Aluksi

Tervetuloa Salaiseen puumajaan! 

Salainen puumaja on pienen seikkailijan oma piilopaikka. Puumajassa seikkailijat saavat haaveilla, jakaa, leikkiä, onnistua ja ilakoida muiden katseilta piilossa. Mutta mitä tapahtuu, kun tieto salaisesta puumajasta leviää ympäri kyliä, ja kaikki lapset haluavat mukaan seikkailuun?

Salainen puumaja on draamallinen kokonaisuus, prosessidraama, joka on kehitetty alun perin harrastusryhmien ryhmäyttämisen välineeksi. Suunnitteluvaiheessa kokonaisuuden kohderyhmänä ovat olleet 5.-6.-luokkalaiset lapset, mutta tässä uudistetussa versiossa kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset. 

Työkokemukseni niin harrastus- kuin opetusmaailmassa paljastaa, että draamatyöskentely koetaan usein hankalaksi ja työlääksi. Salainen puumaja pyrkii taklaamaan em. haasteita tarjoamalla draamallisen kokonaisuuden, jonka toteuttamiseen ei tarvita valtavia ennakkovalmisteluja tai välineitä. Osallistujat, ohjaaja ja materiaali riittävät, minkä lisäksi tarvitaan tutkivaa otetta ja aikaa keskittyä tarinan äärelle. Ohjeistan seuraavassa osiossa tarkemmin ajankäyttöä ja vaihtoehtoja, mutta huomioithan, että Salaista puumajaa saa muokata ja soveltaa käyttötarkoitukseen sopivaksi. 

Lisälukemista prosessidraamasta tarjoavat esim. Allan Owens ja Keith Barber: Draamakompassi 2010 ja Elina Rainio: Prosessidraama ja tutkiva teatterityö 2009. Näitä teoksia olen käyttänyt myös Salaisen puumajan rakentamisessa.

Toivon, että Salaisesta puumajasta on mahdollisimman paljon iloa omalle ryhmällesi! Mikäli käytät Salaisen puumajan materiaaleja, jaathan kokemuksesi ja mahdolliset kysymyksesi marja.pylkas@gmail.com tai instagramissa @tietenkinmarja. 

Draamailemisiin!

Marja Pylkäs

Draamapedagogi

marja.pylkas@gmail.com

IG @tietenkinmarja

Ohjaajalle

Draamatyöskentely tarjoaa opetukseen ja ohjaukseen monenlaisia hyötyjä. Eläytyminen ja ryhmätoiminta tarjoavat mahdollisuuden jakaa, kuunnella, oppia ja osallistua, minkä lisäksi draaman kautta voi olla helpompaa lähestyä syvällisempää pohdintaa vaativia aiheita. Salaisen puumajan aiheita ovat turvallisemman tilan periaatteet (säännöt), ryhmäläisten moninaisuus ja vahvuudet, sekä tunnetaidot. Työskentelyn aiheen voi määrittää ohjaaja itse, eli työskentelyssä on mahdollista keskittyä kaikkiin aiheisiin tai valita omalle ryhmälle sopivat. Työskentelyä aloittaessa sen tavoitteet on hyvä olla selkeinä. Salaisen puumajan tavoitteita voivat olla ainakin ryhmähengen vahvistaminen, tutustuminen, keskustelun herättäminen tai yhteisten pelisääntöjen miettiminen. 

Salainen puumaja -kokonaisuus koostuu neljänlaisista vaiheista: 

1. Tarinan kuunteleminen
2. Ohjeiden anto
3. Draamaharjoitteet eli tekniikat
4. Keskustelu

Tarinaa kuunneltaessa siihen keskitytään ja rauhoitutaan, minkä vuoksi kuuntelulle kannattaa varata tilassa aivan oma kolonsa. Kuuntelu sujuu parhaiten istuen tai maaten, ei seisten. Tarinan alkaessa sanotaan ”tarina alkaa” ja sen jatkuessa ”tarina jatkuu”. Näin tarinan eteneminen saa selkeän rakenteen. 

Ohjeita annettaessa merkityksellistä on kuuntelu ja rauhoittuminen, minkä vuoksi ohjeet kannattaa antaa samassa paikassa, missä tarinaa kuunnellaan. Alussa ohjeistukseen kuuluu oleellisena osana draamasopimus, joka sisältää vapaaehtoisuuden periaatteen. 

