Etelä-Korea

Sijainti

Etelä-Korea on Korean tasavalta. Etelä-Korea Korean niemimaan eteläosassa sijaitseva valtio. Etelä-Korealla on yhteinen maaraja Pohjois-Korean kanssa sekä merialueraja idässä Kiinan kansssa ja lännessä Japanin. Sen länsipuolella Keltaisenmeren takana on Kiinan tasavalta ja kaakossa Korean salmen toisella puolella Japani.

Väestö

Väestö


Suurin osa eteläkorealaisista elää kaupungeissa, nopean 1970-, 80- ja 90-luvuilla tapahtuneen talouden laajenemisen aiheuttaman maaltamuuton seurauksena.  Pääkaupunki Soul on myös maan suurin kaupunki ja taloudellinen keskus. Vuonna 2006 kaupungissa asui 10,3 miljoonaa henkeä, mikä teki siitä yhden maailman väkirikkaimmista kaupungeista.  Muita tärkeitä kaupunkeja ovat Busan (3,66 miljoonaa), Incheon (2,63 miljoonaa), Daegu (2,53 miljoonaa), Daejeon (1,46 miljoonaa), Gwangju(1,41 miljoonaa) ja Ulsan (1,10 miljoonaa asukasta).

Maan väestörakennetta on muokannut myös kansainvälinen muuttoliike. Korealaisia on asettunut etenkin Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja entisen Neuvostoliiton maihin.  Kaikkiaan etnisiä korealaisia asuu Etelä- ja Pohjois-Koreassa noin 70 miljoonaa ja niiden ulkopuolella 6–7 miljoonaa, eli kymmenen prosenttia, mikä on suurempi osuus kuin mistään muusta Aasian kansasta.

Vaikka ei-korealaisten määrä maassa on pieni, se on noussut tasaisesti 2000-luvun alussa. Virallisesti huhtikuussa 2005 maassa asui yhteensä 378 000 vierastyöläistä, joista 52,6 prosenttia oli maassa ilman lupaa.  Tämä ulkomainen työvoima on pääasiassa kotoisin etelä- ja kaakkoisaasialaisista maista, mutta myös entisen Neuvostoliiton alueelta sekä Nigeriasta on paljon muuttajia. Näiden työntekijöiden lisäksi maassa on noin 11 000 ulkomaista englannin kielen opettajaa ja noin 36 000 Yhdysvaltain armeijan henkilökuntaan kuuluvaa.väestölataus

Liitteet:

väestö

Historia

Varhaiset vaiheet

Korean myyttisenä perustajana pidetään Tangunia eli jumalkuningasta, uskotaan että se perusti maan 2333 eaa. Korea oli vuodesta 1392 lähtien 500 v. Choseon-dynastian hallitsema valtakunta, vaikka se joutui monien ulkopuolisten hyökkäysten kohteeksi. 1500- ja 1600-luvuilla Korea joutui moneen  kertaan Japanin ja Kiinan Qing-dynastian valloittamaksi ja  eristäytyi muun maailman suhteen. Vuonna 1894-1895 Qing-Kiina ja Japani kävivät sodan siitä että kumpi hallitsee Koreaa ja Japani voitti. Gojong oli kuningas ja lopetti verojen maksun Kiinalle ja julistautui keisariksi. Vuonna 1910 Japani otti Korean halliintaan ja sitten se teki siitä siirtomaansa. Se toi aluksi ulkomailta uusia vaikutteita, mutta 1930-luvun loppupuolelta asti harjoitettiin voimakasta japanilaistamispolitiikkaa. Miehitys kesti jopa toisen maailmansodan loppuun.

