6 pakollista kurssia (3 ensimmäisenä + 3 toisena vuonna) ja valinnaiset, yo-kirjoituksiin tähtäävät ENA7 ja abikurssit ENA9/10, sekä niin ikään valinnainen puhekurssi ENA8 3. vuonna. Ensimmäisenä vuonna on valittavissa myös yläkoulun englantia kertaava nivelkurssi.

Kurssikokeen ja sanakokeiden läpipääsyraja on 45%. Tämä on yläkouluun verrattuna huomattavan korkea, mutta johtuu siitä, että yo-kokeen läpipääsyraja kulkee suunnilleen noilla haminoilla. Eli jos saat englannin kurssit läpi, sinulla pitäisi olla mahdollisuus päästä läpi myös englannin yo-kokeesta.

Kurssisuorituksen saa olemalla paikalla oppitunneilla, tekemällä pakolliset kirjan tehtävät, palauttamalla palautettavat tehtävät, tekemällä kurssikokeen ja kaikki sanakokeet, sekä osallistumalla oppitunnilla. (Lisäksi: Ensimmäisenä vuonna käydään läpi epäsäännölliset verbit. Kurssiin ENA3 kuuluu myös kirjan lukeminen englanniksi ja kirja-arvostelun kirjoittaminen. Kakkosvuodesta lähtien kokeeseen kuuluu kirjoitelma, jonka täytyy olla ajatuksella tehty.) KAIKEN PITÄÄ OLLA HYVÄKSYTYSTI SUORITETTU, JOTTA KURSSISTA SAA HYVÄKSYTYN ARVOSANAN.

Kursseista 2/3 pitää olla suoritettu hyväksytysti.

Jos jokin suoritus jää uupumaan, kurssi jää avoimeksi ja avoin kurssi täytyy suorittaa seuraavan kahden jakson aikana tai kurssi keskeytyy.

Keskeytynyt kurssi suoritetaan uudelleen joko istumalla kurssi uudelleen seuraavana vuonna, tai suorittamalla se itsenäisesti.

 

 

Merkkaan kaikki suoritukset Wilmaan, näette ne sieltä. Päivitän sinne myös mahdolliset korotukset. En palauta kokeita, eli arvosanan näette ainoastaan Wilmasta. Voit aina myös kysellä tuloksia, mutta en siis laita automaattisesti erikseen viestiä tuloksista.

En siis palauta kokeita, mutta sen saa haluttaessa tietysti nähtäville. (Meidän kirjasarjassamme on niin vähän tehtäviä mistä rakennella koe, että joudun käytännössä kierrättämään samoja koekysymyksiä vuodesta toiseen.)

Tukiopetusta saa lukiossa ihan samoin kuin yläkoulussakin, pyydät vain, jos tuntuu että on tarvis.

 

 

Kurssisuorituksesta vielä tarkemmin:

• Kurssilta saa olla pois yhden viikon verran eli 3x75 tai 5x45. Lisäpoissaoloista määrätään korvaavia tehtäviä. Kurssi keskeytyy, jos poissaoloja tulee enemmän kuin 5x75/8x45. Poissaolon syyllä ei lähtökohtaisesti ole väliä, mutta esim. pidemmän sairaalajakson tai vastaavan ymmärrettävän syyn takia tulleet poissaolot on aina opettajan kanssa neuvoteltavissa. (Mutta ei siis niin, että viikon saa olla poissa ihan vaikka muuten vaan ja sitten sairauspoissaoloja saa tulla rajattomasti tähän päälle. Tämäkin kuultu joku vuosi opiskelijan suusta, mutta siis ei.)
• Kurssin pakolliset tehtävät listataan pedanetissä kurssin etusivulla.
• Palautettavat tehtävät ohjeistetaan tunnilla kurssin aikana, mutta löytyvät myös pedanetistä.
• Kurssikoe tehdään aina ”pitkänä” eli erillisillä kuullun, luetun ja kieliopin osioilla. Jos haluat korottaa jotain osiota, se onnistuu uusintakoepäivinä tai mahdollisesti muuna erikseen sovittuna aikana. MUISTA, ETTÄ JOS OLET POISSA KOKEESTA, SIITÄ PITÄÄ ILMOITTAA OPETTAJALLE VIIMEISTÄÄN KOEPÄIVÄN AAMULLA.
• Uupuvia tai korotettavia sanakokeita voi tehdä käytännössä melkein milloin tahansa kun olen luokassa, esim. välitunnilla. (Yo-kokeiden aikana evakossa ollessa hieman hankalampaa, silloin kannattaa sopia etukäteen.)
• Oppitunnilla osallistuminen tarkoittaa sitä, että kuuntelee opetusta ja seuraa älytaululta/valkotaululta mitä siellä tapahtuu sen sijaan että (tässä muutama esimerkki vuosien varrelta:) juttelee kaverin kanssa, pelailee jotain peliä, selailee somea, katsoo videoita Youtubesta tai mistälie, shoppailee mopon varaosia/kenkiä/mekkoa wanhoihin, etsii hotellia tulevalle reissulle jne.

Myös: Tarkoitus ei ole tehdä kirjan tehtäviä ”etukäteen” samalla kun minä käyn läpi sanastoa tai kielioppia, vaan tarkoitus on kuunnella ja seurata opetusta. Eli ei siis yritetä saada oppitunneille ”vapaa-aikaa” siten, että juoksee läpi kaikki tehtävät jo ennen kuin ehdin tehtäviä edes antaa, ja sitten selailee nettiä tms. kun olisi tarkoitus tehdä ne tehtävät koska ”oon tehny jo kaikki tehtävät”.

SEN 45 TAI 75 MINUUTTIA JONKA OLETTE OPPITUNNILLA OLETAN OPISKELIJOIDEN KESKITTYVÄN ENGLANNIN OPISKELUUN. JOS JOKU ON TEHNYT JO KAIKKI ANNETUT TEHTÄVÄT, ETSI LISÄTEHTÄVIÄ, LUE KIRJAA TAI JOTAIN MUUTA, VAIHTOEHTOJA ON RAJATTOMASTI, MUTTA IDEA ON, ETTÄ ENGLANNIN OPPITUNNIN AJAN KESKITYMME ENGLANNIN HARJOITTAMISEEN.

 

 

Siihen, miksi olen tästä niin tarkka, on pari syytä:

Ensinnäkin, meillä on englantia siis kahden ensimmäisen vuoden aikana 3 kurssia, eli noin 3x20 oppituntia vuodessa. Se on siis 4500 minuuttia, mikä kuulostaa paljolta, mutta on alle 1,5 tuntia per viikko jaettuna koko vuodelle, ja todellisuudessa noistakin oppitunneista useampi jää pois. Vertaa tätä aikaa mihin tahansa muuhun taidon opetteluun, tai vaikka jonkin urheilulajin harjoitteluun. Miten hyväksi voi kehittyä missään käyttämällä siihen alle 1,5 tuntia viikossa? Varsinkin kun on kyse näin laajasta asiasta kuin vieras kieli. Entä jos ei käytä sitäkään aikaa kokonaan hyödyksi? Kielen oppiminen kuitenkin vaatii jatkuvaa toistoa, eikä sitä ole mahdollista vain ”opetella ulkoa”, eikä varsinkaan sitten viime tipassa ennen kirjoituksia.

Toisekseen, englannin yo-kokeeseen ei ole tiettyä aineistoa, eikä se ole sidottu mihinkään kirjasarjaan tai vastaavaa. Periaatteessa kaikki (asiallinen) englanninkielinen aineisto mitä maapallon päältä löytyy, on potentiaalista aineistoa yo-kokeeseen. Ei siis voi ajatella, että jos opettelen meidän lukion kurssikirjat täydellisesti, se riittää, muuta ei kokeessa kysytä. Mutta ei pidä paikkaansa, siellä voi olla siis mitä vain, vaikka luetunymmärtämisiä, joissa puhutaan mehiläisen aivoista tai majavien sielunelämästä…  Kumpaakaan ei tietenkään meidän kirjoissamme käsitellä. Eli erityisesti parhaat arvosanat vaativat sitä, että käytät englantia runsaasti oppituntien ulkopuolellakin.

Ja kun mainitsin että on mahdollisuus päästä läpi yo-kokeesta jos pääsee läpi kurssista: Mahdollisuus. Ottakaa huomioon, että 45% tietystä rajoitetusta kurssiaineistosta ei ole sama kuin noin puolet rajoittamattomasta aineistosta jossa voidaan kysyä melkeinpä mitä vain.

En halua siis pelotella, englannin yo-kokeesta kyllä pääsee läpi, myös huomattavan monet sellaiset, joille englanti on ollut hankalaa ovat sen selättäneet. Haluan vain muistuttaa, että:

• älä lykkää opiskelua myöhemmäksi, kielen oppiminen vaatii jatkuvaa ja toistuvaa käyttöä. Kielten opiskelu on sinällään verrattavissa liikuntaan/urheiluun, että pitkäjänteinen toisto on avain. Kuten kuukauden kuntokuurillakaan ei kannata olla ensin 3 viikkoa tekemättä mitään ja sitten vetää tappotahtia viimeiset päivät, ei myöskään kannata aloittaa opiskelua koepäivää edeltävänä iltana. Saatte sillä vain itsenne solmuun.
• Et voi opetella englannin kieltä ulkoa. Kieltä ei opita kirjaa tankkaamalla ja sitä ulkoa opettelemalla, vaan kieltä käyttämällä. Lue, kuuntele, kirjoita, puhu.
• Älä tuhlaa oppitunteja kaikkeen muuhun. Pelkkä luokkatilassa istuminen ei riitä, jos keskittyminen on jossain muualla. Ihan samalla lailla voihan sitä käydä kuntosalillakin, mutta jos et tee siellä mitään, ei pelkällä siellä olemisella hirveästi mitään edistystä tapahdu.
• Kukaan ei opiskele sinun puolestasi. Et voi ulkoistaa oppimista kenellekään muulle, et opettajalle, et tekoälylle. Voit käyttää kumpaakin hyödyksi opiskelussa, mutta joudut itse tekemään sen työn oppimisen eteen. Maailman paraskaan opettaja ei voisi oppia sinun puolestasi.
• Kysy jos jokin on epäselvää. Opettajat eivät voi lukea sinun ajatuksiasi, eli SANO jos jokin asia on epäselvä. Todennäköisesti siellä on luokassa myös joku toinen, joka saa apua tästä sinun kysymyksestäsi.

Aloita englannin käyttäminen helpolla ja vaadi itseltäsi enemmän sitä mukaa, kun asiat alkaa tuntua helpolta. Aloita esimerkiksi vaihtamalla tekstitykset englanniksi, vaikka ensin elokuvista/sarjoista, jotka ovat sinulle ennestään tuttuja. Kokeile ottaa tekstitykset pois. Aloita kirjojen lukeminen lapsille tai nuorille suunnatuilla kirjoilla, etenkin jos et lue usein kirjoja äidinkielelläsi. Tai lue englanniksi kirja, jonka olet joskus aiemmin lukenut äidinkielelläsi. Kirjoja saat kyllä lainaan kirjastosta tai minulta.

Kuuntele podcasteja ja äänikirjoja. Voit aloittaa lapsille suunnatuista äänikirjoista. YouTube on täynnä viihdykettä, mutta myös opetusvideoita. Yritä myös kuunnella mahdollisimman paljon erilaisia aksentteja.

Aloita aiheilla, jotka ovat tuttuja ja kiinnostavat sinua, mutta lisää myöhemmin myös haastavampia aiheita. Myöhemmin, jos aiot kirjoittaa vaikka historian yo-kirjoituksissa, etsi netistä historian aineistoja englanniksi.

Ja vielä: Muista huolellisuus. Lukion kokeissa ja etenkin yo-kokeessa ”sinne päin” ei riitä ja kirjoitusvirheistäkin häviää pisteet, sillä arvostelu on usein kaikki tai ei mitään. Tarkista, tarkista, tarkista.