Historian eläytymispäiväkirja

7.7.1945

Tekijä: Taru Niemelä
Jaakko oi Jaakko! Löysin hänet, ikävöin häntä niin kovasti!
 Suomessa eletään synkkiä aikoja, mutta me selviämme olemmehan suomalaisia. Ryssät saavat haluta haluamaansa, mutta minä Piia ajan pois jokaisen joka rohkenee astua Suomeen! Tästä alkaa Suomelle rauhaisa aika.

3.3.1945

Tekijä: Taru Niemelä
Vieläkin ne natsit ovat Lapissa! Olen päättänyt palata Suomeen auttaamaan. Sisarukset jäävät tänne Ruotsiin, he liian nuoria. Helmi huolehtii pienemmistä hyvin, paremmin kuin minä! Pelottaa minua kuitenkin, jalkani tutisevat ja itken öisin kun pienemmät nukkuvat.

23.9.1944

Tekijä: Taru Niemelä
Rauha on tullut! Mutta en sanoisi sen olevan riemua. Kuulin kuinka saimme hankalat rauhanehdot. Sain myös kuulla että Natsit sotivat meitä vastaan Lapissa. Petturit! Niiden piti hyökätä Neuvostoliittoon ei meille tänne Suomeen!

28.6.1944

Tekijä: Taru Niemelä
KAMALAA! Ryssät ovat hyökänneet kunnolla Suomeen! Mitä ne natsit oikein tekevät? Heidän takia miehemme kuolevat!! Pelottaa. Ukki laittoi kirjeen Turusta ja kertoi että Jaakko oli etsinyt minua ja että hän joutuu rintamalle. Voi kuinka kaipaankaan Suomea, Jaakkoa, iskää, äitiä ja ulkoa. Pelottaa heidän puolestaan, en halua kenenkään kuolevan. Itkettää!

4.4.1944

Tekijä: Taru Niemelä
Päiväkirjalle päivää!
Olen viihtynyt jollain tasolla täällä, mutta se ei tarkoita etten olisi huolissani äidistä. On myös ikävä iskää ja Jaakkoa, en ole kuullut Jaakosta mitään sitten vuoden -39. Toivottavasti hänen perheensä on kunnossa.

23.6.1943

Tekijä: Taru Niemelä
Hei päiväkirja..
Meidät lähetettiin pois kotomaasta Ruotsiin. En halua, äiti ei ole mukana ja pelkään etten selviä sisaruksieni kanssa. Kiitän kuitenkin että pääsimme pois kaiken sen keskeltä.

10.3.1943

Tekijä: Taru Niemelä
Ja nyt minulle kerrotaan natsienkin olevan ryssillä! Hienoa, tappakaa ne kaikki. En halua nähdä enää yhtäkään heistä! Vihaan ryssiä!

15.7.1942

Tekijä: Taru Niemelä
En vielä pääse yli iskästä, vaikka hän oli tiukka niin rakastin häntä! Aivan kamalaa. Sisarukseni sanoivat että äiti tulee takaisin pian. Uskon heihin, ja todellakin haluan äidin tänne!

8.3.1942

Tekijä: Taru Niemelä
Eikö tämä lopu koskaan? Aivan kamalaa, olen niin peloissani, että en pysty liikkumaan. Saimme eilen kirjeen rintamalta, ja sain kuulla iskäni kuolleen. Olen ylpeä, että hän puolusti isänmaatamme loppuun asti, mutta minäkin tarvitsin iskää!

27.6.1941

Tekijä: Taru Niemelä
Taas se alkaa.. Pelottaako? Kyllä aivan vietävästi! Ryssät ovat hyökänneet Suomeen, iskä meni rintamalle ja äiti sanoi menevänsä, mikäli voin huolehtia perheestä. En varmana pysty! Pelottaa haluan pois, äitini ja iskäni luo.

20.5.1941

Tekijä: Taru Niemelä
Hei vain päiväkirja!
Nyt jalkani eivät tutise ryssien takia, vaan koska olen kävellyt päivästä toiseen edestakaisin ja koittanut saada ruokaakin tehtyä. Ei tämä olekkaan niin hauskaa! Ennemmin siivoaisin lantaa.

