1. Antiikin kulttuuri
1. Tekstidokumenttitehtävä
a) Perikles esittää puheessaan kaatuneiden ateenalaissotilaiden muistotilaisuudessa (431eKr.) Ateenan olevan demokratia, jossa päätösvalta on kansalaisten enemmistöllä eikä vähemmistöllä. Perkiles sanoo jokaisen kansalaisen olevan saman arvoinen lain edessä. Myös köyhät pystyvät säädystään huolimatta etenemään virkaurallaan, jos nämä pystyvät tekemään jotain valtion hyväksi.Perikles myös mainitsee puheessa ateenalaisten olevan vapaamielisiä julkisessa elämässään, ja nämä karttavat kansakaisten jokapäiväiseen elämään kohdistuvaa epäluuloista urkkimista. Ateenalaiset myös tottelevat viranomaisia ja lakeja.
b) Ateenan demokratian päätösvalta jakautui täysikäisille syntyperäisille ja sotapalveluksen suorittaneille miehille. Naiset, orjat ja Ateenassa asuvat kauppiaat ja työläiset jäivät tästä päätösvaltaporukasta ulkopuolelle. "Demokratia" käsitti todellisuudessa siis vain pienen osan ihmisistä. Oikeusistuinten jäsenet valittiin arvalla vuodeksi kerrallaan, valamiehiä saattoi olla 201 miehestä 6000:een. Valamiehet äänestivät tuomiosta syyttäjän ja puolustajan puheiden jälkeen. Syyttäjän ja puolustajan puheiden täytyi olla saman pituisia. Demokratia siis piti sisällään n.15% Ateenan ihmisistä, eli vähemmistön, ei enemmistön. Ateenan hallinnossa ja oikeudenkäytössä oli kuitenkin paljon positiivisia juttuja, kuten juuri esimerkiksi oikeuskäsittelyt.
b) Ateenan demokratian päätösvalta jakautui täysikäisille syntyperäisille ja sotapalveluksen suorittaneille miehille. Naiset, orjat ja Ateenassa asuvat kauppiaat ja työläiset jäivät tästä päätösvaltaporukasta ulkopuolelle. "Demokratia" käsitti todellisuudessa siis vain pienen osan ihmisistä. Oikeusistuinten jäsenet valittiin arvalla vuodeksi kerrallaan, valamiehiä saattoi olla 201 miehestä 6000:een. Valamiehet äänestivät tuomiosta syyttäjän ja puolustajan puheiden jälkeen. Syyttäjän ja puolustajan puheiden täytyi olla saman pituisia. Demokratia siis piti sisällään n.15% Ateenan ihmisistä, eli vähemmistön, ei enemmistön. Ateenan hallinnossa ja oikeudenkäytössä oli kuitenkin paljon positiivisia juttuja, kuten juuri esimerkiksi oikeuskäsittelyt.
22.2.2016 Tehtävät s. 16 t.3+4 & s.21 t. 1
Sivu 16, tehtävä 3
Antiikin ajan perheessä lapsia opetettiin kotona, ja vain rikkaiden perheiden lapsia saatettiin lähettää muualle opiskelemaan. Nykyään taas kaikki saavat opiskella kouluissa. Naisen asema perheessä oli myös kovin erilainen, sillä tämän ei ollut soveliasta näyttäytyä kodin ulkopuolella muulloin kuin uskonnollisissa juhlissa. Tänä päivänä naista ei enää ole sidottu kotiin ja naisilla on päätösvaltaa ja tasavertaiset oikeudet miesten kanssa.
Sivu 16, tehtävä 4
Kreikan demokratia ei ollut täysin tasapuolinen demokratia, vaikka yli 20-vuotiaat miehet jotka olivat syntyperäisiä ja sotapalveluksensa suorittaneita saivat osallistua kansankokoukseen johon jäsenet oli arvottu, se jätti silti ulkopuolelle kaikki naiset ja ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta tulleet Kreikan kaupungeissa asuvat ihmiset, eli demokratia ei todellakaan koskettanut jokaista. Myös naisten näkökulma ja mielipide jäivät vaille huomiota kun päättäjinä oli vain miehiä.
Sivu 21, tehtävä 1
Ihmiset uhrasivat jumalille osoittaakseen kunnioitustaan ja siksi , että he halusivat pitää jumalat tyytyväisinä.Ihmiset uhrasivat eläimiä juhlamenoin , mutta myös veistoksia ja ruokaa tuotiin uhrilahjoiksi
Antiikin ajan perheessä lapsia opetettiin kotona, ja vain rikkaiden perheiden lapsia saatettiin lähettää muualle opiskelemaan. Nykyään taas kaikki saavat opiskella kouluissa. Naisen asema perheessä oli myös kovin erilainen, sillä tämän ei ollut soveliasta näyttäytyä kodin ulkopuolella muulloin kuin uskonnollisissa juhlissa. Tänä päivänä naista ei enää ole sidottu kotiin ja naisilla on päätösvaltaa ja tasavertaiset oikeudet miesten kanssa.
Sivu 16, tehtävä 4
Kreikan demokratia ei ollut täysin tasapuolinen demokratia, vaikka yli 20-vuotiaat miehet jotka olivat syntyperäisiä ja sotapalveluksensa suorittaneita saivat osallistua kansankokoukseen johon jäsenet oli arvottu, se jätti silti ulkopuolelle kaikki naiset ja ulkopaikkakunnilta tai ulkomailta tulleet Kreikan kaupungeissa asuvat ihmiset, eli demokratia ei todellakaan koskettanut jokaista. Myös naisten näkökulma ja mielipide jäivät vaille huomiota kun päättäjinä oli vain miehiä.
Sivu 21, tehtävä 1
Ihmiset uhrasivat jumalille osoittaakseen kunnioitustaan ja siksi , että he halusivat pitää jumalat tyytyväisinä.Ihmiset uhrasivat eläimiä juhlamenoin , mutta myös veistoksia ja ruokaa tuotiin uhrilahjoiksi
23.2.2016 s.21 t. 2&3 + tehtävä antiikin olympialaisista
s.21 t.2
Uskonto ja uskomuksen määrittivät varmasti hyvin suuresti millaista antiikin Kreikan ihmisten arkielämä oli. Ihmiset pitivät juhlia ja kisoja jumalten kunniaksi,sekä uhrasivat näille.Antiikin ajan uskonto ei kuitenkaan kieltänyt tai estäny ihmistä tekemästä asioita, eikä se ollut niin kurinalaista ja tarkoin säädeltyä silloin.
s.21 t.3
Kreikkalaiset juhlat ja pyhäköt houkuttelivat palvojia pitkienkin matkojen takaa. Yhteisiä pyhiä matkakohteita olivat oraakkelipaikat ja parantajajumalien temppelit.
Tehtävä antiikin olympialaisista:
a.)Lajeina olivat juoksu, paini, nyrkkeily, viisiottelu ja hevosajot.
b.)Suurimpana erona on se, että nykyään naisetkin saavat osallistua. Myöskään uhrilahjoja ei ole enää tapana tuoda olympialaisiin.
Uskonto ja uskomuksen määrittivät varmasti hyvin suuresti millaista antiikin Kreikan ihmisten arkielämä oli. Ihmiset pitivät juhlia ja kisoja jumalten kunniaksi,sekä uhrasivat näille.Antiikin ajan uskonto ei kuitenkaan kieltänyt tai estäny ihmistä tekemästä asioita, eikä se ollut niin kurinalaista ja tarkoin säädeltyä silloin.
s.21 t.3
Kreikkalaiset juhlat ja pyhäköt houkuttelivat palvojia pitkienkin matkojen takaa. Yhteisiä pyhiä matkakohteita olivat oraakkelipaikat ja parantajajumalien temppelit.
Tehtävä antiikin olympialaisista:
a.)Lajeina olivat juoksu, paini, nyrkkeily, viisiottelu ja hevosajot.
b.)Suurimpana erona on se, että nykyään naisetkin saavat osallistua. Myöskään uhrilahjoja ei ole enää tapana tuoda olympialaisiin.
25.2.2016 tehtävät 1-5 s.34
tehtävä 1. s.34
Päätyylejä olivat doorilainen, joonialainen ja korinttilainen.
Doonialaisen tunnistaa yksinkertaisesta tyylistään ja se oli myös varhaisin tyyli.
Joonialainen tyyli on kevyempija koristeellisempi.
Korinttilainen on tyyleistä koristeellisin.
tehtävä 2.
Teatteri kehittyi Dionysos-jumalan kunniaksi esitetyistä tansseista ja kulkueista, ja siitä tuli sosiaalisen elämän tärkeä osa. Ilman antiikin ajan teatteria, olisi meidän nykypäivän teatterimme ei olisi ollenkaan samanlainen, koska kreikassa syntyi näytelmäkirjallisuuden päälajit: tragedia ja komedia
tehtävä 3.
a.)Sokrates
b.)Aristoteles
c.)Platon
tehtävä 4.
Kielitiede, luonnontiede, lääketiede, tähtitiede ja matematiikka
tehtävä 5.
Arkhimedes teki useita erilaisia teknisiä keksintöjä, ja harjoitti tähtitiedettä. Hän kehitti Arkhimedeen lain ja edisti muutenkin esimerkiksi sotakoneiden kehittymistä.
Päätyylejä olivat doorilainen, joonialainen ja korinttilainen.
Doonialaisen tunnistaa yksinkertaisesta tyylistään ja se oli myös varhaisin tyyli.
Joonialainen tyyli on kevyempija koristeellisempi.
Korinttilainen on tyyleistä koristeellisin.
tehtävä 2.
Teatteri kehittyi Dionysos-jumalan kunniaksi esitetyistä tansseista ja kulkueista, ja siitä tuli sosiaalisen elämän tärkeä osa. Ilman antiikin ajan teatteria, olisi meidän nykypäivän teatterimme ei olisi ollenkaan samanlainen, koska kreikassa syntyi näytelmäkirjallisuuden päälajit: tragedia ja komedia
tehtävä 3.
a.)Sokrates
b.)Aristoteles
c.)Platon
tehtävä 4.
Kielitiede, luonnontiede, lääketiede, tähtitiede ja matematiikka
tehtävä 5.
Arkhimedes teki useita erilaisia teknisiä keksintöjä, ja harjoitti tähtitiedettä. Hän kehitti Arkhimedeen lain ja edisti muutenkin esimerkiksi sotakoneiden kehittymistä.
8.3.2016 kotitehtävät 4-6 s.52
tehtävä 4 , sivu 52
Jumalien puoleen käännyttiin elämän murroskohdissa ja kriiseissä. Uhraamisella ja palvomisella pyrittiin vaikuttamaan ennen kaikkea tämän puoleiseen elämään, ei niinkään kuolemanjälkeiseen. Roomassa ei ollut erillistä pappissäätyä ja uskonnolliset menot toimitettiin julkisesti ja ulkoilmassa.
tehtävä 5
Rooma ei mielestäni ollut uskonnollisesti suvaitseminen, sillä siellä täytyi palvoa keisaria, ja koska esimerkiksi kristityt eivät siihen suostuneet, heitä alettiin vainoamaan. Roomassa ei kuitenkaan kielletty uskontoa jos sitä ei koettu yhteiskunnalle haitalliseksi ja jos uskonnon harjoittajat suostuivat keisarin palvontaan.
tehtävä 6
Kristinusko saavutti paljon suosiota varsinkin köyhien keskuudessa, ja kuolemanjälkeiseen elämään uskominen toi lohtua.Myös läheimmäisenrakkaus vetosi köyhiin. Vainojen aikaan kristinusko levisi tehokkaan lähetystyön ja seurakuntaverkoston ansiosta.
Jumalien puoleen käännyttiin elämän murroskohdissa ja kriiseissä. Uhraamisella ja palvomisella pyrittiin vaikuttamaan ennen kaikkea tämän puoleiseen elämään, ei niinkään kuolemanjälkeiseen. Roomassa ei ollut erillistä pappissäätyä ja uskonnolliset menot toimitettiin julkisesti ja ulkoilmassa.
tehtävä 5
Rooma ei mielestäni ollut uskonnollisesti suvaitseminen, sillä siellä täytyi palvoa keisaria, ja koska esimerkiksi kristityt eivät siihen suostuneet, heitä alettiin vainoamaan. Roomassa ei kuitenkaan kielletty uskontoa jos sitä ei koettu yhteiskunnalle haitalliseksi ja jos uskonnon harjoittajat suostuivat keisarin palvontaan.
tehtävä 6
Kristinusko saavutti paljon suosiota varsinkin köyhien keskuudessa, ja kuolemanjälkeiseen elämään uskominen toi lohtua.Myös läheimmäisenrakkaus vetosi köyhiin. Vainojen aikaan kristinusko levisi tehokkaan lähetystyön ja seurakuntaverkoston ansiosta.
Kokoa oheiseen kuvioon keskeiset tiedot kustakin tiedemiehestä.ppt
Kotitehtävät 7.3.2016 t.1-3 s.40
tehtävä 1. s.40
Rooma oli monien kulttuurien ja kansojen sulatusuuni ja Rooman kaupungissa asui väkeä kaikista valtakunnan osista. Roomalaiset elivät myös läheisissä kosketuksissa muiden kansojen kanssa, joista he saivat vaikutteita kulttuuriinsa(esim. etruskeilta tulleet aakkoset ja kerikkalainen kulttuuri). Valtakunta oli niin laaja, että kulttuureja oli moneja erilaisia.
tehtävä 2. s.40
Provinssihallinto, vakaat olot, roomalainen oikeus, armeija, taloudellinen kasvu/raha, latina hallinnon kielenä, tieverkosto sekä yhteiset uskonnolliset symbolit olivat koossapitäviä tekijöitä.
tehtävä 3. s.40
Kirjoitettu laki ja ajatus lain julkisuudesta periytyivät, oikeustiede sai alkunsa Roomassa ja siellä syntyi keskeiset oikeuskäsitteet; murha ja tappo.
Rooma oli monien kulttuurien ja kansojen sulatusuuni ja Rooman kaupungissa asui väkeä kaikista valtakunnan osista. Roomalaiset elivät myös läheisissä kosketuksissa muiden kansojen kanssa, joista he saivat vaikutteita kulttuuriinsa(esim. etruskeilta tulleet aakkoset ja kerikkalainen kulttuuri). Valtakunta oli niin laaja, että kulttuureja oli moneja erilaisia.
tehtävä 2. s.40
Provinssihallinto, vakaat olot, roomalainen oikeus, armeija, taloudellinen kasvu/raha, latina hallinnon kielenä, tieverkosto sekä yhteiset uskonnolliset symbolit olivat koossapitäviä tekijöitä.
tehtävä 3. s.40
Kirjoitettu laki ja ajatus lain julkisuudesta periytyivät, oikeustiede sai alkunsa Roomassa ja siellä syntyi keskeiset oikeuskäsitteet; murha ja tappo.