Draamaharjoitteissa, eli tekniikoissa on runsaasti valinnan ja soveltamisen varaa. Valitse itse ryhmällesi sopivimman tekniikat – enemmän draamatyötä tehneet hyötyvät improvisaatiosta ja ongelmanratkaisusta, kun taas vähemmän aiheen parissa viettäneet ryhmät tarvitsevat strukturoidumpia malleja. Kokeile rohkeasti ja ylläty!

Keskusteluosuudet ovat erittäin merkityksellinen osa prosessidraamatyöskentelyä. Tärkeää on, että keskustelujen antia käydään myös koko ryhmän kesken, ja että kaikilla halukkailla on mahdollisuus olla äänessä. Keskusteluja voidaan käydä työskentelyn edetessä, ja niihin voidaan palata jälkikäteen. 

Salaisen puumajan tarinaa täydennetään kuvakorteilla, joissa seikkailevat puumajan lapset, itse puumaja ja erilaiset tunteet. Korttien käyttöä voi soveltaa haluamallaan tavalla. Materiaalissa kortin käyttöä muistuttamassa ovat pienet asteriskit*.

Aikataulullisesti kokonaisuuden ohjaaminen vie noin 90 minuuttia – joskin ryhmästä riippuen ajankäytössä voi olla suurtakin vaihtelua. Mikäli aika uhkaa loppua kesken, on rakennetta aivan sallittua muuttaa myös lennossa. Mikäli käytettävissä on enemmän aikaa, tarina voidaan myös jättää kesken, ja sitä voidaan jatkaa seuraavalla kerralla.

Kokonaisuuden tekniikat ovat käytettävissä ja sovellettavissa monenlaiseen työskentelyyn, ja ne voidaan käsitellä myös irrallisina osioina. Salaisen puumajan tekniikat ovat yksinkertaisia ja liikkumiseen perustuvia, eivätkä ne lähtökohtaisesti vaadi erityisiä välineitä tai aiempaa draamakokemusta. Kokeile siis rohkeasti, ja kerro kuinka kävi! 

Antoisia hetkiä Salaisen puumajan parissa!

SALAINEN PUUMAJA

Lämmittelytekniikka (kaksi vaihtoehtoa): 

1. Sosiaalinen kävely

Kävellään tilassa sikin sokin. Kuka tahansa (tai ohjaaja) saa sanoa itsestään jonkin asian, esim. minä osaan luistella hyvin. Sanoessaan osallistuja menee kyykkyyn. Kaikki ne osallistujat, jotka osaavat myös luistella hyvin, menevät myös kyykkyyn. Tämän jälkeen jatketaan kävelyä.

1. Lähtekäämme metsään

Lauletaan ja leikitään perinteinen Lähtekäämme metsään -laululeikki. 

KESKUSTELU: Draamasopimus

Draamasopimus on yhteinen sopimus työskentelytavoista ja sisällöistä, joka on tärkeää sanoittaa ääneen. Sopimuksessa voidaan hyvin käyttää sanaa leikki alle kouluikäisten lasten kanssa. Sopimus pitää sisällään seuraavat osat.

Päätetään aluksi nimet tarinassa esiintyville kahdelle + yhdelle lapselle ja paikalle, jossa puumaja on (vapaahtoinen). Esitellään lapsia ja puumajaa esittävät kuvakortit..

Draamasopimuksen sanoitus (esim): “Tässä leikissä kuunnellaan välillä tarinaa ja välillä leikitään leikkejä ohjeen mukaan. Ohjaaja kertoo aina, mitä milloinkin tehdään. Leikissä kaikki saavat esittää (äsken nimettyjä) lapsia, jotka asuvat (äsken nimetyssä paikassa). Välillä tulemme esittämään ja välillä istumme alas juttelemaan. Kaikkien mielipiteet ovat yhtä arvokkaita.”

Määritellään tilassa paikka, johon kokoonnutaan kuuntelemaan tarinaa, ja siinä paikassa voidaan käydä keskusteluja. Muissa paikoissa toimittaessa toimitaan roolissa, eli leikitään. Ohjaaja kertoo, missä paikassa kulloinkin toimitaan. 

Sopimus päätetään toiminnan aloittavaan kysymykseen, esim. “Oletteko valmiita?”