28.8.1940

Tekijä: Taru Niemelä
Nyt on menoa ja meininkiä! Meikäläinen on päässyt auttamaan Suomen kasaamisessa uusiksi. Nyt kun olemme palanneet lähelle Karjalaa, olen vienyt hajonneille alueille ruokaa rehkiville aikuisille. Kaikki on aivan loistavaa! Jalkojanikaan ei enää tunnu tärisyttävän.

14.3.1940

Tekijä: Taru Niemelä
Päivää vaan. Viimein rauha palasi. Iskä laittoi viimein kirjeen ja kertoi tulevansa tänne isoisän luo Turkuun, kun vain pääsee. Iskä kertoi kuinka oli hienosti jaksanut hiihtää koko ajan ja ampua ryssiä. Olen ylpeä siitä, mutta jalkani tutisevat vieläkin. Onneksi kaikki kuitenkin järjestyy ja saamme elää yhä vapaana maana.

6.2.1940

Tekijä: Taru Niemelä
Piia tässä. Nyt ne ryssät ovat ajaneet meidät tiehensä. Itkettää, kun iskästäkään ei ole kuulunut. Mokoma ei ole ilmoittanut mitään, pelottaa. Pelottaa kamalasti. Koko Karjala meni siinä.

22.12.1939

Tekijä: Taru Niemelä
Hei päiväkirja! Piia täällä. Aivan kamalia on tapahtunut ja nyt minua pelottaa niin vietävästi, ryssät ovat tulleet Suomeen sotavarusteineen! Tääl ne sotavehkeet vaan ulvoo. Iskä läks rintamalle puolustaan Suomea, oon ylpeä mut en haluis iskän kuolevan. Iskä käski meijän äitin ja veljien kans lähtee Matti vaarin luo Turkuun. Jalkani vain tutisevat ajatuksesta hylätä iskä ja koti noin vain, mutta kai se on pakko pian.

12.9.1939

Tekijä: Taru Niemelä
Terve päiväkirja..
Tänään sain kuulla Saksan hyökkäyksestä Puolaan. Aivan kamalaa. Häpeän sitä, että luotin Hitlerin auttavan Saksaa.

6.12.1934

Tekijä: Taru Niemelä
Isänmaallista päivää päiväkirja!
Tänään on ensimmäistä kertaa isänmaan liputuspäivä. Saadaan olla ylpeitä soman Suomen itsenäsyydestä! Rakas isänmaamme eläköön vielä monet vuodet.

6.4.1934

Tekijä: Taru Niemelä
Tervehdys vaan päiväkirja!
Eilen säädettiin joku ihmeellinen puserolaki. Emme saa enää pitää poliittisesti kantaa ottavia paitoja, jotta maailman rauha säilyisi. Okei, jos ärsytämme liikaa Neuvostoliittoa niillä, niin ymmärrän. Muuten tämäkin on ihan outo juttu. No ehkä me selviämme, vaikka ei saisi joitakin puseroita käyttää.

27.12.1933

Tekijä: Taru Niemelä
Hei päiväkirja!
Tänää pelailin Jaakon kanssa, kun saatiin hetkeks aikaa. Oli ihan sika hauskaa. Jaakko olis hyvä sulho, jos mietitään tulevaa tälläi. Oon hieman pohjassa hänee, mut ei mun kuulua viel ajatella näit. Pidetään tää meijän asiana. Ai niin. Iskä ja äiti alko hieman epäillä sitä Hitlerii ku se oli pitäny kirjarovion. Enpä itse tiiä.

1.12.1933

Tekijä: Taru Niemelä
Hei päiväkirja!
Täällä mää Piia taasen kirjoitan. Äiti kertoi juuri ensimmäisen maailmansodan kauheuksista. Olisi kamalaa jos toinen tulisi. Onneks äiti ja iskä kerto et nyt Saksa on saattanut saada hyvän johtajan, joka ei anna sen tapahtua, vaa auttaa maata. Tuol Venäjäl ne varmaa suunnittelee meijän luo tuloo. Ne on selkeästi katkeria meitin itsenäistymisest sillo vuon' 1917!

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä