ENNEN VANHAAN

Ennen vanhaan suurin osa suomalaisista asui maalla. Pääelinkeino oli maatalous. Ihmiset asuivat maalaistaloissa, ja koko perhe, myös isovanhemmat, asui samassa talossa. Kaikki työt (tehdä) kotona ja kotoa (saada) melkein kaikki mitä (tarvita). Vain muutamia tavaroita (ostaa) kaupasta: suolaa, sokeria, kahvia ja tupakkaa.
Kesä oli aina kiireistä aikaa. Työtä (tehdä) aikaisesta aamusta iltamyöhään.
Työtunteja (laskea, neg.). Työt (aloittaa) aikaisin aamulla navettatöillä. Lehmät (lypsää) käsin. Koko karja (ruokkia) ja (juottaa). Sitten karja (viedä) laitumelle ja (lähteä) pellolle töihin.
Maanviljelykseen kuului monia eri asioita. Keväällä pellot (kyntää), vilja (kylvää) ja peruna (istuttaa). Kesällä (tehdä) heinä. Syksyllä vilja (puida) ja peruna (nostaa). Koneita ei vielä ollut paljon. Siksi (tarvita) paljon työntekijöitä. Naiset huolehtivat kasvimaasta ja marjapensaista. Kasvimaalta (saada) vihannekset koko talveksi.
Marjoista (valmistaa) hilloa ja mehua. Myös kalja (tehdä) kotona. Raskaan työpäivän jälkeen (saunoa) joka ilta. Metsästä (kerätä) marjoja ja sieniä, jotka (säilöä) talveksi.
Lihatuotteet (saada) myös kotoa. Eläimet (teurastaa) itse. Lihasta (tehdä) makkaroita. Liha (suolata).
Talvi maalla oli paljon rauhallisempaa. Miehet kävivät metsätöissä, joissa (käyttää) apuna hevosta. Naisten aika kului sisätöissä. Sisällä (kutoa) mattoja ja kankaita sekä (kehrätä) lankaa. Siitä (neuloa) sukkia, lapasia, kaulaliinoja, pipoja, puseroita ja muita villavaatteita.
Iltaisin (kuunnella) radiota ja (mennä) aikaisin nukkumaan. Ennen vanhaan (elää) vuodenaikojen mukaan lähellä luontoa.