Tarina alkaa: 

Olipa kerran (äsken nimetty paikka). Syvällä sen metsän siimeksessä, vanhan puun oksilla, kätkeytyi salainen maailma. Se ei ollut mikä tahansa maailma, vaan kaksi seikkailunhaluista lasta, (äsken nimetyt seikkailijat)*,olivat rakentaneet sinne oman pienen valtakuntansa - puumajan*.

Puumaja oli heidän salainen piilopaikkansa, jossa aikuiset eivät koskaan käyneet. Sen rakentaminen oli ollut pitkä ja huolellinen projekti. He olivat keränneet oksia, sammalta, lehtiä ja risuja, ja yhdistäneet ne kekseliäästi ja taitavasti puumajaksi. Puumajan seinät olivat pehmeät sammalmatot, katto suojasi sateelta ja auringolta, ja ikkunoina toimivat pienet kolot.

Sisällä puumajassa oli kaikki, mitä kaksi seikkailijaa tarvitsi. Pieni pöytä, kaksi pikkuista jakkaraa ja paljon, paljon metsästä löytyneitä aarteita - kiiltäviä kiviä, höyheniä, käpyjä, oksia, kolikoita, havunneulasia ja paljon muuta*.

Puumaja oli heidän oma pieni maailmansa, täynnä salaisuuksia ja jännitystä. Siellä he leikkivät, kuvittelivat ja unelmoivat. Puumajassa kaikki oli mahdollista. Siellä aika pysähtyi, ja ainoa tärkeä asia oli olla yhdessä ja nauttia toisten seurasta.

Tekniikka: majan rakentaminen

Rakennetaan tilassa olevista materiaaleista (tuolit, pöydät, vaatteet, reput, kynät, paperit ym.) puumajan seinät ja huonekalut, eli salainen puumaja. Lisäksi puumajassa voi olla ryhmän haluamaa rekvisiittaa. Puumajassa tulee olla tarpeeksi tilaa ainakin 2-3 lapselle kerrallaan. Lisäksi voidaan lavastaa puumajan ympäristö. 

Huomio. Puumajaa ei tule rakentaa tilaan, joka on varattu keskustelulle. 

Kaikki lapset saavat käydä puumajassa tutustumassa siihen. Tämän jälkeen asetutaan keskustelu-tilaan.

KESKUSTELU: 

Missä puumajassa on mitäkin? Missä on ovi? Miten puumajaan tullaan sisälle? Pääsevätkö kaikki varmasti kulkemaan puumajaan? Millaista majaa oli rakentaa?

Tarina jatkuu:

Sana salaisesta puumajasta levisi joka paikkaan! Kaikki muutkin lapset halusivat päästä mukaan seikkailemaan puumajaan. (Nimetyt seikkailijat)* joutuivatkin pohtimaan tarkkaan, ketkä heidän puumajaansa saisivat tulla. He päättivät haastatella jokaisen lapsen, joka halusi puumajaan seikkailemaan. Tärkeintä oli, että uudet puumajalaiset olisivat ystävällisiä, reiluja ja rakastaisivat seikkailuja.

Haastattelun ainoa kysymys oli: missä sinä olet hyvä?

Tekniikka (kaksi vaihtoehtoa): 

1. Haastattelu

Asetetaan nimettyjen seikkailijoiden kuvat* kahdelle haastattelijan tuolille. Ohjataan lapset kertomaan, “missä asiassa sinä olet erityisen hyvä?” 

Keskustelua voidaan ohjata siten, että mietitään yhdessä jokaiselle osallistujalle oma vahvuus. Vahvuuden voi joko kertoa tai käydä näyttämässä puumajassa.

1. Vahvuusrinki

Jokainen miettii ensin itse, missä minä olen hyvä. Käydään ringissä kierros vahvuuksista yksitellen joko sanallisesti (minä osaan rakentaa) ja/tai liikkeenä (rakentamisliike). Toistetaan kaikkien vahvuudet yksi kerrallaan.

Siirrytään keskustelu-tilaan.

KESKUSTELU: 

Mitä puumajassa on hyvä osata? Olemme kaikki hyviä jossain - ovatko kaikki hyviä samoissa asioissa?

