutkimussuunnitelma tutkimuksestasi - kuvaa suunnitelmassa tutkimuksen eri vaiheita ja etenemistä. 

Lue ohje tutkimuksen etenemisestä ja tutkimussuunnitelmasta.

Alla on kerrottu asioita, joita tutkimussuunnitelma pitää sisällään. (Lihavoinnit)

Tutkimussuunnitelma: (Sosiaalisen tuen tutkimisesta lukiossa, vanhan yo- tehtävän hyvän vastauksen piirteet)

Tutkimussuunnitelma ohjaa tutkimusprosessia alusta loppuun. Siinä perustellaan aiemman tutkimuksen
perusteella, miksi aihe on tärkeä, mitä uutta tietoa tarvitaan ja mitä tietoa tutkimuksen oletetaan tuottavan.
Suunnitelmassa käytetyt lähteet merkitään tekstiin ja lähdeluetteloon.

Suunnitelmassa perustellaan ja rajataan tutkimusaihe eli se, mitä tutkitaan, sekä määritellään konkreettiset
tutkimuskysymykset, jotka määrittävät tutkimusotteen.

Tutkimuskysymysten mukainen tutkimusote puolestaan määrittää, miten tutkitaan.
Tutkimusotteeltaan tutkimus voi olla määrällinen, laadullinen tai monimenetelmäinen. Määrällisessä
tutkimuksessa on mahdollista asettaa hypoteeseja; tutkimuksen tulokset näyttävät, pitivätkö hypoteesit
paikkansa.

Tutkimuksessa kerätään aineisto, joka antaa vastauksia tutkimuskysymyksiin. Suunnitelmassa kuvataan
tutkimusotteen mukainen aineistonkeruu eli se, miten ja keiltä aineisto kerätään ja milloin ja paljonko sitä
kerätään. Aineisto voidaan kerätä kerralla (poikkileikkaustutkimus) tai pitkin lukuvuotta (pitkittäistutkimus).
Tutkimuksessa saatetaan esimerkiksi ensin kerätä laaja määrällinen aineisto kyselylomakkein, jolloin
saadaan tietoa koko (lukiosta). Laadullista aineistoa voidaan kerätä esimerkiksi yksilö- ja ryhmähaastatteluin,
kirjoitelmin tai päiväkirjoin. Tutkimuskysymysten mukaisesti aineistonkeruussa on mahdollista käyttää
strukturoituja, puolistrukturoituja tai avoimia kysymyksiä.

Määrällinen aineisto analysoidaan tilastomenetelmin (tarkastellaan esimerkiksi yleisyyksiä ja asioiden
välisiä yhteyksiä). Sen jälkeen laadullisen aineiston keruu voidaan kohdentaa analyysin tuottamien tulosten
perusteella siten, että keskitytään joihinkin (sosiaalisen tuen) keskeisiin ilmiöihin. Laadullinen aineisto
analysoidaan laadullisin menetelmin (esim. sisällönanalyysi). Aineistonkeruussa voidaan toimia myös
päinvastoin. Silloin kerätään ensin laadullinen aineisto, jonka analyysin pohjalta rakennetaan kyselylomake,
johon kaikki opiskelijat, opettajat ja muu henkilökunta vastaavat.

Tutkimustulosten raportointi ilmenee myös tutkimussuunnitelmassa.

Tutkimuksen resurssit, kuten henkilöstö ja rahoitus, sisältyvät suunnitelmaan.

Tutkimussuunnitelmasta selviää myös tutkimuksen aikataulu eli tutkimuksen eri vaiheiden ajoitus.

Lisäksi tutkimussuunnitelmassa tarkastellaan tutkimuksen luotettavuutta (esim. reliabiliteetti ja validiteetti).
Tutkimuksen tuottaman tiedon luotettavuutta tarkasteltaessa on otettava huomioon muun muassa
aineistonkeruun ajankohta, sillä lukuvuoden kuluessa sosiaalisen tuen tarpeessa ja tarjonnassa voi olla
vaihtelua.

Tutkimuseettisiin kysymyksiin kuuluvat muun muassa tutkimusluvat sekä aineiston keruuseen ja
analysoimiseen liittyvät tekijät, kuten tutkittavien vapaaehtoisuus ja anonymiteetti sekä aineiston
säilyttäminen ja saatujen tietojen luottamuksellinen käsittely. Lisäksi tarkastellaan tietosuojakysymyksiä.