Itsenäistyminen ja Korean sota

Toisen maailmansodan jälkeen liittoutuneet Neuvostoliitto ja Yhdysvallat otti Korean valvontaansa niin että, 38. leveyspiiri oli miehetysalueiden välinen raja. 15. elokuuta 1948 perustettiin Yhdysvaltain miehitysalueella Korean tasavalta presidenttinään Syngman Rhee. Venäjän miehitysalueella julistettiin Korean demokraattinen tasavalta 9. syyskuuta 1948 Kim II Sung johtajanaan. Vuonna 1950 Etelä-Korea tuli itsenäiseksi, mikä sai Pohjois-Korean joukot hyökkäämään etelään 25. kesäkuuta 1950. Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi hyökkäyksen ja valtuutti Yhdysvaltain johtaman YK-Armeijan hyökkäystä vastaan. Pohjoisen joukot valloittivat aluksi melkein koko niemimaan kaakkoiskulman Busania lukuun ottamatta. YK-joukkojen vastahyökkäys käänsi kuitenkin tilanteen ja eteni lähelle Kiinan rajaa, jolloin Kiinan kansantasavallan vapaaehtoisjoukot tulivat pohjoisen avuksi. Sodan lopputuloksena Koreoiden rajaksi vakiintui vuoden 1953 aselepolinja, vaikka lopullista rauhansopimusta ei ole vieläkään allekirjoitettu. Juridisesti Koreat ovat siis yhä sodassa keskenään.



 



Kulttuuri

Korean kansallisruokaa on kimchi, kiinankaalista tehty mausteisen hapankaalin tyylinen salaatti. Bulgogi on paistetusta, marinoidusta naudanlihasta tehty ruokalaji.

Etelä-Korean viihdeteollisuus on kasvanut räjähdysmäisesti 1990-luvulta tuottaen Aasian-laajuisia menestyksiä popmusiikissa, televisio-ohjelmissa ja elokuvissa. Ilmiö tunnetaan nimellä Hallyu eli ”Korean aalto”.  Maassa on kuitenkin pidetty kiinni monista vuosisatoja vanhoista perinteistä, kuten ainutlaatuisesta keittiöstä ja vainajien palvonnasta.

Nimi

Korean kielessä Etelä-Koreassa maasta käytetään nimeä Daehan Minguk (hangul: 대한민국, hanja: 大韓民國, kirjaimellisesti ”suuren han-kansan valtio”). Maan lyhyt nimi on Hanguk (kor. 한국, ”Han-valtio”, jolla viitataan yleisesti Koreaan) tai Namhan (kor. 남한, ”Eteläinen han”, jolla viitataan Etelä-Koreaan). Han tarkoittaa muinaisia Samhan-liittoja Korean niemimaan eteläosassa. Hanguk on eteläkorealaisten useimmiten käyttämä nimi. Pohjois-Koreassa käytetään kuitenkin nimeä Nam-Joseon (kor. 남조선, ”Eteläinen Joseon”; Joseon oli Korean viimeisen yhtenäisvaltion nimi).

Suomessa ja useimmissa eurooppalaisissa kielissä maasta käytetään usein yksinkertaisesti nimeä Korea, joka on peräisin Goryeo-dynastialta, joka vuorostaan viittasi Goguryeo-kuningaskuntaan.

Musiikki

Perinteiseen korealaiseen musiikkiin kuuluu monenlaisia lyömäsoittimia. Buddhalaisiin ja maanviljelijöiden perinteisiin pohjautuva samulnori on kehittynyt vuosien varrella. Sen neljä soitinta ovat kwanenggwari-niminen kädessä pidettävä gonggi, pehmustetulla nuijalla slyötävä suuri gonggi jing, tiimalasin muotoinen rumpu janggu sekä tynnyrirumpu buk.

Eteläkorealainen popmusiikki on hiljattain nostanut suosiotaan muuallakin Aasiassa.  Useat pop-yhtyeet, kuten esimerkiksi huippusuositut, PSY, Super Junior, TVXQ, Big Bang, 2NE1, ŚHINee, 2PM ja Girls' generation, ovat muodostaneet tärkeän osan 2000-luvun Etelä-Korean musiikkia. Eteläkorealaisia musiikkiyhtiöitä ovat muun muassa SM Entertainment, YG Entertainment ja JYP Entertainment. Vuonna 2010 niiden tuotto oli yhteensä 150 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.

Peda.net käyttää vain välttämättömiä evästeitä istunnon ylläpitämiseen ja anonyymiin tekniseen tilastointiin. Peda.net ei koskaan käytä evästeitä markkinointiin tai kerää yksilöityjä tilastoja. Lisää tietoa evästeistä