Tarina jatkuu: 

Kun kaikki lapset oli käyty läpi, (nimetyt seikkailijat) huomasivat, että heidän puumajaansa halusivat kaikki! Mutta oliko puumajassa tilaa kaikille? (Nimetyt seikkailijat) halusivat, että jokainen tuntisi olonsa hyväksi ja tervetulleeksi. Innostuneina ja vähän jännittyneinäkin seikkailijat kutsuivat kaikki halukkaat seikkailijat puumajaan leikkimään.

Tekniikka: improvisaatio, leikki

Jaetaan ryhmä kahtia. Toinen ryhmä esittää, eli leikkii puumajan elämää. Ohjaaja keskeyttää leikin, esiintyjät kumartavat ja annetaan aplodit. Vaihdetaan osia.

Tekniikka: ohjaaja roolissa

Vaihdetaan taas osia tai mennään puumajaan kaikki yhdessä. Jatketaan puumajan elämän näyttelemistä eli leikkimistä. Ohjaaja(t) ottaa lapsen roolin*, joka rikkoo toistuvasti hyväksi katsottuja sääntöjä ja toimintatapoja (esim. kiusaa, tönii, huutaa, juoksee, syö sotkuisesti). Lapset improvisoivat muuttuvassa tilanteessa. Lapset voivat ottaa myös aikuisen roolin. Ohjaaja keskeyttää leikin.

KESKUSTELU: 

Miksi on tärkeää, että on säännöt? Missä kaikkialla sääntöjä tarvitaan? Onko sääntöjä helppoa noudattaa? Milloin sääntöjä ei ole helppoa noudattaa? Mitä tapahtuu, jos sääntöjä ei noudata? Mitä sinulle tarkoittaa kiusaaminen? Mitä sinulle tarkoittaa reilu peli?

Millaisia sääntöjä meidän ryhmässä on (tässä on hyvä kohta ottaa esille mahdolliset oman ryhmän säännöt konkreettisesti kuvina ja/tai kortteina)? 

Miltä tuntuu, kun kaveri ei noudata sääntöjä? Miltä tuntuu, kun itse unohdat noudattaa sääntöjä?

Tekniikka (kaksi vaihtoehtoa): 

1. Mielipidejana/kulmat:

Asetetaan tilaan hymiö-kuvia*, joissa tunteet surullinen, iloinen (+ vihainen, hämmästynyt). Ohjeistetaan lapsia liikkumaan sen tunteen luo, mitä ohjaajan sanoma sana herättää. Aloitetaan keskeltä.

Sanoja:

Kaverit

Säännöt

Seikkailut

Kiusaaminen

Askartelu

Leikkiminen

Huutaminen

Sanoja voi ja kannattaa keksiä itse, ja ne voivat laajentua myös lauseiksi. Lapset saavat itse keksiä sanoja. 

1. Laitetaan tunnekortit* kaikkien näkyville. Ohjaaja luettelee yllä olevia sanoja, ja lapset osoittavat, miltä sanat heistä tuntuvat.

Tarina päättyy: 

Seikkailijat* huomasivat, että seikkailut puumajassa sujuvat parhaiten, kun on yhdessä sovitut säännöt. Puumajalaiset askartelivat puumajan* seinälle oman puumajan sääntökuvat ja koristelivat ne höyhenillä, kimalteilla ja kävyillä. Kaikki saivat osallistua sääntöjen päättämiseen ja askarteluun. 

Nyt leikkiminen ja seikkaileminen puumajassa oli helpompaa! Kaikki tiesivät, mitä puumajassa sai tehdä ja voi veljet mitä kaikkea seikkailijat keksivätkään! He leikkivät, lauloivat, tekivät temppuratoja, askartelivat, maalasivat, muovailivat ja - mitä sinä haluaisit tehdä puumajassa?

Tarina on päättynyt.

Lopetustekniikka (kaksi vaihtoehtoa):

1. Mitä sinä haluat tehdä puumajassa? 

Osallistujat kertovat yksitellen lempipuuhansa tai lempipaikkansa puumajassa. 

1. Yhteinen laulu tai runo esim. Minun ystäväni on kuin villasukka, Miltä tuntuu?

Lopuksi on hyvä pysähtyä kokemusten äärelle. Keskustelut voivat jatkua tai niistä voidaan inspiroitua uusiin jutteluihin tai leikkeihin. Puumajan purkaminen ja heippojen sanominen yhdessä on hyvä tehdä kaikessa rauhassa ennen varsinaista leikin lopetusta. 

Tarina on päättynyt.


* Kuvakortit