Puut ovat suurikokoisia kasveja. Niistä on helposti erotettavissa kasvin kolme pääosaa: juuret, varsi eli runko ja lehdet. Juurillaan kasvi kiinnittyy maahan, varrellaan kasvi kurkottaa kohti aurinkoa ja lehdillä kasvi hankkii ravintonsa yhteyttämällä. Koska kaupungit ovat yleensä syntyneet ilmastoltaan suotuisimmille paikoille, niissä viihtyy usein vaateliaat puut. Muun muassa monissa puistoissa kasvaa suuria jaloja lehtipuita. 

 

 

Tammi on puistojen komeimpia puita. Luonnonvaraisena sitä kasvaa vain Lounais-Suomessa, muun muassa Turun Ruissalossa. Tammi on tunnettu terhoistaan, joista varsinkin oravat ja närhet pitävät. Tammesta valmistetaan huonekaluja ja lattiaparkettia.

Vaahteran lehden moni tunnistaa, sillä se on piirretty Kanadan lippuun. Syksyllä, kun lehden soluista tärkeät viherhiukkaset otetaan talteen, vaahteran lehtien muut värit tulevat näkyviin. Tällöin vaahterametsikkö loistaa monivärisenä kauas. 

 

Jalavan tunnistaa teräväkärkisistä, tummanvihreistä lehdistään. Saarni on melko harvalukuinen puistopuu. Saarnen lehti muistuttaa pihlajan lehteä, sillä se muodostuu kymmenkunnasta lehdykkäparista.

 

Eräät puut, kuten koivut ja lepät, ovat tuulipöytteisiä. Ne tuottavat keväällä valtavan määrän siitepölyä. Koska monet ihmiset ovat allergisia siitepölylle, kaupungin puistoissa ei anneta juurikaan kasvaa koivuja eikä leppiä. Eräissä puistoissa on harvinaisena hevoskastanjaa ja erikoisia puiden muunnoksia, kuten visakoivuja ja pirkkalankoivua.

 

Puistoissa on usein myös havupuita. Kuusen ja männyn lisäksi lehtikuusi, sembramänty ja tuija ovat melko yleisiä puiston puita. Pihdat ovat myös yleisesti puistoihin istutettuja kuusia. Ne eroavat tavallisesta kuusesta muun muassa erilaisten neulasten perusteella. Lehtikuusi on poikkeuksellinen havupuu, sillä se pudottaa pehmeät neulasensa talveksi maahan.